Koulutusleikkaukset paha isku nuorisotakuulle

Ensi vuoden budjetin käsittely jatkui tänään eduskunnassa muun muassa koulutus- ja työllisyyssektoreiden asioilla. Hallitus aikoo karsia roimalla kädellä pieniä lukioita ja ammattikouluja sekä leikata toisen asteen aloituspaikkoja. Päätös kuvastaa hyvin hallituksen poukkoilevaa politiikkaa. Ensin luvataan kehittää nuorisotakuuta, mutta toisella kädellä viedään takuulta pohjaa pois. Hallituksen tavoitteena on saada suomalaisista maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Jättimäisillä, miljardiluokan koulutukseen kohdistuvilla leikkauksillako tähän tavoitteeseen päästään?

Suurin syrjäytymisvaara on juuri peruskoulun päättäneillä. On täysin kestämätöntä leikata toisen asteen koulutuspaikoista varsinkin syrjäisemmillä seuduilla, joissa valinnanvaraa koulutuspaikoista ei ole enää muutenkaan. Kun seudun viimeisestäkin koulusta leikataan opiskelupaikkoja tai pahimmillaan lakkautetaan koko koulu, seudun nuoret jätetään tyhjän päälle. Kaikilla ei ole 15-vuotiaana mahdollisuutta muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Leikkauspäätöksellä hallitus jatkaa toimiaan eriarvoistuvan Suomen puolesta. Mahdollisuus kouluttautumiseen koko maassa on mahdotonta kokoomusjohtoisen politiikan seurauksena.

Miten koulutuspaikat suuremmissa kaupungeissa saadaan riittämään kaikille niille, jotka joutuvat muuttamaan opiskelujen perässä kaupunkiin? Esimerkiksi Oulussa koulutuspaikkaleikkaukset tulevat näkymään siten, että kaupunkiin muuttaa entistä enemmän nuoria paremman tulevaisuuden toivossa. Jo nyt Oulu johtaa maamme nuorisotyöttömyystilastoja. Maakuntaan tehtävien koulutuspaikkaleikkausten täytyy näkyä Oulussa riittävinä koulutuspaikkoina.

Valtiovarainministeri Rinne tekee kaikkensa, että suomalaiset siirtyisivät työn perässä Etelä-Suomeen. Hallituksen käynnistämät massiiviset liikennehankkeet työllistävät pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Hankkeet veivät pohjan maakuntien kiireellisistä liikennehankkeista, kuten nelostien ja kasitien kunnostuksesta, ja samalla menetimme näiden hankkeiden, kipeästi tarvitsemamme, työllistävän vaikutuksen.

Oulun työttömyysprosentti lähenee 20. Ict-alalta on kadonnut neljässä vuodessa lähes 4000 työpaikkaa.

Pian Oulu menettänee jälleen valtion työpaikkoja, kun Ely-keskus aloittaa yt-neuvottelut. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksessa työskentelee yli 300 henkilöä. Työtehtävät eivät tule vähenemään, paremminkin päinvastoin. Lupakäsittelyissä on jo nyt liian pitkät jonot. Henkilöstövähennysten myötä lupaprosessien kesto venyy kohtuuttoman pitkäksi, mikä taas vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi yrittäjiä, joiden toiminta ei voi alkaa ennen tietyn luvan saantia. Tässä taas hallitus toimii vastoin puheitaan. Yrittäjien toimintaedellytyksiä halutaan helpottaa, mutta käytännössä luodaan lisää esteitä sujuvalle asioinnille.   

Ely-keskusten irtisanomisilla hallitus jälleen keskittää valtion toimintoja pääkaupunkiseudulle. Miten Helsingistä käsin voidaan tehdä työtä, jossa aluetuntemus on avainasemassa?