Naisten palkanmaksu päättyy tänään

Perjantai 30.10.2015 klo 14.44

Tänään vietetään naisten palkkapäivää. Alun perin STTK:n aloitteesta syntyneellä merkkipäivällä halutaan kiinnittää huomiota siihen, että tilastojen valossa naisten palkanmaksu päättyy tämän vuoden osalta tänään. Loppukuun naiset tekevät käytännössä palkatonta työtä verrattuna miesten palkkatasoon. Tällä hetkellä naisten palkka on noin 83,4 prosenttia miesten palkasta.

Myös työnhaussa etenkin nuorten naisten asema on usein epätasa-arvoinen. Vielä 2010-luvullakin naiset siirtävät perheenperustamista, jotta työpaikka olisi helpompaa saada. Toisaalta myös työssä ollessa perheen perustamista lykätään, sillä paluu vanhaan työhön on usein mahdotonta lyhyiden työsuhteiden ja työelämän jatkuvan muutoksen myötä.

Tilanne ei kuitenkaan ole helppo myöskään työnantajalle. Jos uusi työntekijä ilmoittaa pian jäävänsä perhevapaille, vapaan kulut työnantajalle ovat suuret. Sipilän hallitus tuo helpotusta tähän ongelmaan maksamalla äidin työnantajalle 2500 kertakorvauksen, jolla voidaan korvata sijaisen rekrytoinnista ja kouluttamisesta aiheutuvia kustannuksia. Uudistus on ollut vireillä vuosia. On todella hienoa, että Sipilän hallitus päätti uudistuksesta heti hallitustaipaleen alkumetreillä.

Kertakorvauksella otimme askeleen eteenpäin naisten ja miesten tasa-arvoisemmassa työelämässä. Uskon, että kertakorvauksen turvin yrittäjillä on pienempi kynnys palkata töihin myös nuoria naisia. Korvauksella tuetaan niin nuorten naisten työllistymisen edistämistä kuin naisvaltaisten alojen yrittäjyyttä.

Hallitus tekee töitä tasa-arvon edistämiseksi myös erillisen neuvottelukunnan avulla. Eilen nimitetty tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) tekee aloitteita ja esityksiä, antaa lausuntoja tasa-arvoon vaikuttavien toimenpiteiden kehittämiseksi sekä edistää tasa-arvoa koskevaa tutkimustoimintaa. Odotan neuvottelukunnan työltä konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä siitä, miten tasa-arvosta saadaan itsestäänselvyys kaikessa toiminnassa.

 

  

Kommentoi kirjoitusta.

Satuhetki vanhuksille

Perjantai 16.10.2015 klo 15.45

Vesaiset järjestävät tänä viikonloppuna Sadun päivän yhteydessä jo perinteeksi muodostuneen Tarinatempauksen. Satuja luetaan ympäri Suomea muun muassa kirjastoissa, päiväkodeissa, vanhustentaloissa kuin kodeissakin. Tarkoituksena on tuottaa kuulijoille iloa sadun keinoin. Omaksi lukukohteekseni päätin tänä vuonna ottaa vanhustentalo Tuirankartanon. Kiersimme useammalla osastolla lukemassa satuja, ja kohtaamiset vanhusten kanssa olivat aitoja ja välittömiä.

Tuiranhovi2.jpg

Vanhusten elinolosuhteet puhututtavat tasaisin väliajoin niin eduskunnassa kuin muissa keskusteluissa. Vanhusten palvelujen laadusta ja saatavuudesta keskusteltaessa olisi muistettava, että mikään yhteiskunnan tuottama palvelu ei korvaa vanhukselle sosiaalista vuorovaikutusta läheisten ihmisten kanssa. Yksinäisyys on tällä hetkellä vanhusten suurin ongelma. Muistetaan kysyä kuulumisia omilta mummoilta ja vaareilta, ja annetaan hiukan aikaamme myös heille. Myös naapurustossa asuvat ikäihmiset ilahtuvat taatusti, jos piipahdamme joskus heitä tapaamassa.

Tuiranhovi3.jpg

Vanhusten yksinäisyyttä voisimme helpottaa myös erilaisilla ylisukupolvisilla ratkaisuilla, kuten esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja vanhustentalojen sijoittamisella samaan pihaan. Tällöin niin lapset kuin vanhukset saisivat toisistaan seuraa, lapset oppisivat tulemaan toimeen iäkkäiden ihmisten kanssa, ja molemmat ikäryhmät oppisivat taatusti uusia asioita toisiltansa. Nyt olemme Oulussakin jo toteuttaneet päiväkodin, peruskoulun ja lukion yhteisiä tiloja, joten vanhainkoti sopisi loistavasti vielä samaan yhteyteen.

Vesaisten toiminnan yksi ydinteema on ylisukupolvisuus. Toimintaamme ja tapahtumiimme ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin. Ohjelmamme suunnitellaan niin, että siinä on annettavaa jokaiselle ikäluokalle. Tarjoamme oivan toimintaympäristön perheen ja suvun yhdessä tekemiselle. Toiminta on kaikille avointa ja lisätietoa Vesaisista löydät vesaiset.fi-sivustolta.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Muutos on myös mahdollisuus

Keskiviikko 7.10.2015 klo 14.14

Elämme Suomessa tällä hetkellä melkoisessa muutosten pyörteissä. Juha Sipilän hallitus on laittanut ison vaihteen päälle usealla eri politiikkasektorilla. Tulevaisuuden ratkaisut tehdään nyt. Muutos ei näy välittömästi, vaan uudistusten aikajänne on noin kymmenen vuotta.

Uudistusten tarve aiheutuu siitä, että ympärillämme oleva maailma on muuttunut. Me yhteiskuntana emme ole kyenneet uudistumaan samaa tahtia. Etenkin viime vaalikausi mentiin täysin sammutetuin lyhdyin; juuri mitään ei saatu aikaan.

Tänään eduskunnassa keskustellaan hallituksen kärkihankkeista. Hallitus panostaa Suomen uudistamiseen miljardi euroa viiden eri kärkihankkeen kautta. Suurin satsaus tehdään työllisyyteen, koulutukseen ja biotalouteen. Kärkihankkeisiin kuuluvat myös hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät laajamittaiset uudistukset sekä toimintatapojen uudistaminen mahdollisimman sujuviksi ja ketteriksi. 

Työllisyyden kilpailukyvyn nostoon laitetaan rahaa 170 miljoonaa euroa. Tavoitteena on 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana ja työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. Tavoitteeseen tähdätään viime päivien ykköspuheenaiheena olleilla kilpailukykyuudistuksilla, yritysten toimintaedellytysten parantamisella sekä työllistämisen ja työllistymisen kynnyksen madaltamisella. Työntekijän palkkaaminen tulee tehdä yrittäjälle mahdollisimman helpoksi byrokratiaa purkamalla ja kohtuullistamalla palkkaamisesta aiheutuvia kustannuksia. Työntekijälle työn vastaanottaminen täytyy saada kannattavaksi joka tilanteessa. Kannustinloukkuja tullaan purkamaan.

Koulutuksen uudistuksia tehdään 300 miljoonan euron edestä. Suomalaisissa kouluissa tehdään muun muassa peruskoulujen pedagogiikan uudistus, digitalisaation läpimurto, koululaisten liikuntaa lisätään ja toisen asteen opiskelijat valmistuvat jatkossa nopeammin työelämään. Lisäksi valitettavasti melko tehottomaksi käytännössä todettua nuorisotakuuta muutetaan niin, että takuusta tehdään kokonaisvaltaisempi työkalu nuoren elämäntilanteen tukemiseen.

Biotaloutta hallitus vauhdittaa myös 300 miljoonan euron paketilla. Tavoitteena on etenkin tuntuva lisäys kotimaisen uusiutuvan energian, kuten aurinko-, tuuli- ja vesivoiman sekä puun käyttöön. Lisäksi puuta ja muita biotalouden raaka-aineita kehitetään maailmanlaajuisesti kysytyiksi vientituotteiksi ja kotimainen ruoantuotanto turvataan sekä alan työpaikat pyritään säilyttämään.

Muutokset tuovat aina mukanaan myös epävarmuutta tulevasta. Suomella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet menestykseen, kun osaamme hyödyntää käytössämme olevat resurssit parhaalla mahdollisella tavalla.

Kärkihankkeiden vaikutus pitää näkyä voimakkaasti myös maakunnissa. Maakuntien osaaminen ja vahvuudet täytyy hyödyntää uudistuksissa täysimääräisesti. Meidän maakuntamme on oiva alusta eritoten biotalouden hankkeille, koulutuskokeiluille sekä nuorisotakuun kehittämiselle. Päämäärätietoisesti sekä yhteistyön avulla tulemme saavuttamaan Sipilän hallituksen asettamat kunnianhimoiset tavoitteet. 

Kommentoi kirjoitusta.

Kilpailukykyinen Suomi

Torstai 1.10.2015

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona kiivas keskustelu hallituksen työllisyys- ja kilpailukykyuudistuksista. Oppositiokin myöntää, että jotain on tehtävä. Hallituksen keinot tuntuu heidän mielestään olevan vain täysin väärät. Hallitus ei kuitenkaan jää edellisen hallituksen tavoin junnaamaan paikoilleen, vaan ottaa vastuun ja toimii aktiivisesti, jotta päätöksenteko ja päätösten toteuttaminen menevät eteenpäin. Toki yhteistyön kättä tarjoten työmarkkinajärjestöjen suuntaan.
 
Ylityö- ja sunnuntailisien leikkauksen korvaaminen lomarahojen pienentämisellä oli hallitukselta oikea päätös. Nyt leikkaus kohdistuu oikeudenmukaisemmin laajempaan työntekijöiden joukkoon. Alkuperäisessä leikkaussuunnitelmassa taakkaa olisivat joutuneet liikaa kantamaan etenkin pienipalkkaiset ja naisvaltaiset alat. Päätöksen muuttaminen osoitti sen, että hallitus oikeasti kuuntelee kansalaisten mielipidettä. Lomarahan leikkaus on ollut kansalaisten keskuudessa hyväksytympää kuin ylityö- ja sunnuntailisien pienentäminen.
 
Paljon kyselyjä on tullut myös lomarahojen 30 prosentin leikkauksen vaikutuksista niille yrityksille, joissa ei tällä hetkellä ole lomarahaa lainkaan. Pääministeri Sipilän mukaan lomarahaa ei jatkossakaan tarvitse maksaa yrityksissä, joissa ei aiemminkaan ole ollut lomarahaa käytössä. Lomarahan leikkauksesta ei siis ole tarkoitus tehdä yrityksille lisäkulua.
 
Lomarahaleikkauksen lisäksi hallituksen säästölistalla on tällä hetkellä loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi siten, että vastaavat tunnit voidaan tehdä muuna aikana. Kyseisinä päivinä tehdystä työstä maksetaan jatkossa vain yksinkertainen palkka. Vuosiloman pituus olisi enintään kuusi viikkoa.
 
Sairausloman ensimmäinen päivä olisi jatkossa palkaton. Sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksettaisiin 80 prosenttia normaalista palkasta. Tämän jälkeiseltä ajalta maksettaisiin palkka työehtosopimuksen mukaan.
 
Hallitus tavoittelee kilpailukykyuudistuksen ja usean muun kärkihankkeen avulla työllisyysasteen nostoa 72 prosenttiin ja työllisten määrän nostoa 110 000 henkilöllä. Uskon vahvasti, että kun työn hintaa saadaan hieman alaspäin, suomalaiset yrittäjät pystyvät palkkaamaan nykyistä enemmän työntekijöitä ja vientimme alkaa piristyä. Yrityksillä on aitoa halua lisätyövoiman palkkaukseen, kunhan työllistämisen kustannukset saadaan kohtuullisiksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Poimintoja viikon varrelta

Perjantai 25.9.2015 klo 13.25

Politiikassa eletään nyt suurten muutosten ja isojen päätösten aikaa. Myös kahvipöydissä ympäri maata puhutaan nyt politiikkaa: pakolais- ja turvapaikanhakijat, yhteiskuntasopimuksen jatkoneuvottelut sekä talous ja työllisyys puheenaiheista päällimmäisinä. Näkyvät ja konkreettiset päätökset Suomen talouden korjaustoimista koskettavat meitä jokaista. Sopivia ratkaisumalleja puidaan kiivaaseen tahtiin myös niissä kahvipöydissä, joissa politiikkaa ei yleensä puhuta. Suomalaiset tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että entinen meno ei voi jatkua. 

Myös valtakunnan tasolla käydään kiivasta neuvottelua sopivista keinoista taloudellisen tilanteen kohentamiseksi. Työmarkkinajärjestöillä on ensi viikon maanantaihin asti aikaa antaa hallitukselle oma vaihtoehto säästötoimenpiteistä. Työntekijäjärjestöt ovat tällä hetkellä aktiivisia, ja samaa odotan myös työnantajien taholta. Toistaiseksi elinkeinoelämän puolella on ollut liian hiljaista. Vastaantuloa pitää vaatia myös siltä puolelta.

Tämän aamun Hesarissa oli tervetullut uutinen mahdollisesta Oulun ja Luulajan välisestä junayhteydestä. Matkaan ei menisi kuin kolmisen tuntia. Luulajassa on tällä hetkellä hyvin vireä kasvukausi menossa. Kuten uutisessa viitataan, Luulajassa voisi olla paljonkin potentiaalista työtä suomalaisille nuorille. Työtä on haettava sieltä, missä sitä on tarjolla, ja junayhteyden myötä Luulaja olisi todella helposti saavutettavissa etenkin Oulun seudun nuorille työnhakijoille.

Pitkään on puhuttu keinoista, joilla työkykyiset suomalaiset saadaan aktiivisemmin hakeutumaan työntekoon. Juha Sipilän hallitus aikoo konkreettisesti edistää myös tätä tavoitetta.

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus valmistelee yhteistyössä työelämän osapuolten kanssa ensi kuussa työttömyysturvan uudistuksen. Uudistus sisältää työn vastaanottovelvoitteen tiukentumisen ja velvoitteen osallistua aktivointitoimenpiteisiin. Lisäksi arvioidaan kriittisesti kaikkia niitä kannustinloukkuja, jotka tukevat työkykyisiä ihmisiä jäämään pois työmarkkinoilta. Muun muassa ansiosidonnaista työttömyysturvaa tullaan leikkaamaan. Työnteosta on viimein saatava joka tilanteessa kannattavampaa kuin kotiinjääminen.  

Politiikka näyttäytyy kovin erilaiselta kotoa käsin pienen pojan hoidon lomasta seurattuna. On tullut katsottua kyselytunnit ja välikysymyskeskustelut kuin seurattua mediaa aktiivisesti. Yksi asia on kiteytynyt viikkojen aikana: nyt on hallituksen isojen ratkaisujen aika. Tavoitteista ei saa perääntyä senttiäkään. Aina löytyy arvostelijoita ja mielensäpahoittajia. Säästöt, kärkihankkeet, työn tuottavuuden kasvu ja työllisyyden parantaminen on tehtävä nyt.

2 kommenttia .

Toimintatapojen mylläystä ja uusia kokeiluja

Perjantai 4.9.2015 klo 13.34

Tällä viikolla saimme hallitukselta paljon kaivattua konkreettista lisätietoa hallituksen kärkihankkeiden sisällöistä. Juha Sipilän johtama uudenlainen toimintakulttuuri näkyy hankkeissa selvästi. Nyt tehdään todellista muutosta pitkään vallalla olleisiin toimintatapoihin usealla eri politiikkasektorilla.
Kansalaisten arkea tullaan helpottamaan muun muassa siten, että julkisen hallinnon keskeisille tietovarannoille tehdään palvelumalli, jonka turvin kansalaisen kaikki tiedot ovat yhden luukun takana. Näin ollen tietoa tarvitsevan kansalaisen tai hänen tietojaan tarvitsevan toimijan ei tarvitse enää juosta luukulta toiselle eri tietojen perässä.

Uusia hyödyllisiä toimintamalleja lähdetään hakemaan erilaisilla kokeiluilla. Paljon esillä ollut perustulokokeilu on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Pohjois-Pohjanmaa sopisi erityisen hyvin testialueeksi nuorisotyöttömyyden torjunnan kokeilulle, sillä tarvitsemme kipeästi uusia keinoja nuorten työllistymiselle. Alueemme toimijoiden täytyy olla itse aktiivisia, ja ehdottaa ministeriöiden suuntaan kokeiluideoita ja kohteita.
Myös biotalouteen tehtävien 300 miljoonan euron panostusten täytyy näkyä maakunnassamme, jossa kapasiteettia turpeen, puun, tuuli- ja vesivoiman lisähyödyntämiselle riittää runsain mitoin.

Sääntelyä tullaan purkamaan luvatusti niin, että yrityksillä on maassamme mahdollisimman sujuvat toimintaympäristöt kasvaa ja kehittyä. Palautetta turhista ja toimimattomista säännöksistä niin yritysten toiminnassa kuin yksittäisten kansalaistenkin elinympäristössä on tullut todella paljon. Näihin arkea hankaloittaviin normeihin puututaan reippaalla otteella tällä vaalikaudella.

Kansalaisten työllistymistä vauhditetaan usein eri keinoin. Työttömyysturvaan tehdään muutoksia, jotka kannustavat työn nopeaan vastaanottamiseen. Työvoimahallintoon tehdään uudistuksia, joiden tarkoituksena on helpottaa työvoiman kohtaanto-ongelmaa, yhdenmukaistaa työvoimahallinnon tulkintoja sekä digitaalisten palveluiden lisääminen. Selvityksen alle tulee myös yksityisten työvoimapalveluiden lisääminen.

Työvoimahallinto ei ole täysin pysynyt mukana nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössään. Työvoimahallinnon tarjoamat palvelut eivät kaikilta osin vastaa siihen tarpeeseen, mikä nykyajassa työttömäksi jäävällä kansalaisella on. Uudistukset ovat tarpeen, ja niillä toivottavasti pystytään omalta osaltaan helpottamaan ja nopeuttamaan suomalaisten työnsaantia.
Nyt kun hallitus on esitellyt kärkihankkeidensa sisällöt, on hihojen käärimisen aika. Kansalaiset odottavat hallitukselta päätöksiä ja päätösten toteuttamista käytännössä. Niin kansalaisille kuin yrityksille on saatava tunne siitä, että Suomen talouden suunta saadaan muutettua jälleen nousuun, ja Suomi on edelleen kärkimaita maailmassa elää ja yrittää.

Kommentoi kirjoitusta.

Turvallisen koulutien luomme me aikuiset

Tiistai 18.8.2015 klo 9.30

Pienet ekaluokkalaiset ja muut koululaiset ovat jälleen aloittaneet koulutaipaleensa. Etenkin ekaluokkalaisille koulunaloitus on jännittävää, ja koulumatkan kulkeminen on yksi koulunaloituksen suurimpia opettelua vaativia asioita. Koulureittiä ja liikennesääntöjä on viime päivinä opeteltu monissa perheissä. Myös kännykän käyttö liikenteessä kuuluu tämän päivän koululaisten opeteltavien asioiden listalle.

Lapsi luottaa liikenteessä aikuisiin. Kun lapselle palaa vihreä valo, tai hän on jo ylittämässä suojatietä, lapsi olettaa automaattisesti, että autoileva aikuinen pysähtyy ennen suojatietä. Toisekseen lapsen huomio liikenteen keskellä voi olla ihan muualla kuin liikenteessä. Huomattuaan kaverin tien toisella puolella lapsi ei välttämättä muista katsoa autoja, vaan juoksee tien yli samantien. Lapsi ei myöskään vielä hahmota etäisyyksiä kunnolla. Auton ollessa jo lähellä lasta lapsi voi olettaa ehtivänsä hyvin tien yli ennen auton kohtaamista. 

Lapsia tulee kannustaa pyöräilemään tai kävelemään koulumatkansa aina kun mahdollista. Turhaa autolla kuljettamista tulee välttää. Näin pienennämme autoliikennettä koulujen läheisyydessä ja lapset tottuvat jokapäiväiseen pyöräilyyn ja kävelyyn.

Meiltä aikuisilta vaaditaan nyt koulujen alettua niin kuin aina muulloinkin malttia ja hyvää huomiointikykyä liikenteessä. Me aikuiset luomme liikennekäyttäytymisellämme lapsille turvallisen koulutien. Lisäksi me aikuiset esimerkillämme opetamme lapsille liikenteen käytöstavat. Muistetaan toimia rauhallisesti liikenteessä, ja ottaa erityishuomioon pienet, vasta liikennekäyttäytymistä opettelevat koululaiset.

Turvallista koulumatkaa kaikille koulunsa aloittaneille.

Kommentoi kirjoitusta.

Vaikeita, mutta välttämättömiä budjettipäätöksiä

Perjantai 14.8.2015 klo 13.33

Valtiovarainministeri Stubb julkaisi tällä viikolla talousarvioehdotuksensa ensi vuodelle. Ehdotus noudatteli tiukasti hallitusohjelmaa. Säästöaikeet ovat suuret, noin 900 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2015. Opetus- ja koulutus, kehitysyhteistyö sekä sairaanhoitokorvaukset ovat suurimpia säästötoimenpiteiden kohteita. Myös monet muut, kuten lapsiperheisiin ja eläkeläisiin kohdistuvat leikkaukset ovat vaikeita päätöksiä. Velkaa valtio ottaa ensi vuonna 5,3 miljardia euroa lisää.

Liikenne- ja viestintäasioissa hallitus panostaa merkittävästi digitaalisen infrastruktuurin kehittämiseen. Digitaalisten palveluiden ja muiden digitaalisten toimintojen potentiaali on valtava, kunhan vain osaamme hyödyntää digitalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet täysimääräisesti. Liikenneverkkoa kunnostetaan etenkin tie- ja rataverkkojen parannuksilla. Myös biotalouden vaatimia, muutoin vähäliikenteisiä tiestöjä tullaan pitämään kunnossa.

Opetuksesta ja koulutuksesta tehdään noin 210 miljoonan euron säästöt. Vaikka säästötoimenpiteet ovat rajut, opetuksen ja koulutuksen merkitys Suomen menestykselle tiedetään hyvin. Säästötoimenpiteet toteutetaan siten, että laadukas koulutusjärjestelmämme säilyy edelleen kilpailukykyisenä maailmanlaajuisesti. Toimintatapojen, rakenteiden ja toimintojen uudistamisella säästöjä saadaan tinkimättä koulutuksen laadusta.

Opetuksen ja koulutuksen alalla hallitus toteuttaa useita kärkihankkeita. Peruskouluihin tullaan toteuttamaan digitaaliset oppimisympäristöt ja toisen asteen ammatillinen koulutus uudistetaan monilta osin, muun muassa vastaamaan entistä paremmin nopeasti muuttuviin työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Nuorten työelämään siirtymistä nopeutetaan ja nuorisotakuuta uudistetaan yhteisötakuun suuntaan. Tämä merkitsee sitä, että yksi taho ottaa kokonaisvaltaisesti vastuun tukea tarvitsevasta nuoresta. Nuorta autetaan niin koulutus-, sosiaali- ja terveysasioiden parissa.    

Kansalaisilta tullut palaute niukasta budjetista on ymmärrettävästi pettynyttä, mutta moni suomalainen pystyy myös hyväksymään sen, että ilman tiukkaa kulukuuria Suomen taloudellinen tila vaipuu katastrofaaliseksi. Keskustalta odotetaan selvästi konkreettisia toimia Suomen kuntoon saattamiseksi. Tiukkojen talouspäätösten aikaan tehty ja tänään julkaistu tuorein puolueiden kannatusmittaus näyttää keskustan kannatuksen olevan edelleen kasvussa. Puolueemme 23,2 prosentin kannatus kertoo siitä, että teemme kansan mielestä oikeansuuntaista politiikkaa.

2 kommenttia .

Kesä kutsuu!

Tiistai 30.6.2015

Eduskunnan kevätistuntokausi päätetään tänään. Päällimmäisenä aiheena eduskunnassakin puhututtaa tietenkin Kreikan tilanne. Kreikka sai EU:n komissiolta viimeisen lainaehtopaketin, josta järjestetään Kreikassa tulevana sunnuntaina kansanäänestys. Äänestystulos sanelee pitkälle sen, miten kriisinhoidossa edetään. Lainaehtopaketti pitää sisällään runsaasti uudistuksia ja säästövaatimuksia.

Kreikan ero eurosta on hyvinkin mahdollinen. Jos taas kreikkalaiset äänestävät säästöohjelman puolesta, toivoa Kreikan pysymisestä euroalueessa on vielä jäljellä. Hieman merkillistä on, että pääministeri Tsipras kehottaa kansalaisia äänestämään säästöohjelmaa vastaan. Eduskunnan suuri valiokunta kokoontuu myös kesätauolla luultavasti useampaan otteeseen myös Kreikan tilanteen vuoksi.

Kesätauon jälkeen eduskunnan tehtävälistalla on etenkin hallituksen määrittelemien kärkihankkeiden, kuten sote-uudistuksen, normienpurkutalkoiden, työllisyyden noston, digitalisoinnin ja kokeilukulttuurin työstäminen eteenpäin. Jo nyt hallituskauden alkutaipaleella hallitus on tarttunut ripeästi töiden kimppuun, ja ilmassa on uudenlaisen tekemisen kulttuuri.
eduskuntatalokukat.jpg
Tuttuun tapaan olen jälleen kesätauon aikana tavattavissa erilaisissa kesätapahtumissa ympäri maakuntaamme. Käy katsomassa kotisivujen kalenterista tarkat ajat ja paikat. Nähdään Suomen kesässä!

p.s. Vielä tänään ehtii ilmoittautua loistavalle Vesaisten koko perheen luontoleirille Kuusamon hienoihin maisemiin. Leirin tiedot löydät kalenteristani.
 

Kommentoi kirjoitusta.

Uudistusten tuulia

Keskiviikko 24.6.2015 klo 12.40

Sipilän tuore hallitus on käärinyt hihat samantien. Hallitus aikoo purkaa reippaalla otteella turhia säännöksiä, jotta kansalaisten aktiivinen toiminta niin yrityksissä kuin muualla, kuten järjestösektorilla, olisi mahdollisimman kannattavaa ja motivoivaa. Pääministeri antaa tänään täysistunnossa eduskunnalle ilmoituksen normien purkamisesta.

Esimerkkejä normienpurkutalkoiden tarpeellisuudesta ollaan saatu viime päivinä ihan läheltä. Oulussa smoothiebaarin avaaminen Nallikariin ei onnistunut, kun normien mukaista paikkaa ei löytynyt. Kajaanissa Jormuan grillikioskia uhkasi sulkeminen, koska ELY-keskuksen mukaan grillille johtava risteys oli liian vaarallinen. Onneksi grillille on nyt saatu jatkoaikaa, ja asia täytyy saada kuntoon niin, että yrittäjä voi rauhassa jatkaa toimintaansa. Aktiivisilla kansalaisilla oli suuri merkitys grillin jatkoajan saamiselle.

Vaikka Suomen kesä on alkanut melkoisilla sateilla, poliittisessa ilmapiirissä puhaltaa nyt uudistusten tuulet. Aikaisemmin eduskunnassa on ollut tapana, että uuden ilmiön tai asian noustessa esiin siitä on säädetty uusi laki. Nyt Sipilän johdolla tehdään uutta poliittista kulttuuria, kun käytännössä ilmenevien ongelmien myötä lainsäädäntöä höllennetään hankalien ja toimimattomien säännösten osalta. Normien purkamisen lisäksi huomiota kiinnitetään myös sääntelyn laatuun ja siihen, että lupa- ja valitusprosessit eivät veny kohtuuttomiksi.

Hallitus haluaa Suomesta ketterämmän ja sopeutuvaisemman yhteiskunnan. Muutos on nykyään jatkuva olotila, ja siihen meidän täytyy olla valmiita vastaamaan. Hallitus haluaa ottaa kaikki suomalaiset mukaan normienpurkutalkoisiin. Kesän aikana Keskustan kansanedustajat jalkautuvat kansalaistilaisuuksiin ottamaan vastaan vinkkejä, mitkä säännökset haittaavat kansalaisten arkea ja muuta toimintaa. Palautetta voi myös lähettää suoraan meille kansanedustajille.

Normienpurkutalkoiden osana hallitus aikoo toteuttaa erilaisia kokeiluja, joiden avulla hyväksi havaitut käytännöt voidaan laajentaa koko maahan. Oulun seudulla on hyvät valmiudet monenlaisiin kokeiluihin. Yhtenä tarpeellisimmista kokeiluista olisi nuorisotyöllisyyden edistämiseen liittyvät kokeilut. Oulun seutu olisi maan korkeimman nuorisotyöttömyyden vuoksi paras kokeilualue uusille nuorten työllistymishankkeille.

Kommentoi kirjoitusta.

Työntekoon kannustava Suomi

Perjantai 12.6.2015 klo 14.49

Luin tänään mielenkiinnolla Joensuun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta, joka käsittelee aikuisuutta. Tutkija oli selvittänyt pohjoiskarjalaisilta 25-35-vuotiailta naisilta, miten he kokevat aikuisuuden. Naiset elävät tuttujen asioiden ympäröiminä: perheen ja työn yhdistämisen haasteet, pätkätyöt ja asuntolaina. Kiinnitin huomiota siihen, kuinka aktiivisiksi nuoret naiset itsensä määrittelivät. Jatkuva itsensä kehittäminen koulutuksen ja muun oppimisen kautta koettiin sekä välttämättömyytenä nykyajan pirstaloituneilla työmarkkinoilla että elämän mielekkyyttä lisäävänä tekijänä. Tutkimuksesta tarkemmin souli.fi-sivulla.

Työpaikkaa on perinteisesti pidetty yhtenä aikuisuuteen kuuluvana kriteerinä. Enää työpaikan saaminen valmistumisen jälkeen ei ole itsestään selvää. Ja lähes poikkeuksetta meidän täytyy elämän varrella kouluttautua lisää, jotta pärjäämme kiristyvässä kilpailussa työpaikoista. Toisaalta meillä on edessämme mahdollisuuksien kirjo niin koulutusväylissä kuin erilaisilla urapoluilla.

Hallituksen yksi keskeisimmistä tavoitteista on työntekoon kannustaminen ja työnteon esteiden purkaminen. Tuoreessa hallitusohjelmassa rohkaistaan suomalaisia aktiivisiksi kansalaisiksi. Hallitus haluaa raivata tilaa ihmisten omien voimavarojen hyödyntämiseen luovuuteen, yritteliäisyyteen ja hyvinvoinnin rakentamiseen. Tavoitteen toteutumiseksi hallitus raivaa yrittäjyyden esteitä, keventää työn verotusta, ottaa käyttöön yrittäjävähennyksen, purkaa kannustinloukkuja työnteolta ja helpottaa yritysten työllistämistä. Myös osatyökykyisten väyliä työelämään parannetaan.

Kolmannen lukukauden käyttöönotto tukee hallituksen tavoitetta oppimiseen kannustamisessa. Varsinkin tilanteessa, jossa opiskelijalla ei ole kesätyöpaikkaa, kesäajan opiskelu nopeuttaa huimasti opintoja. Samalla vältytään kesätyöpaikan puuttumisen mukanaan tuomalta turhautumiselta. Tavoitteena on, että kolmas lukukausi olisi käytössä jo ensi kesänä.

Kesäistä viikonloppua! Oulussa kannattaa tsekata ainakin Oulun Päivien tapahtumat. Ohjelmaa ja tekemistä riittää kaikenikäisille.

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitusohjelma pureksittavana suuressa salissa

Perjantai 5.6.2015 klo 14.11

Uusi hallitus ja uusi oppositio pääsivät tällä viikolla ensimmäistä kertaa vaihtamaan mielipiteitä hallituksen ohjelmasta Suomen ongelmien ratkaisemiseksi. Tilanne on mielenkiintoinen, sillä ainoastaan yksi puolue viime hallituksesta, Kokoomus, on mukana uudessa hallituksessa. Oppositiossa on viisi entistä hallituspuoluetta.

Hallitusohjelmaa on opposition riveistä arvosteltu rajuin sanakääntein. Päämäärä, Suomen talouden pelastaminen, tuntuu olevan oppositiollekin kelvollinen, mutta siihen yhteisymmärrys näyttää loppuvan. Etenkin koulutuksen suuria säästöjä on moitittu railakkaasti.

Koulutusleikkauksia arvosteltaessa täytyy huomata, että leikkaukset ovat kaksi kertaa niin pieniä kuin viime vaalikaudella tehdyt leikkaukset. Koulutusleikkaukset ovat äärimmäisen kipeitä, mutta myös koulutussektorin on osallistuttava taloustalkoisiin. Sosiaali- ja terveyssektorin jälkeen koulutus on julkisen talouden suurin sektori kustannuksiltaan.

Säästöjä ei ole tarkoitus tehdä suoraan esimerkiksi koulutuksen laatuun, vaan säästöjä haetaan ensisijaisesti rakenteita uudistamalla. Näitä rakenneuudistuksia ovat muun muassa kolmannen lukukauden käyttöönotto, opintojen vauhdittaminen ja päällekkäisyyksien purkaminen korkeakoulutuksessa. Tavoitteena on, että merkittävä osa opiskelijoista pystyisi siirtymään työelämään jo kandidaatin tutkinnolla.

Alueellisesta koulutuksen kattavuudesta on pidettävä edelleen kiinni. Uusilla ratkaisuilla ja kokeiluilla, kuten digitalisaation mukanaan tuomilla mahdollisuuksilla, pystymme pitämään kiinni Suomessa vallinneesta koulutuksen alueellisesta tasa-arvosta.  

Jokaisen erillisen säästökohteen lisäksi meidän päättäjien tulee katsoa kokonaiskuvaa. Juha Sipilän johdolla tehdyt päätökset ovat rohkeita ja eteenpäin suuntautuvia. Nyt hallitukselta vaaditaan myös toimeenpanokykyä. Uskon, että jos nyt tehdyt päätökset on saatu toteutetuksi, Suomen talouden suunta on neljän vuoden päästä saatu jo käännettyä positiivisempaan suuntaan.

mirjarappusilla.jpg

Eduskuntaviikko alkaa olla paketissa. Viikonloppuna olen tavattavissa Haukiputaan Yrittäjien kesäpäivillä, Iin Röytän kesäkeittiön vihkiäisissä sekä Seinäjoella Keskustanaisten edustajakokouksessa. Tarkemmat tapahtuma-ajat löydät kotisivujeni kalenterista. Nähdään!

Kommentoi kirjoitusta.

Uudistuksilla, sopeutuksilla ja kasvupaketilla Suomi saadaan kuntoon

Keskiviikko 3.6.2015 klo 10.39

Suomi on ratkaisujen edessä. Talouden tilanneanalyysi on niin hallituksessa kuin oppositiossa sama: Suomi velkaantuu ennätysvauhtia, työttömyys kasvaa, ja kansainvälinen kauppa on jäissä. Tähän se yhteisymmärrys taitaakin sitten loppua. Kansalaisillamme on syvä huoli maamme tulevaisuudesta. Nyt jos koskaan meiltä poliitikoilta vaaditaan ymmärrystä tämän tilanteen vakavuuden edessä. Sivusta huutelu tai arvostelu ei nyt auta. Tarvitaan yhdessä rakentamista ja ratkaisukeskeisyyttä, johon oppositiota erityisesti toivon mukaan. Onko meistä kaikista siihen?

 

Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma on rakennettu vankalle pohjalle. Unelmahötön sijaan tavoitteet, toimenpiteet sekä strategiset linjaukset Suomen talouden tasapainottamiseksi ja uuden kasvun luomiseksi on tehty määrätietoisesti yhteisvoimin kolmen suurimman puolueen kesken. Tarvitsemme työkalupakista ainakin kolmenlaisia työkaluja: sopeutusta, uudistuksia ja kasvun kärkihankkeita. 

 

Tämän vaalikauden aikana on tarkoitus tehdä noin neljän miljardin euron edestä sopeutustoimenpiteitä. Joudumme toteuttamaan myös leikkauksia ja verojen korotuksia, jotka tekevät jokaiselle kipeää. Muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen kritiikin ymmärrän osittain, mutta jotain on tehtävä. Myös eläkeläisten erityisasumistuen lakkauttaminen toteutetaan, indeksikorotukset jäädytetään ja useita asiakasmaksuja korotetaan. Lista on huolestuttavan pitkä, mutta näitä ratkaisuja on pakko tehdä, koska menoja on saatava pienemmiksi.

 

Hallitus tulee toteuttamaan myös uudistuksia. Niilläkin neljän miljardin euron taloudellinen vaikutus on saatavissa. Tarvitsemme kipeästi tämän sosiaali- ja terveydenhoidon sote-uudistuksen viemisen maaliin saakka. Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus täytyy toteuttaa joka tapauksessa, ilman säästöpaineitakin, ammatillisen koulutuksen osalta. Kuntien tehtäviä aiotaan karsia ja aluehallintoa uudistaa. Normeja puretaan ja lupamenettelyjä sujuvoitetaan. 

 

Mitä uuden kasvun paketti sisältää? Sipilän hallitus aikoo laittaa 1,6 miljardin euron kärkihankepaketin liikkeelle. Erityisen iloinen olen siitä, että vaalikentilläkin moneen, moneen otteeseen toivottu ja kerrottu perusväylänpidon parannuksiin tuleva 600 miljoonan euron paketti saadaan nyt aikaan. Meidän tiet, satamat, radat rapistuvat käsiin, ja siksi väylätyöryhmän yksimielinen kanta siitä, että tasokorotuksia tarvitaan perusväylänpitoon, on nyt hallituksessa toteutumassa. 

 

Koulutuksen kärkihankkeista: Vaikkakin siitä leikataan nyt tällä vaalikaudella paljon, niin aiomme myös panna euroja liikenteeseen niin, että perusopetuksen oppimisympäristöjä kehitetään, digitalisaatio tulee lähemmäksi oppilaita ja opettajia, toteutetaan opettajien täydennys- ja peruskoulutusta lisää ja ennen kaikkea liikutaan enemmän peruskouluissa ja muuallakin.

 

Nuorisotakuuta aiotaan jatkaa yhteiskuntatakuun suuntaan. Etsivästä nuorisotyöstä on tullut hyviä kokemuksia. Palkkatukea nuorten osalta parannetaan. Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. 

 

Kärkihankkeissa on myöskin biotalouden kasvun eväät. Me haluamme panostaa uusiutuviin energiamuotoihin, ja erityisesti liikennepolttoaineiden kohdalla vuoteen 2030 mennessä halutaan omavaraisuutemme olevan 40 prosenttia. Biotaloudesta tulee uusia työpaikkoja koko Suomeen, ja niitä me tarvitsemme. 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Ratkaisujen Suomi

Keskiviikko 27.5.2015

Painomuste on hädin tuskin kuivunut uudesta hallitusohjelmasta, kun tätä blogia kirjoitan. Seurasimme Keskustan kansanedustajien kanssa yhdessä tulevan pääministerin Juha Sipilän tiedotustilaisuutta eduskunnassa. Takana on viikkojen työ, vääntö ja tasapainoilu Suomen asioiden kuntoon laittamiseksi. Ja tässä se nyt on: hallitusohjelma seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kantaa nimeään Ratkaisujen Suomi.

Hallitusohjelmassa on meille jokaiselle jotakin. Suomen talous on pakko laittaa kuntoon ja velaksi eläminen lopetettava. Siksi ratkaisuna on neljän miljardin euron välittömät leikkaukset, pitkän ajan rakenteelliset uudistukset ja kasvupaketti. Näissä taloustalkoissa on oltava kaikkien mukana. Ja erityisesti halutaan herättää henkiin jo tavoiteltu yhteiskuntasopimus työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Kyllä, luvassa on leikkauksia ja veronkorotuksia. Näistä esimerkkinä subjektiivisen päivähoidon rajaaminen, toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus, rikesakkojen korotuksia, ansiosidonniasta leikataan... Veroista taas ajoneuvoverotuksen nousu, jätevero ja tupakkaverotus nousee, kiinteistöverojen ala- ja ylärajaa nostetaan, asuntojen korkovähennysoikeutta rajataan....

On tehty paljon arvovalintoja. Meidän on pidettävä pyörät pyörimässä, parannettava työllisyyttä ja vältettävä sellaisia leikkauksia, jotka tuovat kuluja toisaalle. Siksi työn verotusta kevennetään, kotitalousvähennystä laajennetaan, yritysverotusta helpotetaan ottamalla käyttöön elinkeinovähennys.

Emme ole unohtaneet kasvun panostuksia. Huima 1,6 miljardin euron kasvupaketti sisältää 600 miljoonan euron potin perusväylien korjausvelan lyhentämiseen. Tiet, radat ja satamat tarvitsevat nyt kohentamista. Loppusumma kasvupaketista jaetaan useiden kärkihankkeiden kesken. Suurimmat panostukset on odotettavissa uusien digitaalisten oppimisympäristöjen ja koulutuksen saralle. Lisäksi biotalous, kokeilut, työllisyys ja hyvinvoinnin sektorit saavat oman lisäosuutensa.

Haluamme lisätä myös oikeudenmukaisuutta. Vaikka joudumme leikkamaan ja korottamaan maksuja sekä taksoja, perusturvaa parannetaan kaikkein heikompituloisien kohdalla. Oikeudenmukaisuutta on korottaa takuueläkettä, lisätä rahoitusta lapsiperheiden kotipalveluihin ja lastensuojeluun. Omaishoitajien jaksamista parannetaan ja kuntoutuksen satsataan enemmän. Vaalikauden aikana rakennetaan kokeilun turvin myös perustulomallia.

Hallitusohjelman ruodinta jatkuu ja jappasua riittää. Eduskunta pääsee ääneen asiasta virallisesti ensi viikon tiistaina. Ajatukseni on avata neuvottelupapereita erityisesti koulutuksen, liikenteen sekä oman vaalipiirini vaikutuksien saralta lähipäivinä. Joten, olehan kuulolla.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitusneuvottelujen loppusuora

Tiistai 26.5.2015 klo 13.54

Tänään istuttiin viimeistä kertaa koolle hallitusneuvotteluiden koulutus- ja osaamisryhmän kanssa. Kokouspaikkana poikkeuksellisesti Smolnan sijaan eduskunnan neuvotteluhuone. Neuvottelutulokset julkistetaan piakkoin. Paljon on ollut painavia asioita käsittelyssä, mutta vielä jaksetaan hymyillä!
koulutuskuva.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Torjutaan nuorisotyöttömyys

Sunnuntai 24.5.2015 klo 20.54

Luin huolestuneena Työ- ja elinkeinotoimiston tiedotetta, jossa todettiin Pohjois-Pohjanmaan palkkatuki- ja starttirahojen myöntämisen jäädyttämisestä. Palkkatuki- ja starttirahoilla on tuettu muun muassa nuorten työllistymistä, ja määrärahat tälle vuodelle ovat loppuneet.

Työkokemusta vailla olevalle nuorelle ensimmäisen työpaikan löytäminen on usein kiven alla, ja palkkatuki on ollut hyvä kimmoke työnantajille palkata nuori työntekijä. Valtio maksaa palkkatuen työnantajalle, jolloin työnantajalle tulevat kustannukset työntekijän palkkaamisesta pienenevät. Palkkatuen avulla nuori pääsee näyttämään kykynsä työntekijänä, ja hyvät työntekijät saavat usein jatkaa työntekoa samalle työnantajalle palkkatukikauden jälkeenkin. Tuen turvin nuoret ovat työllistyneet niin yrityksiin, julkiselle sektorille kuin yhdistyksiin.

Palkkatuen määrärahoihin tarvitaan kipeästi lisäys tälle vuodelle, sillä tilanne on kestämätön maakunnassamme, jossa nuorten ikäluokkien määrä on maamme korkein. Työpaikka on yksi nuoren tärkeimmistä hyvän elämän edellytyksistä. Palkkatuki on monen nuoren kohdalla ainoa keino saada jalka työmarkkinoiden oven väliin. Palkkatuki on myös erittäin hyvä nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevä väline. Jokainen määrärahojen puutteen takia hylätty tukipäätös on suuri menetys nuoren tulevaisuuden rakentamisessa. Vaihtoehtona on työttömyyden pitkittyminen ja eläminen työttömyysturvan varassa.

Keskusta haluaa nostaa tällä vaalikaudella esille erilaisia alueellisia kokeiluja. Toimiviksi osoittautuvat kokeilut otettaisiin käyttöön koko valtakunnan tasolla. Oulun kaupunki esittää Oulun seutua nuorisotyöllisyyden kokeilualueeksi. Kokeilussa käytettäviä keinoja nuorten työllistämiseksi olisivat muun muassa tehostettu sukupolvenvaihtorahoitus, liiketoiminnan kasvua tukevat toimenpiteet, ulkomaiset investoinnit, pääomarahoituksen kehittäminen, lähienergian hyödyntäminen, matkailun ja luovan talouden edistäminen sekä työllisyyden hoidon uudet toimintamallit ja rakenteelliset uudistukset.

Työtä tehdään nyt sen eteen, että Oulun seudusta saadaan nuorten uusien työllistämiskeinojen pilottialue, ja että Oulun seudusta tulisi malliesimerkki nuorisotyöttömyyden ehkäisijänä koko maan tasolla.

Kommentoi kirjoitusta.

Vääntöä Smolnassa

Maanantai 18.5.2015 klo 9.20

Hallitusneuvotteluissa on päästy harppaus eteenpäin. Kolmen suurimman puolueen kesken on saatu jo yhteinen näkemys talouden suuresta kuvasta, EU-, maahanmuutto- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Kirjauksilla pysytään edelleen Euroopan Unionin jäsenenä ja Natoon ei liitytä.

Suomen talous ja säästötarpeet pistävät meidät koville. On löydettävä menokuria, mutta myös uusia kasvun ituja. Työllisyyden parantamiseen tarvitaan tuntuva kasvupaketti. Odotukset paremmasta ovat käsin kosketeltavissa. Velaksi eläminen on loputtava ja ihmisille on saatava töitä. Suomea pitkään vallinneesta apeudesta on päästävä eroon, ja ihmisille on luotava positiiviset tulevaisuudennäkymät.

Olen mukana Smolnan hallitusneuvotteluissa. Ilmapiiri on rakentava ja luottamuksellinen. Hihat on kääritty ja Suomi-pelipaidat pistetty päälle. Neuvottelen koulutuksen ja osaamisen ryhmässä tulevista linjauksista. Mielenkiintoista. Kiitos jo tähän mennessä tulleista lukuisista evästyksistä. Ovat tulleet perille.

1 kommentti .

Kohti kevään juhlaa

Keskiviikko 29.4.2015 klo 15.46

Uusi eduskunta vietti tänään valtiopäivien avajaisia arvokkain menoin. Helsingin tuomiokirkossa pidetyn juhlajumalanpalveluksen jälkeen siirryimme Finlandia-talolle juhlaistuntoon. Paikalla oli niin valituksi tulleet kansanedustajat kuin viime kauden vanhoja edustajia.  

Väliaikaiseksi eduskunnan puhemieheksi valittu Juha Sipilä korosti avauspuheessaan muun muassa kohtuullisuutta, luottamusta, yhteen hiileen puhaltamista ja kunnioitusta toisiamme ja erilaisuutta kohtaan. Pieni Suomi ei tarvitse kahtiajakautumista, vaan meidän tulee yhtenäisenä joukkona tehdä lujasti töitä ja säilyttää jatkuva uudistumiskyky, jotta pärjäämme alati kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Suomen talous on saatava kuntoon, ja tarvitsemme taloustalkoisiin mukaan jokaisen suomalaisen. Myös presidentti Niinistö ilmoittautui avauspuheessaan mukaan tukimieheksi talkoisiin.

Avajaisistuntoa pääset katsomaan tästä.

ilmapallot.jpg

Pian juhlitaan vappua, työväen juhlaa ja kevään alkamisen juhlaa. Eduskunnassa eletään mielenkiintoisia aikoja, sillä hallituskokoonpano pitäisi olla selvillä vapunjälkeisellä viikolla.

Kommentoi kirjoitusta.

Valtakirjan tarkistusta ja hallituskysymysten työstämistä

Tiistai 28.4.2015 klo 11.21

Eduskuntatyö on aloitettu. Valtakirja on tarkistettu ja järjestäytyminen työtehtäviin käynnissä. Lähipäivinä ja viikkoina ratkaistaan maan hallituspohja ja ohjelma. Näissä neuvotteluissa ollaan jo tiiviisti mukana.

 valtakirja2015.jpeg

Hallitustunnustelija, tilapäinen eduskunnan puhemies Juha Sipilä on jättänyt kaikille eduskuntapuolueille hallituskysymykset. Niiden avulla seulotaan, mihin puolueet ovat sitoutuneet muun muassa energialinjauksissa, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, koulutuksessa, rakenneuudistuksissa, maahanmuutossa... Erityisen tarkasti katse kääntyy Suomen talouden velkaantumisen taittamiseen ja eurokriisin hoitamisen linjauksiin.

 

Olen itse mukana useassa ryhmässä, jossa kirjataan oman eduskuntaryhmäni vastauksia hallituskysymyksiin. Erityisesti vastaan liikennepolitiikan linjauksista ja olen mukana energia- ja koulutusasioiden käsittelyssä. Vaaleissa ylös nostamani aiheet ovat tiukasti esillä: perustienpito, koulutuksen saavutettavuus sekä tasa-arvo ja kotimainen uusiutuva energia.

 

Viikon aikana on ollut ilo kohdata vanhoja ja uusia työtovereita ympäri maan. Toisaalta on ollut haikeaa todeta useiden kollegojen jääneen vaille valtakirjaa. Vaalit ovat aina kova juttu. Eduskuntatalon päärakennuksen remontti on pistänyt talon entistä sokkeloisemmaksi. Suunnistustaidosta on hyötyä. Ja kaikkeen tottuu... Tärkeintä on paikka eduskunnassa ja istuntosalissa.

1 kommentti .

Vaalituloksen spekulointia

Torstai 23.4.2015 klo 13.44

Olen mielenkiinnolla ja hieman hämmentyneenäkin seurannut eduskuntavaalien tuloksesta käytyä keskustelua. Tulosta on arvioitu muun muassa taantumuksellisten puolueiden voitoksi ja peruutuspeiliin katsomiseksi. Toisaalta kritisoijia arvostellaan kuplassa eläjiksi, joilta realismi on hukassa.

Keskusta ja perussuomalaiset ovat vaalien jälkeen kaksi suurinta puoluetta. Suomalaiset äänestäjät ovat näin päättäneet. Vaalituloksen kritisoijat kertovat pelkäävänsä muun muassa rasismin lisääntymistä, kulttuurin alasajoa ja entistä ahdasmielisempää Suomea.

Vaalituloksen kritisoijilta jäänee huomaamatta, että kommentillaan väärästä vaalituloksesta he osoittavat itse suvaitsemattomuutta keskustaa ja perussuomalaisia äänestäneitä kohtaan. Keskusta sai vaaleissa 21,1 prosenttia äänistä. Yli 600 000 suomalaista uskoo, että Keskusta pystyy viemään Suomea menestyksekkäästi eteenpäin. Onko näiden yli 600 000 äänestäjän mielipide jotenkin kevyempi kuin vaalitulokseen pettyneiden mielipide?

Vaalien jälkeen tulee aina voittoja ja pettymyksiä. Tuloksen sulattelun jälkeen on aika ryhtyä töihin yhteisellä rintamalla koko Suomen hyväksi. Pieni Suomi ei tarvitse kahtiajaottelua. Maassamme eri väestöryhmien pitää pystyä elämään rinnakkain ja toistensa erilaisia mielipiteitä kunnioittaen.

p.s. Minun tuntemani Keskusta katsoo vahvasti tulevaisuuteen. Teemme työtä suvaitsevaisuuden ja toisesta välittämisen lisäämiseksi. Kulttuurin merkitys meille suomalaisille on suuri, ja sen tuomaa henkistä hyvinvointia ei voi rahassa mitata.   

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »