Mirjan mielipidekirjoitus Kalevassa: Uusi amis tarvitaan

Share |
27.10.2018

Sipilän hallituksen yksi kärkihanke, ammatillisen koulutuksen reformi, on noussut viime viikkojen yhdeksi puhutuimmista aiheista, ja hyvä niin. Uudistus on valtava, ja kukaan tuskin voi olettaa, että kaikki toimii uudistuksen alkumetreiltä lähtien moitteetta. Niin amisreformissa, kuten kaikissa suurissa uudistuksissa, jatkokehittämistä täytyy tehdä myös uudistuksen voimaantulon jälkeen. Maailma ympärillä muuttuu kovaa vauhtia, ja ammatillisen koulutuksen täytyy pysyä muutoksessa mukana. 

 

Uudistuksessa on paljon hyvää. Uudistuksen myötä ammattikoulutuksella voidaan vastata entistä paremmin jatkuvasti muuttuvan työelämän tarpeisiin tutkintojen sisältöjä muuttamalla. Työelämässä tarvittavat perustaidot tulevat näkyvämmiksi opinnoissa, kun ne kuuluvat uudistuksen myötä kaikkiin perustutkintoihin. Opinnot voi aloittaa joustavammin lähes ympäri vuoden, ja tutkinnosta voi suorittaa tarvittaessa myös osia.   

 

Uudistuksessa huolta on aiheuttanut etenkin se, että osalla opiskelijoista koulupäivät ovat jääneet liian lyhyiksi, eivätkä itsenäisen työn tehtävät täytä niitä tunteja, jotka on varattu tehtävien tekoon. Näin ollen nuorelle jää viikossa tunteja ylimääräistä aikaa, joka tulisi olla opiskeluaikaa. Tämä ei ole nuoren, oppilaitoksen eikä työelämän etu. Suurin inhimillinen haitta on se, että nuoren elämästä tuhlaantuu viikossa jopa päiviä, joita hän ei voi käyttää opintojen edistymiseen. 

 

Peruskoulun päättäneille nuorille liian suuri itsenäisen opiskelun määrä ei ole tarkoituksenmukaista. Osa nuorista kykenee ottamaan vastuuta opintojen etenemisestä, mutta tätä ei voi odottaa kaikilta. Toisella asteella täytyy vielä olla mahdollisuus kasvaa vähitellen vastuun ottamiseen omasta edistymisestään opinnoissa. Siksi pidän tärkeänä sitä, että nuorille saadaan täydet opiskeluviikot. Itsenäisen työn tehtävien täytyy täyttää niille varattu tuntimäärä. 

 

Asiaan otti kantaa myös sivistysvaliokunta lausunnossaan valtion ensi vuoden talousarviosta. Valiokunta vaatii hallitukselta selvitystä siitä, miten ammatillisen koulutuksen opiskelijoille turvataan kokonaiset opiskelupäivät ja -viikot. Lisäksi valiokunta korostaa sitä, että jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma uuden ammatillista koulutusta säätelevän lain mukaan. Pidän tärkeänä myös sitä, että suunnitelman toteutumista seurataan ja muokataan säännöllisesti, jolloin opiskelija ei ole yksin vastuussa opintojen edistymisestä. 

 

Julkisessa keskustelussa ovat korostuneet ne tapaukset, joissa opintojen määrä viikossa on liian pieni. Kuitenkin useissa oppilaitoksissa opiskelijoilla on lukujärjestys lähes täynnä opetusta, ja opetuksettomalle ajalle on riittävästi itsenäisiä tehtäviä. Selkeänä tavoitteena täytyykin olla se, että tilanne saadaan jokaisessa oppilaitoksessa samalle tasolle.

 

Ammattikoululaisilla on mahdollisuus hankkia jo opintojensa aikana työkokemusta ulkomailta. Esimerkiksi Euroopan unionin Erasmus+-vaihto- ja yhteistyöohjelma rahoittaa hankkeita, joissa kehitetään ammatillista koulutusta Euroopan tason yhteistyössä. Ohjelma tarjoaa myös ammatillisen koulutuksen henkilökunnalle mahdollisuuden hankkia kansainvälistä osaamista. Euroopan parlamentti äänesti tällä viikolla Strasbourgin täysistunnossa kannastaan ensi vuoden budjettiin. Tavoitteenamme on saada Erasmus+-ohjelmaan 362 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Lisäksi tavoittelemme 346,7 miljoonan euron lisärahoitusta nuorisotyöllisyysaloitteeseen, jolla tuetaan työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneitä, alle 25-vuotiaita nuoria. 

 

Aika ajoin olen saanut palautetta siitä, että suomalaisten nuorten halukkuus lähteä hankkimaan kansainvälistä kokemusta olisi laantunut. Tästä olen hieman huolissani. Harvassa on enää sellaisia työpaikkoja, joita kansainvälinen toiminta ei kosketa millään tavalla. Lyhytkin työssäolo- tai opintoaika ulkomailla tarjoaa nuorelle laajemman näkökulman asioihin sekä lisää kielitaitoa ja ymmärrystä eri kulttuureja kohtaan. Ennen kaikkea nuori saa vaihto-opintoajoistaan unohtumattomia kokemuksia ja yleensä joukon uusia ystäviä. Valmistumisen jälkeisessä työnhaussa kokemus ulkomailta on suuri valttikortti.

 

Mirja Vehkaperä

Euroopan parlamentin jäsen

Oulu

 

15.11.2018Turun Sanomien Eurooppa-areenan viikon väite: Euroopan parlamentin toiminnot pitäisi keskittää Brysseliin
14.11.2018Mirjan kolumni Akavalaisessa: Koulutukseen on panostettava kehittyvissä maissa
13.11.2018Tiedote: Keskustamepit: Uusiutuvan energian direktiivi turvaa kasvun edellytykset Suomen biotaloudelle
05.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Oulussa: Pohjois-Pohjanmaalla vahvat edellytykset seuraavalle aluekehitysrahoituksen kaudelle
02.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Kalajoella: Kotimainen ruoka menestyy uusien markkina-alueiden ja muuntautumiskyvyn keinoin
01.11.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Parlamentilta tuki nuorille EU:n ensi vuoden talousarviossa
27.10.2018Mirjan mielipidekirjoitus Kalevassa: Uusi amis tarvitaan
25.10.2018Tiedote: Keskustan europarlamentaarikot: EU liikkuu lähemmäs Suomen hyviä käytäntöjä eläinlääkkeiden käytössä
12.10.2018Tiedote: Europarlamentaarikko Vehkaperä: EU:n on vahvistettava suhteitaan naapurivaltioihin laajentumisen sijaan
11.10.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Tytöt tikunnokassa

Siirry arkistoon »