Mirjan blogi Kalevassa: Ilmastotoimien aika on nyt

Share |
11.10.2018

Tällä viikolla yksi kuumimmista puheenaiheista niin täällä Brysselissä kuin kotimaassa on ollut kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastoraportti. Raportissa käydään läpi, millaisilla toimilla maapallon keskilämpötilan nousu saadaan rajattua 1,5 asteeseen. Tavoite on määritelty Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015.

 

Jos ihmiskunta onnistuu pitämään lämpötilan nousun 1,5 asteessa, sillä on valtavat positiiviset vaikutukset verrattuna siihen, että ilmasto lämpenisi kaksi astetta. 1,5 prosentin lämpötilan ylitys vaikuttaa ratkaisevasti entistä voimakkaampiin sään ääri-ilmiöihin, maatalouden ahdinkoon kuivuuden ja toisaalta liian suurten sateiden vuoksi, metsien kuivumiseen ja metsäpaloihin, useiden eri kasvi- ja eläinlajien vähittäiseen poistumiseen sekä jäätiköiden sulamiseen. Meille pohjoisen alueen asukkaille konkreettinen uhka on myös metsiä uhkaavat monet uudet kasvitaudit ja -tuholaiset. Tämä olisi myös taloudellisesti iso haitta.

 

Ilmastonmuutos tulee olemaan ensi keväänä niin kotimaan kuin myös muiden EU-jäsenmaiden vaalikentillä yksi eniten esillä oleva aihe. Saan aika ajoin palautetta siitä, että mitäpä yksi suomalainen voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Näin ei kuitenkaan ole enää varaa ajatella. Jokaisella meistä niin Suomessa kuin maailmalla on mahdollisuus ja velvollisuus tehdä toimia ilmastonmuutoksen rajoittamisen eteen. Peli ei ole suinkaan menetetty, mutta joudumme oikeasti miettimään valintojamme.

 

Yksi ympäristöteko on muovin käytön vähentäminen. EU:n alueiden komitea hyväksyi eilen keskiviikkona kokouksessaan lausunnon, jossa se suosittelee parlamentille ja neuvostolle muovituotteiden vähentämistä ja muovin kierrätyksen parantamista. Monissa tapauksissa fossiiliseen talouteen kuuluva muovi on korvattavissa uusiutuvilla raaka-aineilla, kuten puupohjaisilla tuotteilla.

 

Suomessa vietetään tällä viikolla valtakunnallista energiansäästöviikkoa. Kampanjalla halutaan kitkeä pois hukkakulutusta. Kotitalouksien osuus kulutuksen kasvihuonepäästöistä on noin kaksi kolmasosaa. Tätä lukua saamme pienemmäksi helpoilla keinoilla: ostetaan kaupasta vain sitä, mikä on oikeasti tarpeellista, ei lämmitetä kotia liian kuumaksi, sammutetaan valot, ja lasketaan vettä vain oikean tarpeen mukaan. Yksityisautoilu on monelle suomalaiselle ainoa realistinen keino liikkumiseen, mutta mahdollisuuksien mukaan suositaan pyöräilyä, kävelyä sekä julkista liikennettä ja kimppakyytejä. Junamatkailu päihittää ympäristöystävällisyydellään monin kerroin auton sekä lentokoneen. Huomiota tulee kiinnittää myös ruokajätteen määrään. Jos maailmassa jätteeksi päätyvän ruoan aiheuttamat kasvihuonepäästöt lasketaan yhteen, on ”ruokajäte”-niminen valtio maailman kolmanneksi suurin päästöjen aiheuttaja heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

 

Tulevaisuus on lastemme, ja onneksemme meille on kasvamassa entistä ympäristötietoisempi sukupolvi. Tänä päivänä jo alle kouluikäisetkin lapset ovat hyvin tietoisia siitä, miksi vettä säästetään ja turhat valot sammutetaan. Ympäristötietoisuuden lisääminen kuuluu oleellisena osana niin varhaiskasvatuksen kuin peruskoulun opetuksen sisältöihin. Myös vanhempien esimerkillä on suuri vaikutus lasten tekoihin ympäristön hyväksi. Ilmaston lämpeneminen ei odota, mutta omilla päätöksillämme pystymme vaikuttamaan siihen, että peruuttamatonta vahinkoa ei pääse syntymään.

 

 

12.10.2018Tiedote: Europarlamentaarikko Vehkaperä: EU:n on vahvistettava suhteitaan naapurivaltioihin laajentumisen sijaan
11.10.2018Mirjan blogi Kalevassa: Ilmastotoimien aika on nyt
10.10.2018Mirjan Yläkerta-artikkeli Kalevassa:
03.10.2018Tiedote: Mepit Katainen ja Vehkaperä: Uusien auton valmistajat mukaan päästöjen vähentämiseen - yksityisautoilun edellytykset harvaan asutussa Suomessa säilyvät
01.10.2018Mirjan Näkökulma-artikkeli Aamulehdessä: EU:n on suojeltava unkarilaisten oikeuksia Orbánin yksinvallan alla
28.09.2018Hei nuori! Hae vieraaksemme Brysseliin
27.09.2018Suomenmaa: Keskustamepit eivät lämpene Ahvenanmaan esitykselle omasta euro­par­la­men­taa­ri­kosta
21.09.2018Mirjan blogi Kalevassa: Työllisyys nousussa
17.09.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: EU:n tulevaisuuden suuntaviivoja
15.09.2018Tiedote: MEP Vehkaperä ja kansanedustaja Kulmuni: Arktisen alueen peruspalveluihin vauhtia digitaalisuudesta

Siirry arkistoon »