Välikysymyskeskustelusta poimittua

Keskiviikon täysistunnossa hallitus vastasi kansanedustaja Ville Niinistön esittämään välikysymykseen ammatillisen koulutuksen leikkausten aiheuttamista seurauksista ja koulutuksen eriarvoistumisesta. Välikysymys oli ensimmäinen vuoden 2017 valtiopäivillä.

Kirjavaa keskustelua riitti yli viisi ja puoli tuntia. Välikysymyksen tekijöiden kysymykset liittyivät ammatillisen koulutuksen reformiin, aloituspaikkoihin, lähiopetukseen sekä koulutuksen tasa-arvoisuuteen. Jaan itsekin huolen muun muassa siitä, miten kalliiden koulutusalojen investointien käy. Säästökuurista huolimatta tarvitsemme myös tulevaisuudessa rakennusalan, maa- ja metsätalouden sekä logistiikan ammattilaisia.

Ammatillinen koulutus tarvitsee uudistusta, siksi reformi toteutetaan. Työelämä ja sen osaamistarpeet ovat muuttuneet, eikä nykyinen koulutusjärjestelmä vastaa näihin tarpeisiin riittävän hyvin. Myönnän, että uudistus aiheuttaa hämmennystä. Uudistuksen tärkeimmät kulmakivet ovat koulutustakuu, työelämälähtöisyys, joustavat ja yksilölliset oppimispolut sekä yhtenäinen rahoitusmalli.

Työelämälähtöisyys ei tarkoita sitä, että nuoret heitetään vain työpaikalle oppimaan ja katsotaan, miten he siellä pärjäävät. Lähikontaktia, opetusta sekä opetushenkilökunnan läsnäoloa tarvitaan edelleen. Yksilöllisiä opintopolkuja rakentamalla voimme vastata kunkin opiskelijan tarpeisiin ja ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet.

Pidän tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen reformissa otetaan rahoituksesta tiukka ote niin, että se on tulospainotteinen ja -perusteinen. Siis: suoriudutaan koulutuksesta ilman opintojen keskeyttämistä, huolehditaan lähiopetuksesta ja siitä, että työpaikoilla oppimisessa pysyy ohjaus mukana. Tulosperusteisuuteen liittyy myös se, miten aloille työllistytään ammattiin valmistumisen jälkeen.

Kevään puoliväliriihessä tehdään muitakin kuin vain rahallisia, taloudellisia, päätöksiä. Minusta on aivan aiheellista pistää riiheen poliittista painetta löytää myöskin toiminnallisia ratkaisuja ammatillisen koulutuksen reformin etenemiseen ja sen sisältöön.

Samalla kun koulutus uudistuu, on opetuksenkin uudistuttava. Opettajan rooli tulee muuttumaan tulevaisuudessa valtavasti ja täydennyskoulutusta tarvitaan. Opettajille tulee tarjota eväät kohdata uudella tavalla ammatillinen koulutus ja myöskin antaa sitä. Digitalisaatio tuo tähän varmasti uutta otetta: näyttötutkintoja, työpaikalla oppimista ja koordinaatiota voidaan sähköisillä työvälineillä varmasti edistää.

Tänään perjantaina oli vuorossa välikysymysäänestys Hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänin 103-63. Eduskunta saa ammatillisen koulutuksen reformin käsittelyyn parin viikon päästä, ja uudistuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2018. Toteutuessaan reformi on suurin koulutuksen uudistus lähes 20 vuoteen.