Tekemällä oppien

Hoitaisinko metsää, kasvattaisinko kurpitsan vai poimisinko kymmeniä kiloja mesimarjoja? Leipomisen niksit ja käytännön neuvot opitaan kotona, mutta hyväksi avuksi oppien saamiseen ovat koulu ja eri järjestöt.

Sain vierailla viikonvaihteessa Oulun 4-H-piirin vuosikokouksessa. Kokouksessa muistettiin vuosien aikana kerhojen vetäjinä ja toiminnan aktiiveina toimineita. Aivan ansioista.

4-H-toiminnan kantava ajatus on huolehtia itsestä ja kantaa vastuuta myös muista. Kasvatusvastuu on yhteinen ja sosiaalisuus kasvaa tavanomaisella kanssakäymisellä. Käden taidot, yrittelijäisyys ja luontoarvot ovat myös heidän valttikorttinsa. Luontoa ja ympäristöä vaalitaan, mutta osataan hyödyntää luonnon rikkauksia kestävällä tavalla.

Puhuin omassa puheessani kolmannen sektorin ja järjestöjen mahdollisuudesta lunastaa paikkansa kuntien palveluiden tuottajina. Parhaiten tämä hoituu palvelusopimuksilla esimerkiksi ympäristön hoidossa, aamu- ja iltapäiväkerhojen tai erilaisten työtehtävien muodossa.

Vain tekemällä oppii. Ostin myyjäispöydästä nuoren miehenalun leipomia leivonnaisia, jotka maistuivat erinomaisilta. Nuorena on vitsa väännettävä, mikäli aikoo isona isommille apajille. Siinä oli yrittäjyyskasvatusta aivan kerrakseen.