Melua eläkeiästä

Hallituksen politiikkariihen satoa on puitu koko viikko. Talouden suuntaviikojen osoittaessa alaspäin on tehtävä harkittuja toimenpiteitä. Me haluamme pitää kiinni palveluistamme ja etuuksista. Velkaa joudumme ottamaan tänäkin vuonna lähes 10 miljardia euroa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuka tämän lystin maksaa?

Ihmisten ostovoima ja työn tekeminen ovat kaiken keskiössä. Mikäli huoltosuhde ja työllisyys huonontuvat entisestään, olemme ongelmissa. Siksi on erityisen tärkeää tarttua pääministeri Vanhasen esitykseen työelämän remontista. Työuran pidentäminen niin alku, kuin loppupäästä ovat väistämättä edessä.

Hallituksen esitys nostaisi eläkeelle siirtymisen ikää 63:sta vuodesta kahdella vuodella. Toteutus tehtäisiin portaittain vuodesta 2011 alkaen 2 kuukautta vuodessa.

Oma sukupolveni tuskin vielä laskeskelee eläkeelle siirtymisen ikää. Olen pitänyt itsestään selvänä, että eläkkeelle siirtyminen tapahtuu tulevaisuudessa entistä myöhemmin. Katseet onkin käännettävä ihmisten työkykyä, motivaatiota ja työolosuhteita kohtaan. Niissä meillä on paljon parannettavaa.

Opiskelijoiden siirtymistä työmarkkinoille ja nopeampaa valmistumista on edistettävä kaikin keinoin. Keskimääräinen valmistumisikä lähentelee nyt 28 vuotta. Koulutuksen nivelvaiheisiin tarvitaan lisää opintojen ohjausta. Koulutuksen aloituspaikkoja ja opintososiaalisia etuuksia joudumme katsomaan aivan uusiksi.

Oppositio aikoi tehdä välikysymyksen eläkeikäpolitiikasta. Hyvä! Päästään keskustelemaan keinoista, miten kiperästä taloustilanteesta selvitään parhaalla mahdollisella tavalla.