Mika Lintilä ja Annika Saarikko: Palkkauksen avoimuutta on lisättävä

Share |
08.03.2018

Suomessa on tehty jo pitkään työtä sen eteen, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksettaisiin samaa palkkaa. Mielestämme tämä on tärkeä tavoite. On väärin, että samankaltaisissa tilanteissa naisia ja miehiä kohdellaan palkkauksessa työpaikoilla eriarvoisesti. Työpaikan palkkakartoitus on hyvä keino tutkia ja puuttua naisten ja miesten välisiin mahdollisiin perusteettomiin palkkaeroihin. Palkkakartoitusten kattavuudessa ja laadussa on kuitenkin eroja työpaikkojen välillä.

Haluamme, että samapalkkaisuuden edistämiseksi käydään läpi myös uusien työkalujen käyttöä. Yksi esiin nostettu keino on palkka-avoimuuden kehittäminen. Kattavaa palkka-avoimuutta puoltaa se tosiseikka, että julkisella sektorilla palkat ovat jo julkisia.

Palkka-avoimuutta voitaisiin kehittää esimerkiksi siten, että palkkakartoituksen tekemiseen osallistuvilla henkilöstön edustajilla olisi oikeus saada työntekijöiden palkkatiedot ja -perusteet kartoituksen valmisteluvaiheessa. Näitä tietoja ei kirjattaisi julkaistavaan palkkakartoitukseen. Jokaisella työntekijällä olisi jatkossakin oltava oikeus kieltää omien palkkatietojensa julkistaminen. Emme pidä perusteltuna sitä, että yksityisellä sektorilla kaikkien palkat olisivat täysin vapaasti kaikkien tiedossa tai että henkilökohtaiset suorituksenarvioinnit julkistettaisiin.

Muita vaihtoehtoja edistää palkkauksen avoimuutta olisi erilaisten yrityskohtaisten mittareiden julkaiseminen miesten ja naisten palkkaeroista koskien suuryrityksiä. Tällaisia mittareita voisivat olla tulospalkkioiden jakautuminen sukupuolen mukaan ja naisten ja miesten työurakehityksen ja palkkauksen yhtaikainen tarkastelu. Nämä ovat pehmeämpiä ohjaavia välineitä, joilla tavoitellaan perusteettomiin palkkaeroihin puuttumista ja havahtumista.

Sellainen palkkapolitiikan läpinäkyvyys, joka antaa työntekijöille mahdollisuuden saada sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja samaa tai samanarvoista työtä tekevien palkkatasosta, edistäisi tasa-arvoa ja voisi ennaltaehkäistä myös palkkasyrjintää. Parhaimmillaan laadukas palkkakartoitus antaa henkilöstölle tällaista tietoa vähintään 30 hengen työpaikoilla.

Haluamme, että palkkaeroista ja –syrjinnästä sekä niihin puuttumisen konkreettisista keinoista käytäisiin laajempaa yhteiskunnallista keskustelua niin työpaikkatasolla kuin päättäjien keskuudessa. Keskustassa on valmiutta etsiä uusia keinoja tasa-arvoisempaan työelämään.

Mika Lintilä, elinkeinoministeri

Annika Saarikko, perhe- ja peruspalveluministeri

12.12.2018Suomenmaa: Vehkaperä Strasbourgin iskun jälkeen: "On pohdittava, pitäisikö alentaa viranomaisten kynnystä puuttua turval­li­suu­suh­ka­luo­ki­tuksen alla olevien ihmisten tekemisiin"
03.12.2018Mirjan kolumni Kauppalehdessä: Suomen ja EU:n kehitettävä suhteitaan - ja suhtautumistaan - Afrikkaan
30.11.2018ALDEn Young Visitors -ohjelma antaa nuorille mahdollisuuden tutustua Euroopan parlamenttiin
20.11.2018Mirjan blogi Kalevassa: Oppimistulokset arvioinnin kohteena
15.11.2018Turun Sanomien Eurooppa-areenan viikon väite: Euroopan parlamentin toiminnot pitäisi keskittää Brysseliin
14.11.2018Mirjan kolumni Akavalaisessa: Koulutukseen on panostettava kehittyvissä maissa
13.11.2018Tiedote: Keskustamepit: Uusiutuvan energian direktiivi turvaa kasvun edellytykset Suomen biotaloudelle
05.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Oulussa: Pohjois-Pohjanmaalla vahvat edellytykset seuraavalle aluekehitysrahoituksen kaudelle
02.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Kalajoella: Kotimainen ruoka menestyy uusien markkina-alueiden ja muuntautumiskyvyn keinoin
01.11.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Parlamentilta tuki nuorille EU:n ensi vuoden talousarviossa

Siirry arkistoon »