Kreikkaa pakettiin

Keskiviikko 12.5.2010 klo 17.24

Koko keskiviikko päivä keskustellaan Kreikalle annettavasta lainasta ja EU-jäsenmaiden vakauttamispaketista. Yhteisen valuutta-alueen kriisi on käsin kosketeltava. Meiltä odotetaan nopeita päätöksi.

Mitä pitäisi tehdä? Hyväksyäkkö 1,6 miljardin euron laina ja Suomen osuus 7,8 miljardia euroa takuujärjestelyistä (paketin yhteissumma 750 miljardia euroa)?

Olemme osa Euroopan Unionia ja Euroopan talous- ja rahaliiton jäsen. Vastuuttoman talouspolitiikan, ylivelkaantumisen ja lopuksi tahalliseen EMU-maiden yhteistyön harhauttamiseen syyllistynyt Kreikka on nyt polvillaan. Valtio, joka ajatui finanssikriisiin levittää tautiaan ympärilleen luoden epävarmuutta koko Euroopan rahamarkkinoille, lainoihin ja luottomahdollisuuksiin.

On selvää, että Kreikka saa kantaa oman vastuunsa aikaansaamisistaan. Lainan antamisen ehdoiksi me edellytämme Kreikalta mittavia säästösuunnitelmia ja oman talouden tukitoimenpiteitä joilla luottamusta rahoitusmarkkinoihin kasvatetaan. Kipeimmin säästökuuri näkyy pian kreikkalaisten arjessa.

Samalla EU:n ja EURO-alueen talouspolitiikan yhteistyöehtoja tarkennetaan tuntuvasti.  EU:n kasvu ja vakaussopimus on kolmiportainen; rajoitukset inflaatioprosenttiin, budjettialijäämä saa olla alle kolme prosenttia BKT:stä ja valtion velka 60 prosenttia BKT:stä. Sopimusten rikkomisesta seuraa sanktioita.

Suurena huolena meillä suomalaisilla on, miten yhteistä talouspolitiikkaa hoidetaan lähitulevaisuudessa. Epävarmuus alkaa tuntumaan Suomen kaupankäynnissä ja myös kotitalouksien nyt hyvin alhaisesta korkotasosta nauttivien ihmisten rahapussissa. On arvioitu tilanteen vielä pahenevan Euroopan suuruiseksi lamaksi ja muidenkin kuin Kreikan tukipakettien tarvetta.

Sen näkee, ken elää, mutta nyt on toimittava ajassa ja yhdessä. Opposition populismia vakavalla asialla on vaikea niellä. Rahoille olisi varmasti käyttöä Suomessakin, mutta ne koituvat veronmaksajillemme hyödyksi toisen tien kautta. Rahoituskriisin leviäminen on estettävä mittavilla toimenpiteillä. 

Uusiutuvat ja ydinvoima

Tiistai 11.5.2010 klo 10.48

Tänään eduskunnassa ovat tapetilla jälleen energia-asiat. Käsittelyssä ovat Teollisuuden voiman ja Fennovoiman ydinvoimalaitosten rakentaminen sekä Posivan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen.

Samalla pääministeri antaa ilmoituksen hallituksen energiaratkaisuista, joissa etenkin uusiutuvien energianlähteiden osuus on merkittävä. Tänään piirretään suuntaviivat sille, mistä tulevina vuosina energiaa saamme.

Suomi on edennyt pitkälle uusiutuvan energian käytön edistämisen suhteen verrattuna muihin EU-jäsenmaihin. Suomen tavoitekin on kova - 38% prosenttia energiasta pitäisi tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä. Nyt pääministerin ilmoitukseen sisältyvä tukipaketti on EU-tasolla poikkeuksellisen kokonaisvaltainen.

Bioenergiaosaamisessa Suomella on edellytyksiä kehittyä maailman kärkimaaksi. Puuta on meillä osattu aina käyttää ja puuenergian käyttö on meillä tasapainossa kestävän metsätalouden kanssa. Kun rakenteet ja alussa auttavat tukitoimet ovat kohdallaan myös teknologinen kehitys saa uutta vauhtia. Jotta uusiutuvan energiantuotannon teknologiasta voidaan saada merkittävä vientiala, vaati se ensin vahvan kotimarkkinan, jolla suomalaiset toimijat pääsevät kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan.

Osana energiaratkaisua on myös uusien ydinvoimaloiden rakentaminen. Keskeisimmät perusteet uusille ydinvoimaloille ovat sähkön saatavuuden turvaaminen, hinnan pitäminen kohtuullisena, riittävän omavaraisuus sekä sähkön tuotannon ympäristövaikutusten pitäminen hyväksyttävinä.

Pohjoisen sijaintimme ja pitkien etäisyyksien takia tarvitsemme paljon energiaa tulevaisuudessakin. Myös teollisuuden kilpailukyvystä ja omavaraisuudesta pitää pystyä huolehtimaan. Uusiutuviin energianlähteisiin panostaminen on ensi sijaisen tärkeää, mutta osana kokonaisratkaisua voin hyväksyä myös uusien ydinvoimaloiden rakentamisen.

Hajoaako EU ja EMU?

Keskiviikko 5.5.2010 klo 10.59

Eduskunnassa olemme käyneet vilkasta keskustelua Kreikan talouden tervehdyttämispaketista. Aamupalapöydässä tultiin siihen lopputulokseen, että nyt taitaa olla hyvä aika keskustella myös Euroopan Unionin ja rahaliitto EMU:n tulevaisuudesta ja olemmassaolosta. Osattiinko tällaista talouden katastrofia ennustaa, kun rahaliittoon liityttiin kymmenkunta vuotta sitten?

Lainan (1,6 miljardia euroa) myöntäminen vastikkeettomasti sotii periaatteitani vastaan. Takuiksi olemme saamassa lupauksia Kreikan talouden tiukasta kolmen vuoden tervehdyttämisohjelmasta, jossa tehdään miljardien eurojen leikkaukset kreikkalaisten perusturvaan, investointeihin jne. Erityisesti odotan pankkien, luotonantajien, Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin ryhdistäytymistä Kreikan holtittomasta taloustilanteesta. Kenellä on vastuu nyt tässä kysymyksessä?

Eduskuntakeskustelussa jäi usea kysymys vaille vastausta. Entä jos emme myönnä lainaa Kreikalle? Miten estämme epävarmuuden leviämisen euromaiden keskuudessa? Mikä on luoton antajien vastuu ja nykyisen talousvalvonnan luotettavuus?

Erityisen kiusalliseksi asian tekee se tieto, että tavalliset kreikkalaiset ihmiset eivät ole syypäitä syntyneeseen tilanteeseen. Mielenilmaisut, lakot ja avunpyynnöt ovat aivan oikeutettuja tältä Välimeren kansalta.

Meiltä kansanedustajilta Kreikan lainan myöntämispäätöstä puristetaan viikon päästä keskiviikkona. Vaikea päätös.

Väistämätön laina

Tiistai 4.5.2010 klo 9.17

Eduskuntaan tulee tänään käsittelyyn n. 1,6 miljardin euron lainan myöntäminen Kreikalle. Tämän hetkinen tilanne on ensimmäinen vakava ongelma euromaiden yhteistyössä. Tärkeintä on vakauttaa tilanne ja ehkäistä kriisin leviäminen muihin maihin.

Kukaan ei varmasti hihku riemusta Suomen lainatessa näin isoa summaa, kun jo omassakin taloudessa on tekemistä. Parempaakaan ratkaisua ei kuitenkaan ole näkyvissä. Mikäli jonkin euromaan talous romahtaa nyt totaalisesti, on edessä vaikeuksia myös muissa maissa ja tätä myötä riski Euroopan laajuisen pankkikriisiin kasvaa. Tätä ei saa päästää tapahtumaan.

Nyt on ehdottoman tärkeää Kreikka laittaa taloutensa kuntoon. Kova säästökuuri on alkanut ja Kreikalla on kolme vuotta aikaa laittaa taloutensa kuntoon. Epärehellisyyttä ei pidä hyväksyä miltään maalta ja toivottavasti Kreikan tilanne toimii varoittavana esimerkkinä muille tilastokikkailua harkitseville. Valvontaa jäsenmaiden kesken talousasioissa pitää vielä lisätä tuntuvasti.

Näiden syiden perusteella suhtaudun varovaisen myönteisesti lainan myöntämiseen Kreikalle. On kuitenkin välttämätöntä, että Kreikka sitoutuu oikeasti laittamaan asiansa kuntoon ja kaikilla euromailla on yhteinen näkemys rahaliiton kestävyydestä.

Vappuna mielessä työ ja energia

Lauantai 1.5.2010 klo 13.01

Tämän vapun keskeisimmät puheenaiheet ovat työllisyys ja energia. Tänä aamuna Kalevassa julkaistun gallupin mukaan työttömyyttä pidettän selkeästi suurimpana ongelmana yhteiskunnassa.

Työttömyydestä on onneksi vaihteeksi hyviä uutisia. Työttömyyden kasvukin on hidastunut merkittävästi, mutta selkein merkki paremmasta on lomautettujen kutsuminen takaisin töihin. Koko taantuman työpaikkakato on jäämässä selkeästi pienemmäksi kuin 90-luvun lamassa. Toisaalta viime laman jälkeen seurannut nopeaa ja jyrkkää nousukautta ei nyt ole näkyvissä, vaan kasvu tulee olemaan hitaampaa.

Eritysenä huolena on nuorten työllistyminen. Lisätalousarvion yhteydessä päätettyjen kymmenien miljoonien sijoituksesta nuorten työllisyyden parantamiseksi pitäisi auttaa lähes 18 000 nuorta löytämään työ- tai harjoittelupaikan. Mahdollisimman moni pitää saada nyt pidettyä työelämässä kiinni, koska tekijöitä tarvitaan varmasti tulevaisuudessa.

Samalla isoja kysymyksenä on edelleen työurien pidentäminen. Kaikki keinot niin opintojen jouduttamisessa kuin työelämän parantamisessa pitää ottaa käyttöön. Työurien pidentäminen on välttämätöntä mikäli nykyisestä palvelutasosta halutaan pitää kiinni.

Myös vastikään tehdyt energiapäätökset vaikuttavat työllisyyteen. Merkittävä uusiutuvan energian tukipaketti on tärkeä paitsi ilmastollisesti myös taloudellisesti. Energiantuotantoa voidaan hoitaa hajautetusti ja paikallisesti pienissä yksiköissä, mikä auttaa etenkin maaseudulla uusien työpaikkojen luomisessa. Samalla tärkeät ilmastolliset tavoitteet toteutuvat.

Näillä ajatuksille toivotan kaikille hyvää vappua!

Onnea Kaleva, Oulu ja herrainvalta

Tiistai 27.4.2010 klo 8.17

Taivas itkee puolestani tänään monikuntaliitospäätöksen jälkeen. Valtuuston puheenjohtaja Roivaisen toivottama levollinen yöuni maanantai-iltaan venyneen kokouksen jälkeen, ei ainakaan tavoittanut minua. Olen syvästi pettynyt Haukiputaan valtuuston päätökseen.

Tulin valituksi kuntapäättäjäksi juuri kahdeksantoista vuotta täytettyäni. En olisi koskaan uskonut, että tulisin päättämään oman synnyinkuntani lakkauttamisesta. Näin kävi kuitenkin toteen.

Erityinen onnittelu täytyy antaa maakunnan sitoutumattomalle Kaleva sanomalehdelle ja sen jämerälle politiikantoimitukselle. Sulka hattuun ja ylpeänä eteenpäin! Valitsemanne linja piti loppuun asti ja vielä jälkeenpäin tulemme saamaan "tasavertaista" uutisointia asiasta. Ei sanat tämänkään päiväisessä lehdessänne vastaa asioiden kulkua. Oliko toimittaja samassa kokouksessa kanssani?

Kupletin juoni oli saada Haukipudas Ouluun keinolla millä hyvänsä. Edes puttaalaisten voimakas kannanotto neuvoa antavan kansanäänestyksen suorittamisesta ei osaa valtuutettuja kiinnostanut. Kansanäänestys kaatui selvin luvuin valtuuston käsittelyssä.

En tule jälkikäteen arvostelemaan monikuntaliitoksen tulevaisuudesta. En tule myöskään osallistumaan sen rakentamiseen, koska olin liitosta vastaan. Haukiputaalta yhteistyöhön osallistuu jatkossa neljä valtuutettua, jotka valitaan yhteishallitukseen. Heille toivotan mitä parasta menestystä.

Minä, itsenäisen Haukiputaan kannattaja kaaduin eilen saappaat jalassa. Täysin tyrmistyneenä kansanvallan nujertamisesta sekä suurien lupausten toivossa leveämmistä hartioista ja Oulun suomista huomenlahjoista. Turhaako?

Tästä päätettiin

Keskiviikko 21.4.2010 klo 20.25

Hallitus on päässyt ratkaisuihin energia-asioista. Tiistaina saatiin paperi uusiutuvan energian velvoitteista. Tänään keskiviikkona ministerit sopivat ydinvoimaluvista - niitä esitetään kaksin kappalein. On ollut energiaa ilmassa!

Erityisen tyytyväinen olen uusiutuviin energiaratkaisuihin. Nyt laitetaan täytäntöön EU-velvoitteiden mukaiset vaatimukset uusiutuvien energiamuotojen edistämisestä. Kyse on miljardiluokan panostuksesta, kun viimeisen kymmenen vuoden aikana ko. energiaratkaisuihin on käytetty 300-400 miljoonan euron verran rahaa.

Parasta uusiutuvan energiapaketin velvoitteissa on tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjä, parantaa Suomen energiaomavaraisuutta, korvata tuotava kivihiili ja maakaasu pitkälti kotimaisella puulla, edistää uuden teknologian käyttöä sekä lisätä työpaikkoja. Tästä sataa meidänkin maakunnan alueelle tukku hyviä eduskunnan päätöksiä!

Lisäydinvoiman rakentamiseksi lupia esitetään myönnettäväksi siis TVO:lle ja Fennovoimalle. Valtioyhtiö Fortum jäi nuolemaan näppejään tällä erää. Päätös oli odotettavissa, joten en ole yllättynyt. Suomen vuosittain tarvitsemaan kokonaisenergiamäärään 327 Twh se istuu kohtalaisen hyvin.

Nyt odotamme energiaratkaisuista eduskuntakäsittelyä. Siitä tuleekin värikäs. Hallituspuolueiden sisällä rivit rakoilevat ja oppositiossakin on edustajille annettu päätöksistä vapaat kädet.

p.s. Eduskunta ei päätä Fennovoiman rakentaman ydinvoiman sijoituspaikkakunnasta. Se on yhtiön omissa käsissä. Tärkeintä on, että ydinvoimalupa tulee myös pohjoisempaan Suomeen.

Mielipiteeni monikuntaliitoksesta

Maanantai 19.4.2010

Selvitysmies Arto Kosken jättämässä raportissa ja ehdotuksessa on liian paljon epäselviä ja auki olevia asioita haukiputaalaisten tulevaisuudesta. En voi jättää yksin yhdistymishallituksen päätöksenteon varaan ratkaisuja esimerkiksi lähipalveluiden määrittelemisestä. Vaikka liitoksessa perustetaan aivan uusi kaupunki, lähdetään aluksi vanhojen Oulun kaupungin rakenteiden pohjalta. Saatujen tietojen mukaan en ole vakuuttunut nykyisten Oulun kaupungin palvelurakenteiden tilasta (niiden kustannukset, laatu ja saatavuus). Huolestuttavia esimerkkejä olemme saaneet viime aikoina myös kaupungin taloudellisesta tulevaisuudesta ja muun muassa koulutukseen liittyvissä leikkauksista.

Haukipudas on väestöpohjaltaan terve ja kasvava kunta. Se on optimaalisen kokoinen tyydyttämään asukkaiden perustarpeet. Viime vuodet kunnassa on tehty lujasti töitä talouden tervehdyttämiseen ja uusien kehitysalueiden löytämiseen. Kunnan menokuri pitää olla jatkossakin tiukka. Investointipaineita uusien koulujen, päiväkotien ja kunnallistekniikan rakentamiseen on paljon. Haukiputaan kunnan talousnäkymät eivät poikkea erityisesti mitenkään saman väestömäärän tai Oulun seudun kuntien tilanteesta.  

Haluan rakentaa Oulun seudun kuntien yhteystyö oman asuinkuntani osalta itsenäisen Haukiputaan myötä. Kaupunkiseudun kuntien syvempää yhteistyötä tarvitaan ennen kaikkea liikenteen, elinkeinoelämän, kaavoituksen ja erityispalveluiden osalta. Näitä tulee edistää jatkossakin. Yhteistyössä täytyy toteutua kolme periaatetta: kokonaistaloudellisuus, kuntalaisten peruspalveluiden saatavuus sekä kansalaisdemokratia.

Lauantaina piirikokoustetaan

Perjantai 16.4.2010

Lauantaina kokoustamme Keskustan piirijärjestön väellä Ylivieskassa. Päivän ykköstykitystä nähtäneen puolueen puheenjohtajaehdokkaiden tentissä. Ministerit Mari Kiviniemi, Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen sekä kansanedustaja Timo Kaunisto saavat laittaa parastaan, kun Keskustan puheenjohtajaksi pyrkiviltä kysellään tehtävän hoitoon liityvistä asioista. Nelikosta löytyy mahdollisesti myös tuleva pääministeri.

Piirikokouksen muuta antia on luvassa eduskuntavaaleihin valmistautumisen ja poliittisen keskustelun myötä. Teemme päätöksen jäsenvaalien vaalitavasta ja ehdokaslistan täyttökriteereistä. Jäsenvaaliehdokkaita on nimetty paikallisyhdistyksissä runsaasti. Saamme varmasti mielenkiintoisen sisäisen kisan lopullisista eduskuntavaalipaikoista.

Päivän politiikassa on revitelty taas vaalirahoista ja rahoittajista. Haluan nähdä Ylivieskassa innostuneita keskustalaisia, jotka keskittyvät todellisiin poliittisiin vääntöihin ja puolueen uudistamiseen.

Suomenmaan bloggaaja

Keskiviikko 14.4.2010 klo 12.00

Aloitin tänään Suomenmaan blogien kirjoittajana. Käyhän tsekkaamassa mitä Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja ajattelee elämänmenosta!

Keskustalaisittain kuluva kevät on mielenkiintoinen. Meillä tehdään ohjelmatyötä, jolla linjataan puolueen näkemyksiä politiikasta. Lisäksi on täysi höyry päällä valmistautumisessa eduskuntavaaleihin: ehdokasasettelu on kuumimillaan. Politiikan huipentuma tullaan näkemään Lahden puoluekokouksessa kesäkuussa. Siitä riittää tarinaa omiin blogiteksteihinikin.

Ollaan kuulolla! Sinulla on mahdollisuus antaa palautetta kirjoituksistani Suomenmaan verkkosivujen kautta.

Kehykset kaulassa

Tiistai 13.4.2010 klo 17.55

Tänään eduskunnassa käydään koko päivän kestävää vääntöä valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011-2014. Media näyttää seuraavan edustaja Kimmo Kiljusen matkustamiskäytäntöjä, joten lehdistö ei varmaankaan eduskunnassa käydyistä keskusteluista paljon huutele.

Hallituskausi on loppumetreillään, joten suuria avauksia tai äkkiliikkeitä ei rahanjaossa ole luvassa. Pikemminkin voidaan puhua sovittujen päätösten täytäntöönpanosta, kuten takuueläkkeen maksusta vuoden 2011 alkukuukausilta alkaen.

Tässä muutamat omat tärppini kehyksistä:

- valtion talous on alijäämäinen vielä vuoteen 2014 asti

- tarvitaan joko rakenteellisia uudistuksia, verojen korotuksia tai menojen leikkauksia

- kehyksien painopisteet löytyvät sosiaaliturvan uudistamisesta, osaamisen edistämisestä, T&K-toiminnasta sekä ilmasto ja energiapolitiikasta

- perusopetuksessa rahoitusta ohjataan edelleen ryhmäkokojen pienentämiseen

- tehoja nuorisotyöttömyyden nujertamiseen

- väylähankkeissa mm. Seinäjoki-Oulu rataosan palvelutason parantamisen II-vaihe

Lisää aiheesta voit lukea myöhemmin tänään pitämästäni kehyspuheenvuorosta.

Vastuuton opetusministeri

Torstai 8.4.2010 klo 17.18

Opetusministeri Henna Virkkunen on pessyt täysin kätensä Kajaanin opettajankoulutusyksikön lakkautuspäätöksestä. Kun Oulun yliopisto päätti ennen pääsiäistä alasajaa Kajaanin yliopistokeskuksen opetuksen oli päätös minulle todella iso pettymys. Jo ennen asian käsittelyä yritin vaikuttaa yliopiston hallitukseen monin tavoin - tuloksetta.

Päätös on Oulun yliopiston tahtotila. Siitä esitän täyden pettymykseni. Yliopistoilla on uuden yliopistolainkin myötä kolmas tehtävä - alueellinen merkitys. Taloustilanne on Oulun yliopistossa tiukoilla, mutta syntynyttä vajetta ei voi kainuulaisilla maksattaa.

Nyt eduskunnassa olemme pyrkineet kääntämään kaikki kivet, joita Kajaanin korkeakoulutuksen eteen on vielä tehtävissä. Niitä on vähän. Viimeinen niitti saatiin tänään eduskunnan kyselytunnilla. Opetusministeri Virkkunen totesi, että ei aijo sekaantua yliopiston linjaukseen ja erillistä rahoitusta yliopistokeskukselle ei tule. Opetusministeri katsoo siis sivusta kun Kajaanin kampuksen valot sammutetaan.

Keskusta on aina ajanut, kannattanut ja tukenut yliopistokeskusten olemassaoloa. Niin tulemme tekemään jatkossakin. Hallituskumppanimme Kokoomus on valinnut toisen tien. Tästä he saavat kantaa poliittisen vastuunsa.

Lisätalousarviopuheita

Keskiviikko 7.4.2010 klo 17.50

Parhaillaan eduskunnassa käsitellään valtion kuluvan vuoden ensimmäsitä lisätalousaviota. Tässä paketissa halutaan tehdä tuntuvia satsauksia etenkin nuoristyöttömyyden torjuntaan, telakkateollisuuteen ja korjausrakentamiseen.

Meidän maakunnassa on ottajia lisäeuroille. Pohjois-Pohjanmaa johtaa nuoristyöttömyystilastoja ja on vakava uhka, että syrjäytyminen työmarkkinoilta ja koulutusmahdollisuuksista kohtaa meidän maakunnan nuoria entistä useammin. Alamäki on saatava poikki. Siksi lisätalousarvion eurot tulevat tarpeeseen.

Rahoilla on tarkoitus panostaa mm. työpajatoimintaan, nuorisoyrittäjien starttirahoihin, oppisopimuskoulutuspaikkoihin, palkkatukeen ja rekrytointiseteleihin.

On muistettava, että yksin valtion toimet eivät riitä nuoristyöttömyyden nujertamiseksi. Jokaisen nuoren tulee olla itse aktiivinen omassa elämässä, opiskella jouhevasti ja etsiä työllistymismahdollisuuksia. Maakuntasuunnitelmassa nuoret ovat saaneet myös oman tärkeän paikkansa tulevaisuustavoitteita tehtäessä. Pohjois-Pohjanmaa on nuorekas maakunta jossa syntyvyys on korkealla. Tämä pitää olla valttikorttimme jatkossakin.

Kajaanin opettajankoulutusyksikön puolesta

Torstai 25.3.2010 klo 14.55

Olen jo aiemmin useaan otteeseen vedonnut Kajaanin opettajankoulutusyksikön puolesta.

Myös yhdessä muiden Oulun läänin kansanedustajien kanssa olemme toimittaneet Oulun yliopistolle vetoomuksen, jossa vetoamme että Oulun yliopisto pidättäytyisi välittömistä Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa, erityisesti opettajainkoulutuksen supistamista koskevista päätöksistä.

Vielä voimme yrittää vaikuttaa opetusministeriöön ja hallitukseen tavoitteena saada lisää rahoitusta tälle vuodelle.

Vaikuttamispyrkimksellämme on aluepoliittisten näkökohtien ohella vakuuttavat ao. toimintayksiköiden tuloksellisuudesta kertovat luvut.

Kajaanin yksikkö on toimiva ja tehokas - sen tulee toimia jatkossakin.

Erinomainen lisätalousarvio

Keskiviikko 24.3.2010 klo 10.48

Nuorisotyöttömyys on koko talven ollut suurin puheenaihe julkisessa keskustelussa. Kaikki ovat jakaneet huolen nuorten työllistymisestä, harjoituspaikoista ja syrjääntymisestä.

Eilen antamassaa lisätalousarviossa hallitus toimii juuri niin kuin tässä tilanteessa pitääkin. Konkreettisilla ja laajamittaisilla toimilla vastataan kasvavaan nuorisotyöttömyyteen. Nyt annetun 77 miljoonan euron ansiosta 15 000 nuorta työllistyy tai pääsee koulutukseen tai työllistämistoimenpiteiden piiriin.

Myös telakkateollisuuden ja korjausrakentamisen tuo lisätyötä. Muutenkin taloudessa on viime aikoina ollut positiivisia merkkejä nähtävissä. Oikealla tiellä ollaan.

Sopu lähellä... tai ei

Perjantai 19.3.2010 klo 10.45

Koko työviikon ajan on väännetty kahdessa paikassa ratkaisua kiistanalaisiin asioihin. Ahtaajien lakon sovittelu näyttää tänään perjantaina paljon positiivisemmalta kuin aikoihin. Toivon, että osapuolet pääsevät ratkaisuun. Satamatyöntekijöiden lako on aiheuttanut valtavia menetyksiä yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Viimeisin viritys - Facebookahtaajat  - pistivät virtuaalimaailmasta tuulemaan aivan konkreettisesti. Hyvä veto!

Toinen rähinä on ollut päällä Yleisradion rahoituksesta. Kommentoin keskiviikon alueuutisissa, että Yleisradio ei tule kestämään tällaista asioiden käsittelyä. Julkisen palvelun YLE tarvitsee pikaisen päätöksen, miten sen rahoitus hoidetaan tulevilla vuosilla. Nykyinen TV-lupamaksu on aikansa elänyt. Minulle kelpaa niin mediamaksu/vero kuin valtion budjettirahoitus. Ministeri Lindenin kaavailemaa ulkopuolista valvontaelintä sen sijaan en pysty hyväksymään.

Yleisradion rahoituskuvioihin on tarkoitus palata taas ensi viikon tiistaina eduskuntaryhmien kesken. Saas kattoo, miten asialle käy. Nyt ei sopu ainakaan näytä kovinkaan lupaavalta.

Helsingissä on varsin loskaista. Mukava päästä kunnon talvikeleihin kotimaisemiin. Sunnuntaina pakkaankin laukun sitten lakivaliokunnan Japanin matkaa varten. Olen reissussa koko viikon.

Sitä tavallista

Tiistai 16.3.2010 klo 8.48

Mitäs eduskuntaan kuuluu? Tuttu kysymys viikonlopun ja maanantain aikana omassa maakunnassa. Kyselijän mielenkiinnon mukaan poimin mielenkiintoisimman vastauksen. Tolppatalossa tehdään töitä. Tavallisen työviikon suurin ponnistelu tehdään valiokuntehtävissä. Lakivalmistelut vievät aikaa ja asioihin on perehdyttävä huolella.

Esikoisen syntymän jälkeen olen hieman rukannut aikataulujani. Helsingissä pyrin tekemään kaiken kirjallisen ja lukemista vaativat työt. Minut löytää usein työhuoneeltani vielä iltakymmenen aikaan. Viikonloppuna kalenteriin tulee merkintöjä niukasti. Ainakin yksi päivä yritetään viikosta rauhoittaa kotiaskareille ja perheelle.

Jokaiseen viikkoon mahtuu väliintuloja. Viime viikolla sähistiin ministeri Lindenin YLE-rahoituksen tiimoilta. Tästä muuten vain sen verran, että lopputuloksella ei pitkälle pötkitä. On tyhmää siirtää vastuuta seuraavalle hallituskaudelle. Kuluvan viikon lööppiaihetta ei vielä tiedetä, mutta maltahan odottaa.

Vaalan visiitillä

Tiistai 9.3.2010 klo 10.14

Me Keskustan laki- ja perustuslakivaliokuntien jäsenet vierailimme maanantaina Vaalassa. Tuore kunnanjohtaja Tytti Seppänen isännöi päivää varmoin ja ystävällisin ottein. On ilo nähdä kuntakentässä näinkin pirteästi tulevaisuuteen kurotteleva johtaja.

Päivän aikana ehdoton kohokohta oli Pelson vankilaan tutustuminen. Reipas vuosi sitten taistelimme Pelson puolesta eduskunnassa, kun oikeusministeriön uudistusaalto meinasi viedä vankilan koko kartalta. Näin ei käynyt ja tällä hetkelläkin Pelsossa odotellaan vuoden päästä alkavaa mittavaa remonttia. Paikat näkemäni perusteella tarvitsevat kunnostusta.

Pelso on poikkeus monessa suhteessa vankilamaailmassa. Sen vankeinhoidon työllistävä sekä mahdollistava työote saa erityisen huomion. Reippaasta paristasadasta vangista lähes kaikki osallistuvat työtoimintaan, jossa on laaja tarjonta. Maatila navettoineen ja lampola antavat vangeilla rauhallisen ympäristön päästä taas mukaan yhteiskunnan rattaisiin. Työ on parasta sosiaaliturvaa, sitä on syytä korostaa vankiloissakin.

Ammattitaitoinen henkilöstö, tärkeä aluepoliittinen työllistäjä ja rikollisuus pitävät Pelson pystyssä.

Vaalan päivään mahtui muutakin. Vierailimme Kassu Halosen taidetalolla Manamasalossa. Kultalevysali ja luonnon valoisa kosketus teki vaikutuksen. Saimme bussimatkan aikana aimo annoksen tästätietoa kuntatalouden, Kainuun maakuntakokeilun, opiskelumahdollisuuksien ja liikennejärjestelyjen tilanteesta. Matkailusta on tarkoitus tehdä Rokua kärkenään Vaalan valttikortti. Työtä riittää, mutta asennetta löytyy!

Viikon poimitut

Perjantai 5.3.2010 klo 10.55

Työviikko eduskunnan päässä alkaa loppumaan. Tätä viikkoa ovat hallinneet työmarkkinajärjestöjen kinastelut ja eri alojen lakkoilut. Eivät loppuneet elintarvikkeet kaupoista, mutta nyt tavarat makaavat satamissa. Tässä vaikeaassa taloudellisessa tilanteessa ei yhden ammattikunnan oikeus ole laittaa koko valtakuntaa kärsimään. Ahtaajien lakolle ja vaatimuksille ei löydy sympatiaa.

Valiokunnissani olen kuunnellut ahkerasti asiantuntijoita. Vireillä on kymmenkunta tärkeää hallituksen lakiaesitystä. Yksi mielenkiintoisin on yhdistyslain muuttaminen. Nyt esitetään tilintarkastuskäytäntöön ja yhdistysten jäsenten vastuisiin sellaisia muutoksia, että pienemmissä yhdistyksissä ei niitä pystytä toteuttamaan. Suomessa toimii 125 000 toisistaan erilaisia yhdistyksiä, joiden vapaaehtoistoiminta pitää turvata.

Viikonlopuksi on odotettavissa hyviä hiihtokelejä. Sitä ennen tässä on vielä kokous Kesärannassa Keskustapiirien puheenjohtajien ja puoluejohdon kanssa. Lauantaina ajellaan Pohjamon Samulin kanssa Pyhäjoelle jääkiekkomatsiin, jossa tavataan paikallisia vaikuttajia. Luvassa siis varsin vauhdikas viikonvaihde. Maanantaina sitten Vaalaan (ohjelma tapahtumakalenterissa).

Herättää ihmetystä

Tiistai 2.3.2010 klo 13.38

Olen saanut valtavasti palautetta ja keskustellut paikoin kiivaastikkin turkiseläintuotantoon kohdistuneesta kritiikistä. Televisiossa näytetty ohjelma ja eläinsuojeluaktivistien kannanotot ovat kirvoittaneet monen mielen. Edes työministeri Sinnemäki ei pysynyt roolissaan tämän aihealueen osalta.

Kyllä ihmetyttää. Eläinten huonoa kohtelua tai tuotantoeläinyrittäjien laiminlyöntejä ei hyväksy kukaan. Sairaat yksilöt on hoidettava tai lopetettava ja eläinten hyvinvoinnista hulehdittava. Kukapa yrittäjä ei näin tekisi. Sitä en vain voi hyväksyä, että joillakin on oikeus kajota toisen ihmisen omaisuutteen tai sapotoida harjoittaa laillista elinkeinoa. Taas törmäämme YLE:n lähdesuojapolitiikkaan. Kettutyöt omilla kasvoilla esiin ja televisio-ohjelman tekijät kertomaan turkiseläintiloilta kuvatun materiaalin oikeelliisuutta.

Työministeri Anni Sinnemäki ylitti kaikki hänelle kuuluvat vastuut työministerinä. Hän keskittyy nyt turkistarhauksen lopettamiseen kokonaan Suomesta ja tuhansien työpaikkojen alasajoon. Nyt kun eduskunnassa ja hallituksessa tehdään kaikkemme, että ihmiset pidetään leivän syrjässä kiinni, ministeri keskittyy vastapäiväiseen työhön. Turkistarhaus on parempi sallia maamme rajojen sisällä omien valvontaelementtoien ulottuvilla, kuin tuoda turkiksia rajojemme ulkopuoleta. Kysyntä luo markkinat!

Toinen ihmetyksen aihe löytyy eri alojen lakkoilijoista. Suomen vienti on tippunut muutamassa vuodessa yli kaksimymmentä prosenttia, työttömyys kasvaa ja bruttokansantuote supistuu. Silti satamien ahtaajat, bussi- ja kuorma-autokuljettajat uhittelevat lakoilla. Tavaroiden kuljetus ja henkilöstöliikenne - tavalliset ihmiset kärsivät tilanteesta. Palkkaratkaisuissa kaikilla aloilla toivotaan erityisen maltillista linjaa. Mitä lakkoilijat oikein hakevat?