Mirjan blogi Kalevassa: Ilmastotoimien aika on nyt

Share |
11.10.2018

Tällä viikolla yksi kuumimmista puheenaiheista niin täällä Brysselissä kuin kotimaassa on ollut kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti. Raportissa käydään läpi, millaisilla toimilla maapallon keskilämpötilan nousu saadaan rajattua 1,5 asteeseen. Tavoite on määritelty Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015.

 

Jos ihmiskunta onnistuu pitämään lämpötilan nousun 1,5 asteessa, sillä on valtavat positiiviset vaikutukset verrattuna siihen, että ilmasto lämpenisi kaksi astetta. 1,5 prosentin lämpötilan ylitys vaikuttaa ratkaisevasti entistä voimakkaampiin sään ääri-ilmiöihin, maatalouden ahdinkoon kuivuuden ja toisaalta liian suurten sateiden vuoksi, metsien kuivumiseen ja metsäpaloihin, useiden eri kasvi- ja eläinlajien vähittäiseen poistumiseen sekä jäätiköiden sulamiseen. Meille pohjoisen alueen asukkaille konkreettinen uhka on myös metsiä uhkaavat monet uudet kasvitaudit ja -tuholaiset. Tämä olisi myös taloudellisesti iso haitta.

 

Ilmastonmuutos tulee olemaan ensi keväänä niin kotimaan kuin myös muiden EU-jäsenmaiden vaalikentillä yksi eniten esillä oleva aihe. Saan aika ajoin palautetta siitä, että mitäpä yksi suomalainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Näin ei kuitenkaan ole enää varaa ajatella. Jokaisella meistä niin Suomessa kuin maailmalla on mahdollisuus ja velvollisuus tehdä toimia ilmastonmuutoksen rajoittamisen eteen. Peli ei ole suinkaan menetetty, mutta joudumme oikeasti miettimään valintojamme.

 

Yksi ympäristöteko on muovin käytön vähentäminen. EU:n alueiden komitea hyväksyi eilen keskiviikkona kokouksessaan lausunnon, jossa se suosittelee parlamentille ja neuvostolle muovituotteiden vähentämistä ja muovin kierrätyksen parantamista. Monissa tapauksissa fossiiliseen talouteen kuuluva muovi on korvattavissa uusiutuvilla raaka-aineilla, kuten puupohjaisilla tuotteilla.

 

Suomessa vietetään tällä viikolla valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Kampanjalla halutaan kitkeä pois hukkakulutusta. Kotitalouksien osuus kulutuksen kasvihuonepäästöistä on noin kaksi kolmasosaa. Tätä lukua saamme pienemmäksi helpoilla keinoilla: ostetaan kaupasta vain sitä, mikä on oikeasti tarpeellista, ei lämmitetä kotia liian kuumaksi, sammutetaan valot, ja lasketaan vettä vain oikean tarpeen mukaan. Yksityisautoilu on monelle suomalaiselle ainoa realistinen keino liikkumiseen, mutta mahdollisuuksien mukaan suositaan pyöräilyä, kävelyä sekä julkista liikennettä ja kimppakyytejä. Junamatkailu päihittää ympäristöystävällisyydellään monin kerroin auton sekä lentokoneen. Huomiota tulee kiinnittää myös ruokajätteen määrään. Jos maailmassa jätteeksi päätyvän ruoan aiheuttamat kasvihuonepäästöt lasketaan yhteen, on ”ruokajäte”-niminen valtio maailman kolmanneksi suurin päästöjen aiheuttaja heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

 

Tulevaisuus on lastemme, ja onneksemme meille on kasvamassa entistä ympäristötietoisempi sukupolvi. Tänä päivänä jo alle kouluikäisetkin lapset ovat hyvin tietoisia siitä, miksi vettä säästetään ja turhat valot sammutetaan. Ympäristötietoisuuden lisääminen kuuluu oleellisena osana niin varhaiskasvatuksen kuin peruskoulun opetuksen sisältöihin. Myös vanhempien esimerkillä on suuri vaikutus lasten tekoihin ympäristön hyväksi. Ilmaston lämpeneminen ei odota, mutta omilla päätöksillämme pystymme vaikuttamaan siihen, että peruuttamatonta vahinkoa ei pääse syntymään.

 

 

12.12.2018Suomenmaa: Vehkaperä Strasbourgin iskun jälkeen: "On pohdittava, pitäisikö alentaa viranomaisten kynnystä puuttua turval­li­suu­suh­ka­luo­ki­tuksen alla olevien ihmisten tekemisiin"
03.12.2018Mirjan kolumni Kauppalehdessä: Suomen ja EU:n kehitettävä suhteitaan - ja suhtautumistaan - Afrikkaan
30.11.2018ALDEn Young Visitors -ohjelma antaa nuorille mahdollisuuden tutustua Euroopan parlamenttiin
20.11.2018Mirjan blogi Kalevassa: Oppimistulokset arvioinnin kohteena
15.11.2018Turun Sanomien Eurooppa-areenan viikon väite: Euroopan parlamentin toiminnot pitäisi keskittää Brysseliin
14.11.2018Mirjan kolumni Akavalaisessa: Koulutukseen on panostettava kehittyvissä maissa
13.11.2018Tiedote: Keskustamepit: Uusiutuvan energian direktiivi turvaa kasvun edellytykset Suomen biotaloudelle
05.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Oulussa: Pohjois-Pohjanmaalla vahvat edellytykset seuraavalle aluekehitysrahoituksen kaudelle
02.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Kalajoella: Kotimainen ruoka menestyy uusien markkina-alueiden ja muuntautumiskyvyn keinoin
01.11.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Parlamentilta tuki nuorille EU:n ensi vuoden talousarviossa

Siirry arkistoon »