Mirjan mielipidekirjoitus Kalevassa: Pohjoinen on pidettävä kiinni liikenteen pääverkoissa

Share |
31.12.2018

Euroopan unionilla on omat politiikkansa alueiden välisten yhteyksien rakentamiseen. Tärkeä väline on ”Verkkojen Eurooppa” eli Connecting Europe Facility, joka perustettiin asetuksella vuonna 2013.

Verkkojen Eurooppa -rahoitusta voidaan myöntää liikenne-, energia- ja tietoverkkoja kehittäviin hankkeisiin.

Verkkojen Euroopalle on kohdennettu talousarviossa vuosille 2014–2020 33,2 miljardia euroa. Liikenteen osuus on yli 26 miljardia, josta puolestaan 11,3 miljardia on käytettävä ns. koheesiomaissa, eli kansantaloudeltaan heikoimmilla alueilla.

Myös tulevien vuosien talouskehyksissä eri verkkojen kehittäminen tulee olemaan merkittävästi mukana. Seuraavalle rahoituskaudelle vuosille 2021–27 Verkkojen Eurooppa -ohjelmaan ehdotetut määrärahat ovat 42,3 miljardia euroa.

Lisäpanostusta edellyttävät talouden jatkuva kansainvälistyminen, ilmastonmuutoksen vaatima liikenteen päästöjen vähentäminen ja tehokkuuden lisääminen, liikennemuotojen tehokas yhdistäminen sekä energian saannin ja tietoyhteyksien varmistaminen.

Suomen pohjoisten alueiden kannalta on tärkeää, että kyseisen asetuksen perusteella myös jatkossa kyettäisiin rahoittamaan sekä EU-jäsenvaltioiden että EU:n naapurivaltioiden välisiä liikenneyhteyksiä.

Pohjois-Suomihan on aina ollut Suomen kansainvälisin alue kolmen naapurimaan, tärkeiden satamien, vahvan vientiteollisuuden ja koulutuksen ansiosta. Nyt myös Euroopan ja koko maailman huomio kohdistuu entistä vahvemmin arktisille alueille. On tärkeää, että meillä on välineitä, joilla kehitystä ja yhteyksiä rakennetaan taloudellisesti järkevillä ja ympäristön kannalta kestävillä tavoilla.

Alueiden välisten ja rajat ylittävien yhteyksien näkökulmasta huolta aiheuttaa EU:n ja Venäjän suhde. Historia on osoittanut, että konflikteista on ollut molemmille haittaa, ja yhteistyöstä hyötyä. Kun poliittiset ja taloudelliset suhteet taas kohentuvat, on selvää, että se vilkastuttaa pohjoisen taloutta ja lisää meidän alueellamme perusteita saada myös eurooppalaista rahoitusta rajat ylittäviin yhteyksiin.

Koheesiomaiden osuus Verkkojen Eurooppa -rahoituksesta aiheutti myös äänestyksiä parlamentin istuntoviikolla. Komission ehdotus tuli hyväksytyksi, mikä tarkoittaa, että myös esimerkiksi Itämeren maita Keski-Euroopan suuriin markkina-alueisiin yhdistävä Rail Baltica -hanke voi saada EU-rahoitusta.

Suomi on tukenut Rail Baltica -hanketta siitä riippumatta, yhdistyykö tämä ratahanke Suomen liikennejärjestelmään meriyhteyden vai mahdollisen tunnelin välityksellä. Siitä asiasta on tietysti ensin päätettävä perusteellisten talous- ja ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella eikä mututuntumaan perustuvalla mielipideäänestyksellä.

Suomessa on joka tapauksessa järkevää oman ulkomaankaupan ja turvallisuuden kannalta, että pohjoisen Suomen satamia, teollisuutta ja koko Suomen huoltovarmuutta turvaava päärataverkko nähdään kokonaisuutena. Se yhdistää maakunnat ja kytkee ne osaksi Euroopan ja maailman markkinoita.

13.03.2019Ilkka: Unkarin hallituksen anti-EU-kampanjat käyvät järjettömiksi
08.03.2019Verkkoavain: Suomen meppidelegaatio on kummajainen
07.03.2019Rantapohja: Osal­li­suu­des­ta ja vai­kut­ta­mi­ses­ta
05.03.2019Suomenmaa: Lapsi­myön­teiset vaalit
04.03.2019Kaleva: Kaivoslainsäädäntöä on syytä uudistaa - vastuukysymysten ohella on nostettava pöydälle tulonjaon oikeudenmukaisuus
01.03.2019Suomenmaa: EU ja Venäjä, mitä uutta?
25.02.2019Kainuun Sanomat: Meidän on vietävä metsäosaamistamme vahvemmin maailmalle
21.02.2019Lapin Kansa: Arktisuus on koko EU:n asia
18.02.2019Iltalehti: Jättiulkoistuksia säästöjen perässä - Oulun yksityiset hoivakodit viranomaisten puuttumislistan kärjessä: Peiliin katsomisen paikka
17.02.2019Äks: Europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä Äänekoskella: Raideliikenteeseen palataan varmasti vielä uudestaan

Siirry arkistoon »