Mirjan kolumni Kauppalehdessä: Suomen ja EU:n kehitettävä suhteitaan - ja suhtautumistaan - Afrikkaan

Share |
03.12.2018

Afrikan talouskasvu, Kiinan alati lisääntyvä kiinnostus mantereeseen sekä muuttoliike ovat nostaneet Afrikan avainasemaan EU:n agendalla. Muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä Afrikan merkitys kasvaa poliittisesti, taloudellisesti ja strategisesti. Nyt EU pyrkii yhä päättäväisemmin päivittämään suhteitaan eteläiseen naapuriimme.

 

Unionin johtajat ovat syksyn mittaan toistelleet, että EU:n on vihdoin siirryttävä avunantaja-avunsaaja -ajattelusta tasa-arvoisempaan talouskumppanuuteen Afrikan kanssa. EU on viime vuosina kehittänyt rahoitusvälineitään, toimintapolitiikkaansa ja kehitysrahoitusta esimerkiksi vuonna 2016 käynnistetyllä Euroopan ulkoisella investointiohjelmalla.

 

Syyskuussa komissio esitti aloitteen Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssista. Sillä pyritään lisäämään yksityisiä investointeja Afrikkaan, tehostamaan kauppaa sekä parantamaan yritysilmastoa ja koulutuksen ja ammattitaidon kehittämistä. Investointeja halutaan kohdentaa osaamiseen ja eritoten nuorten työllistymiseen. Investoinneilla pyritään monipuolistamaan paikallisia talouksia ja kestävää kehitystä. Elinolosuhteita ja tulevaisuudennäkymiä parantamalla voimme vähentää painetta myös maahanmuuttoon.

 

Afrikka on houkutteleva investointikohde. Kansainvälinen valuuttarahasto on arvioinut mantereen kasvunäkymät vuosille 2018-2023 maailman huippuihin. Kuusi kymmenestä maailman nopeimmin kasvavasta taloudesta sijaitsee Afrikassa.

 

Suomalaisella osaamisella on Afrikassa paljon kysyntää maa- ja metsätalouden, puhtaan veden, kiertotalouden, energian ja koulutuksen saralla. Suomi esittää metsärahaston perustamista osaksi EU:n ja Afrikan välistä kumppanuus- ja investointiohjelmaa.

 

Moni kuitenkin epäröi yhä Afrikkaan liittyviä riskejä. He tähyävät itään, kun samanaikaisesti Kiina investoi vauhtipäänä Afrikkaan. EU pyrkiikin nyt kehittämään keinoja, joilla voidaan tukea riskinottajia Afrikassa.

 

Investointien houkutteluyrityksissä on tarpeen pitää visusti rinnalla kestävyys. Kestävillä investoinneilla voidaan tukea kestävää kehitystä, demokratiaa, hyvän hallinnon parantamista, laadukasta koulutusta, teknologiaa ja innovaatioita. Pitkällä aikavälillä investoinneista on oltava hyötyä sekä kumppanimaalle että EU:lle. Uusien toimijoiden tulo mukaan vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Kumppanuuden luominen ja vahvistaminen vaativat vuosien työn.

 

Eritoten kaikkein vähiten kehittyneet maat ja alueet tarvitsevat myös perinteistä kehitysyhteistyötä. EU:n ja Suomen tuki inhimillisen kehityksen edistämiseksi on erityisen merkittävää: EU:n ja jäsenmaiden yhteenlasketut kehitysyhteistyömäärärahat ovat yli puolet maailman kehitysyhteistyövaroista.

 

Myös kehitysyhteistyön muodot ja tarpeet kehittyvät. EU:ssa käsitellään parhaillaan digitalisaation roolia kehityksessä. Digitaalinen kehitys voi luoda toivoa ja edistyksen tuntua erityisesti nuorten parissa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö voi tuottaa innovatiivisia uusia yhteistyömuotoja. EU on käynnistänyt yhdessä teknologia-alan johtajien kanssa Tunisiassa pilottihankkeen, jonka tavoitteena on kouluttaa uusi digitaalinen sukupolvi. Tällaisilla aloitteilla voidaan tukea työpaikkojen luomista maissa, joissa nuorten työikäisten määrä edelleen kasvaa ja nuorisotyöttömyysaste on korkea.

 

Uudenlaiset toimintamallit ja parempi koordinointi ovat tervetulleita, jotta edistämme kestävää kehitystä yhä tehokkaammin.

 

Brysselissä neuvotellaan parhaillaan seuraavasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä ulkosuhderahoituksesta. Komissio on esittänyt uudistusta EU:n ulkoisten toimien rahoitusjärjestelmään. Uudistus kasvattaisi rahoitusta 30 prosenttia - 94,5 miljardista eurosta 123 miljardiin euroon. Ehdotuksen mukaan 89 miljardia euroa osoitetaan kehitystyötä mahdollistavaan välineeseen ja siitä huomattavan suuri osa menisi Afrikkaan ja vähiten kehittyneisiin maihin.

 

Köyhyyden vähentäminen ja Kestävän kehityksen Agenda 2030 pitäisi kuitenkin näkyä selkeämmin rahoitusjärjestelmän tavoitteissa. Kehitykseen tarkoitettua rahaa ei tule EU:n omien ulkopoliittisten etujen ajamiseen, vaan paikallisen kehityksen tukemiseen. Sitä parantamalla luonnollisesti luodaan myös hedelmällisempi maaperä investoinneille.

 

Alati muuttuvassa maailmassa kehitykseen sijoittaminen on älykkäin sijoituksemme niin omaan turvallisuuteemme, vakauteemme kuin inhimilliseen kehitykseen.

 

12.12.2018Suomenmaa: Vehkaperä Strasbourgin iskun jälkeen: "On pohdittava, pitäisikö alentaa viranomaisten kynnystä puuttua turval­li­suu­suh­ka­luo­ki­tuksen alla olevien ihmisten tekemisiin"
03.12.2018Mirjan kolumni Kauppalehdessä: Suomen ja EU:n kehitettävä suhteitaan - ja suhtautumistaan - Afrikkaan
30.11.2018ALDEn Young Visitors -ohjelma antaa nuorille mahdollisuuden tutustua Euroopan parlamenttiin
20.11.2018Mirjan blogi Kalevassa: Oppimistulokset arvioinnin kohteena
15.11.2018Turun Sanomien Eurooppa-areenan viikon väite: Euroopan parlamentin toiminnot pitäisi keskittää Brysseliin
14.11.2018Mirjan kolumni Akavalaisessa: Koulutukseen on panostettava kehittyvissä maissa
13.11.2018Tiedote: Keskustamepit: Uusiutuvan energian direktiivi turvaa kasvun edellytykset Suomen biotaloudelle
05.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Oulussa: Pohjois-Pohjanmaalla vahvat edellytykset seuraavalle aluekehitysrahoituksen kaudelle
02.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Kalajoella: Kotimainen ruoka menestyy uusien markkina-alueiden ja muuntautumiskyvyn keinoin
01.11.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Parlamentilta tuki nuorille EU:n ensi vuoden talousarviossa

Siirry arkistoon »