MustRead: "EU:n turvapaikkapolitiikasta keskustellaan nyt laittomien tulijoiden ehdoilla", sanoo sitovia kiintiöitä kannattava suomalaismeppi

23.05.2019

Mirja Vehkaperän mukaan laillisten reittien vahvistaminen helpottaisi painetta EU:n rajoilla. Samaa mieltä ovat myös useimmat EU-vaaleihin valmistuvat puolueet. Mahdollista onkin, että tuleva hallitus nostaa Suomen pakolaiskiintiötä.

Kriisi. Kaaos. Tulva. Kaikki nämä sanat esiintyivät otsikoissa toistuvasti, kun Eurooppaan alkoi muutama vuosi sitten tulla selvästi aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita.

Tulijoita oli vuonna 2015 lopulta vajaat 1,3 miljoonaa. Se on koko EU:n väkimäärään suhteutettuna vain yksi viidessadasosa, mutta sekaisin tulijat Euroopan kieltämättä saivat.

Kenen pitäisi rekisteröidä turvapaikanhakijat? Voivatko he liikkua vapaasti EU:n alueella? Missä maassa tulijoiden pitäisi odottaa päätöstä hakemukseensa? Pitäisikö kaikkien EU-maiden osallistua hakemusten käsittelyyn ja jakaa taakkaa unionin ulkorajoilla olevien maiden kanssa?

Kysymyksiä oli paljon ja näkemyserot suuria. Suurin piirtein samaa mieltä EU-maat olivat lähinnä siitä, että unionin yhteisen maahanmuuttopolitiikan pitäisi toimia paremmin. Mutta millä tavalla paremmin? Ja miten pitkälle runsaassa kolmessa vuodessa on nyt päästy?

”Kutsun ratkaisuja laastarilapuiksi, jotka ratkaisevat yksittäisiä asioita mutta eivät kokonaisuutta. Näitä laastareita on tehty paljon, kuten vaikkapa rajamuodollisuuksien ja -turvallisuuden sekä ulkorajojen valvonnan parantaminen. Ensi kauden EU-budjetissa esimerkiksi Frontex saa rahaa 10 000 uuden ihmisen palkkaamiseen”, sanoo europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä, joka istahtaa MustReadin haastatteluun Strasbourgissa parlamentin viimeisten viikkojen äänestysrumban keskellä.

Vehkaperä on seurannut EU:n maahanmuuttokeskustelua vajaan vuoden yhdeltä aitiopaikalta, europarlamentin kehitysvaliokunnan varapuheenjohtajan pestissään. Brysseliin keskustan kolmannen kauden kansanedustaja pyrähti tosin vasta keväällä 2018, kun Paavo Väyrynen palasi takaisin eduskuntaan ja Mikael Pentikäinen jatkoi mieluummin Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana.

Isot kiistakysymykset hiertävät edelleen

Vaikka puhetta maahanmuuttopolitiikasta on piisannut ja EU-maiden johtajat ovat nuijineet asiasta päätöksiä liki jokaisessa huippukokouksessaan, tuloksena on siis lähinnä tukku laastareita. Isot kysymykset taakanjaosta ja EU:n turvapaikkapolitiikassa keskeisestä Dublin-asetuksesta ovat edelleen herttaisesti levällään.

Nykyisen Dublin-säännön mukaan turvapaikanhakijan rekisteröimisestä ja hänen hakemuksensa käsittelystä vastaa aina se EU-maa, johon hakija ensimmäisenä saapuu. Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa sääntö herättää ymmärrettävästi jatkuvaa närää.

”Laittomasti maahan tulevat kuormittavat nyt jokaisen jäsenmaan turvapaikkakeskuksia, eikä päästä siihen tilanteeseen, että vuosittain tai kausittain jäsenmaat ottaisivat oman kiintiönsä. Suomihan on tosin kiintiöitä noudattanut, mutta kaikki jäsenmaat eivät ole noudattaneet”, Vehkaperä pohtii.

Pyydettäessä Vehkaperä täsmentää tarkoittavansa laittomilla tulijoilla salakuljettajien avulla EU:n alueelle pyrkiviä ihmisiä, joilla ei ole vainon, sodan tai nälänhädän kaltaista YK:n inhimillisiin oikeuksiin kuuluvaa syytä hakea turvapaikkaa.

Painetta EU:n yhteisiin käytäntöihin lisää vapaan liikkuvuuden Schengen-alue. Jäsenmaiden halu hieroa kompromisseja on kuitenkin vähentynyt samaa tahtia kuin turvapaikanhakijoiden määräkin. Nyt hakijoita on enää kymmenesosa siitä mitä muutama vuosi sitten.

Helsingin Sanomien eurovaalitentissä tiistai-iltana kokoomuksen puheenjohtaja, ex-sisäministeri Petteri Orpo etunenässä ja muut puolueet perässä vakuuttivat uskovansa, että turvapaikkapolitiikkaan tehdyt paikkaukset ovat suoristaneet EU:n rivejä niin paljon, ettei vuoden 2015 kaltainen kaaos enää olisi mahdollinen.

Totuus silti on, etteivät EU-maat ole edelleenkään sopineet, miten taakkaa jaetaan, jos tulijoiden määrä alkaa taas nopeasti kasvaa.

Siinä, että päätökset turvapaikkapolitiikassa syntyvät EU:ssa perin nahkeasti, ei tosin ole mitään uutta kuten MustReadin jo aiemmin arvioima Anna-Kaisa Hiltusen Euroopan porteilla – Turvapaikkapolitiikan vaikeat vaiheet -kirjakin kertoo.

Lisää pakolaisia suoraan leireiltä?

Vehkaperä lääkitsisi pakolaisongelmaa laastareita paremmin ottamalla lisää kiintiöpakolaisia suoraan leireiltä ja pakolaiskeskuksista, jolloin turvapaikan voisi saada jo Euroopan rajojen ulkopuolella. Ne EU:n alueelle tulleet turvapaikanhakijat, joilla ei ole riittäviä perusteita turvapaikkaan, pitäisi taas pystyä palauttamaan selvästi nykyistä nopeammin.

Tärkeää olisi myös yrittää vaikuttaa konfliktien juurisyihin ja parantaa lähtömaiden olosuhteita, kuten EU:n iso Afrikka-ohjelma pyrkii tekemään.  

”Suomen kanta on, että jäsenmaihin otettaisiin suoraan pakolaisleireiltä ja turvapaikkakeskuksista kiintiöittäin ihmisiä. Tällaista laillista reittiä ja kanavaa on pyritty vahvistamaan, samalla kun laittomia väyliä on pyritty tukkimaan”, Vehkaperä sanoo ja viittaa väistyneeseen Sipilän hallitukseen.

Todellisuudessa ovi leireiltä kohti pysyvämpää turvaa on hädin tuskin raollaan, vaikka maailmassa on jo yli 25 miljoonaa virallista pakolaista. Kun mukaan lasketaan kaikki kotoaan paenneet, määrä nousee yli 68 miljoonaan.

Pari vuotta sitten kiintiöpakolaiseksi pääsi silti vain 189 000 ihmistä, joista noin puolet matkasi Yhdysvaltoihin. EU:ssa suurin vastaanottaja oli Iso-Britannia, joka avasi ovensa noin 5 000 pakolaiselle. Suomen nykyinen pakolaiskiintiö on 1 000 ihmistä.

Käytännössä pakolaisten uudelleen sijoittaminen leireiltä on täysin mitätöntä?

”Se on mitätöntä, mutta olisi toimivinta, että laillisten turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely olisi aitoa ja oikeaa. Ihmisten ottaminen leireiltä ja pakolaiskeskuksista palvelisi nykyistä paremmin myös naisten ja lasten inhimillisen hädän huomioimista.”

Ohjelmissa kaikki jakavat taakkaa

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen johdolla hallitusohjelmaansa työstävän viherpunamullan linja EU:n turvapaikkapolitiikkaan on vielä kysymysmerkki. Neuvotteluissa mukana olevien puolueiden eurovaaliohjelmien perusteella turvapaikkapolitiikasta tuskin kuitenkaan väännetään Säätytalolla kovin kovaa.

Keskustan ohjelmassa esitetyt linjaukset kuulostavat tietysti hyvin samanlaisilta kuin Vehkaperän puheetkin. Mutta hyvin samankuuloinen on henki SDP:n ja muidenkin kumppanien ohjelmissa.

”Huomion pitää olla globaalissa pakolaistilanteessa ja niissä maissa, joissa enemmistö pakolaisista on, eikä vain niissä ihmisissä, jotka pääsevät Eurooppaan asti hakemaan turvapaikkaa. –.– EU:lle tulee laatia yhteinen pakolaispolitiikka, jossa kaikki jäsenmaat kantavat vastuunsa maailman kaikkein hädänalaisimpien ihmisten auttamisesta”, SDP linjaa ohjelmassaan.

”Vahvistetaan laillisia kanavia pyrkiä Eurooppaan niin työtä kuin turvapaikkaakin varten”, katsoo myös vihreät, joka vaatii myös reilua ja sitovaa vastuunkantoa turvapaikanhakijoista kaikkien EU-maiden kesken.

Luodaan yhteiset turvalliset reitit maahantulolle ja yhtenäiset turvapaikkakriteerit ja -menettelyt sekä torjutaan ihmissalakuljetusta”, painottaa puolestaan vasemmistoliitto.

”EU:n sisäisen vapaan liikkuvuuden toimivuus edellyttää, että EU:n ulkorajat turvataan ja toimivat yhtä tehokkaasti kaikkialla. Vahva ulkoraja merkitsee myös, että mahdollisuuksia päästä laillisesti EU-alueelle on parannettava. Vastustamme EU:n ulkopuolella olevia pakolaisleirejä”, näkee RKP.

Turvapaikkapolitiikassa toimivaltaa on EU:ssa jaettu sekä komissiolle että jäsenmaille. Varsinaisella kuskin paikalla ovat kuitenkin jäsenmaat.

Kaikki Säätytalolla neuvottelevat puolueet ovat silti valmiita vahvistamaan EU:n toimivaltaa erityisesti kriisitilanteissa. Hallituskandidaattien keskeiset linjaukset ovat muutenkin niin samasta puusta veistettyjä, että yhteiset kannat löytynevät helposti.  

Mahdollista on sekin, että Rinteen hallitus päättää kasvattaa Suomen pakolaiskiintiötä, sillä ainakin SDP ja vasemmistoliitto kertovat vaaliohjelmissaan suoraan kannattavansa pakoilaiskiintiön nostamista ja muutkin puhuvat laillisten reittien vahvistamisesta.

Päätösvalta kuuluu jäsenmaille

Perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit ihmettelevät hallitusneuvotteluja katsomossa. Tulevan opposition linjauksissa nousee voimakkaammin esiin myös Vehkaperän esiin tuoma ajatus laittoman siirtolaisuuden estämisestä.

Kokoomuksen ohjelmassa painotetaan tuttuun tapaan muuttoliikkeen juurisyihin puuttumista ja turvallisten reittien vahvistamista vainoa pakeneville, mutta toisaalta myös palautusten nopeuttamista: ”Turvapaikanhakijan suojelun tarpeen arvioinnin tulisi tapahtua mahdollisimman lähellä turvapaikanhakijan koti- tai lähtömaata. Tällä tavoin päätöksentekoa ja kielteisen päätöksen saaneiden palauttamista on mahdollista nopeuttaa. Turvapaikan hakemisen edellytyksenä ei voi olla hengissä selviäminen vaarallisesta Välimeren ylityksestä ja Euroopan halki matkustamisesta.”

Samoja sävelkulkuja noudattaa myös kristillisdemokraattien ohjelma, joskin puolue korostaa selvemmin päätösvallan säilymistä jäsenmaissa.

”EU:n pitää sopia jäsenvaltioiden omaa vastuuta korostavasta turvapaikkajärjestelmästä. KD ei kannata salakuljetusta kiihdyttävää automaattista jakomekanismia, vaan apua tarvitsevat tulisi ottaa suoraan pakolaisleireiltä. Rajaviranomaisten yhteistyötä on kehittävä, mutta EU:n rajavalvonta pitää edelleen säilyttää lähtökohtaisesti kansallisena”, puolue katsoo.

Jyrkimmin omalla linjallaan on perussuomalaiset.

”EU ei voi missään olosuhteissa päättää, minkä verran ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaiden tulee vastaanottaa. Vastustamme maahanmuuttopolitiikassakin keskusvaltaista päätöksentekoa ja pysyviä tulonsiirtoja. Suhtaudumme kriittisesti EU:lle kaavailtuihin solidaarisuusmekanismeihin, jotka antaisivat rahallista tukea vapaaehtoisesti humanitaarista maahanmuuttoa vastaanottaville maille”, puolue linjaa.

Perussuomalaiset haluaa kuitenkin vahvistaa Frontexin resursseja ja pitää tärkeänä sitä, että kaikki jäsenmaat noudattavat kaikissa oloissa Dublin-sääntöä.

Seisova pöytä vai sittenkin pakko?

EU:n turvapaikkakeskustelussa Dublin-asetuksen uudistaminen on ollut yksi keskeisimmistä kiistakysymyksistä. Euroopan parlamentti äänesti jo syksyllä 2017, että sääntöä tulisi muuttaa siten, että vastuu tulijoista ja heidän hakemustensa käsittelystä jaettaisiin jatkossa automaattisesti jäsenmaiden kesken.

”Kaikkien pitää osallistua turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. EU ei voi olla seisova pöytä, josta jokainen jäsenmaa valitsee vain ne asiat, jotka sattuvat miellyttämään sitä itseään”, napautti EU-parlamentissa asian raportöörinä toimiva ruotsalaismeppi Cecilia Wickström tuolloin MustReadille antamassaan haastattelussa.

Myös komissio on kannattanut automaattista vastuunjakoa, mutta Eurooppa-neuvostossa asia ei ole edennyt. Jäsenmaiden vastahanka on näkynyt myös siirto-ohjelmassa, jolla oli tarkoitus helpottaa Italian ja Kreikan turvapaikkajärjestelmän ylikuormitusta vuoden 2015 kaaoksen jälkeen. Noin 100 000 sovitusta siirrosta vain noin kolmannes toteutui viime syksyyn mennessä.

Komissio onkin sittemmin päätynyt ajamaan järjestelmää, jossa kiintiöitä käytettäisiin vain, jos yhteen maahan saapuu äkillisesti hyvin suuri määrä turvapaikanhakijoita. Helsingin Sanomien eurovaalitentissä sitovan kiintiön kannalla tällaisessa tilanteessa olivat SDP, kokoomus, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Keskustan väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä sen sijaan vastusti sitovia kiintiöitä.

”Olen vuoden aikana tavannut kaikkien EU-jäsenmaiden päämiehet, ja voin sanoa, että tämä ei ole realismia, että tällainen pakollinen järjestelmä syntyisi”, ex-pääministeri sanoi ja arvioi, että toimivassa järjestelmässä maat voivat halutessaan hoitaa vastuunsa vaihtoehtoisilla tavoilla kuten esimerkiksi osallistumalla rahallisella korvauksella.

Kiintiöt rauhoittaisivat tilannetta

Siinä missä Sipilä on seurannut keskustelua päämiesten illallisilla, Vehkaperän keskustelukumppanit ovat meppejä, EU-virkamiehiä ja erilaisia Brysselin järjestelmään olleellisesti kuuluvia lobbareita. Niiden keskustelujen pohjalta Vehkaperä on alkanut epäillä vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää ja päätynyt kannattamaan normaaliloloissa maakohtaisia kiintiöitä.  

Nyt toiset sitoutuvat sopimuksiin ja toiset eivät. En löydä ratkaisua, joka perustuisi jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen. Jonkinlainen kiintiöjärjestelmä tulee ja se pitää asettaa jäsenmaan kantokyvyn mukaan.”

Kriisiaikoina, ”kun tullaan laittomasti isoilla laivoilla”, Vehkaperä sanoo silti olevansa edellisen hallituksen kannalla ja kannattaa vain vapaaehtoisuuteen perustuvia kiintiöitä.

Kiintiöt vähentäisivät Vehkaperän arvion mukaan hakijoiden pompottelua ja helpottaisivat sen varmistamista, että jokainen turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä jäsenmaassa. Ja jos päätös on kielteinen, EU pystyisi helpommin palauttamaan hakijat takaisin lähtömaihinsa.

Vehkaperä suhtautuu varovaisen myönteisesti Suomen pakolaiskiintiön nostamiseen, jos EU:n ulkorajat saadaan pitämään ja järjestelmä toimimaan nykyistä paremmin.

”Laillisten maahanmuuttoreittien vahvistaminen on nyt se juttu. Nyt keskustelemme laittomasti turvapaikkaa hakevien ehdoilla tästä asiasta. Tähän EU-mailla pitäisi olla selkärankaa sanoa ei.”

Ex-pääministerin ja Suomen kanta siitä, että päätös kiintiöistä pitäisi säilyttää jäsenmailla saattaa hyvinkin olla realismia. Voi kuitenkin ihmetellä, miksi Suomi samaan aikaan painottaa, että voimakkaiden muuttoaaltojen aikana jäsenmailla pitäisi olla mahdollisuus saada apua muilta jäsenmailta – jotka tosin saisivat päättää avustaan vapaaehtoisesti.  

Voiko Suomi olettaa saavansa apua, jos olemme itsekin vapaaehtoisuuden kannalla?

”Mielenkiintoinen kysymys, miten muut ovat velvollisia auttamaan. Nythän etelässä on jokapäiväinen paine… En osaa oikein sanoa, mikä olisi kultainen keskitie. Että olisi pysyvät mekanismit, mutta sitten meillä olisi kriisin, ennakoimattoman tilanteen aikana vielä uudet mekanismit…” Vehkaperä jää pohtimaan.

Juttu on alunperin julkaistu MustReadissa 23. toukokuuta 2019.

25.05.2019Mirjan blogi: Osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista täytyy tukea
24.05.2019Mirjan blogi: Toivon työlleni jatkoa
24.05.2019Suomenmaa: Pakotteiden laajeneminen energiasektorille haitallista Suomelle ja EU:lle
23.05.2019MustRead: "EU:n turvapaikkapolitiikasta keskustellaan nyt laittomien tulijoiden ehdoilla", sanoo sitovia kiintiöitä kannattava suomalaismeppi
22.05.2019Komissaariehdokkaita tarjolla
22.05.2019Turun Sanomat: Suomalaista ruokaa myös tulevaisuudessa
21.05.2019Mirjan blogi Kalevassa: Suomen varmistettava liikennehankkeille EU-rahoitus
21.05.2019Tiedote: Pohjoinen Ulottuvuus ja Venäjä esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella
20.05.2019Selänne-lehti: Mirja Vehkaperä: "Ilmasto-, maahanmuutto- ja energiakysymysten isot linjat ratkaistaan Euroopassa"
20.05.2019Suomenmaa: Keskustameppi Vehkaperä vaatii EU:n maata­lous­po­li­tiik­kaan ja kansalliseen hallintoon joustavuutta

Siirry arkistoon »