Turun Sanomat: Suomalaista ruokaa myös tulevaisuudessa

22.05.2019

Suomalaiset ruuantuottajat ja koko elintarvikesektori ovat jo 24 vuotta olleet osa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan järjestelmää. Siinä on hyvät ja huonot puolensa.
Suomen EU-jäsenyyden aikana maailmankauppa on vapautunut kaikilla aloilla. Suomi olisi yksin liian pieni neuvottelija koko maailmankaupan pelisääntöpöydissä. Tässä olemme hyötyneet EU:sta.

EU:n maatalouspolitiikka on myös vakauttanut viljelijöiden tuloa yksittäisistä vuosista 5–7 vuoden ennustettaviin budjettijaksoihin. EU-jäsenyytemme aikana tilojen on ollut mahdollista saada merkittäviä investointitukia.

Onpa ollut huonoakin. Esimerkiksi päätös maakohtaisten maidon tuotantokiintiöiden poistamisesta puraisi ankarasti Suomen maatalouden arvokkainta kivijalkaa.
Olen samaa mieltä Euroopan maidontuottajien etujärjestön EMB:n (Europan Milk Board) kanssa: tuotantoa on jollakin tavalla säänneltävä, jotta vältetään edullisten olosuhteiden maiden laaja ylituotanto ja turvataan myös Suomen tuottaville tiloille riittävä tulotaso.
Maataloustuottajia ja elintarvikesektoria on haitannut myös EU:n ja Venäjän keskinäisten pakotteiden kierre. Siitä pois pääsemiseksi tarvitaan EU:n ja Venäjän palaamista yhteiseen neuvottelupöytään.

Hankaluuksista huolimatta on hyvä pysyä EU:n kanssa samoilla linjoilla. Suomella ei ole syytä tukea sellaista politiikkaa, että hyväksymme Venäjän menettelyn liittää osa naapurimaastaan itseensä. Kannattaa myös huomata, että elintarvikkeiden osalta pakotteet asetti Venäjä, nostaakseen omaa maatalouttaan.

EU:n kautta on avautunut jo uusia mittavia maataloustuotteiden kauppaväyliä: Japanin ja Etelä-Korean vapaakauppasopimukset ovat myös suomalaisen tuottajan mahdollisuus. Kiinaan on jo syntynyt Suomi-ruuan buumi.

Komission esitys uudesta maatalouspolitiikasta parantaa mielestäni monta asiaa. Siinä taataan enemmän tuottajien kaipaamaa kansallista joustavuutta. Toiseksi, komissio on huomannut, että maatalous ei ole ilmasto- ja ympäristöongelma, vaan molempien keskeinen ratkaisu. Kolmanneksi, EU edelleen lähtee siitä, että ruokaa on tuotettava kaikilla unionin alueilla.

Omissa parlamenttitehtävissäni näen jatkuvasti, miten kotimaisen maatalouden arvo kasvaa.
Kansainvälisen turvallisuuden horjuessa oma tuotanto on olemassaolon tae. Kansainvälisten ruokaväärennösten paljastuessa meidän järjestelmämme osoittautuu kuluttajille turvalliseksi. Suomalainen elintarvikeketju työllistää joka päivä satoja tuhansia kansalaisia.

Maatalouspolitiikka on jatkossakin tärkeimpiä EU:n toimialoja.

Julkaistu Turun Sanomissa 22. toukokuuta 2019.

25.05.2019Mirjan blogi: Osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista täytyy tukea
24.05.2019Mirjan blogi: Toivon työlleni jatkoa
24.05.2019Suomenmaa: Pakotteiden laajeneminen energiasektorille haitallista Suomelle ja EU:lle
23.05.2019MustRead: "EU:n turvapaikkapolitiikasta keskustellaan nyt laittomien tulijoiden ehdoilla", sanoo sitovia kiintiöitä kannattava suomalaismeppi
22.05.2019Komissaariehdokkaita tarjolla
22.05.2019Turun Sanomat: Suomalaista ruokaa myös tulevaisuudessa
21.05.2019Mirjan blogi Kalevassa: Suomen varmistettava liikennehankkeille EU-rahoitus
21.05.2019Tiedote: Pohjoinen Ulottuvuus ja Venäjä esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella
20.05.2019Selänne-lehti: Mirja Vehkaperä: "Ilmasto-, maahanmuutto- ja energiakysymysten isot linjat ratkaistaan Euroopassa"
20.05.2019Suomenmaa: Keskustameppi Vehkaperä vaatii EU:n maata­lous­po­li­tiik­kaan ja kansalliseen hallintoon joustavuutta

Siirry arkistoon »