Uutiset

10.4.2015 Mirjan vaalilehti on ilmestynyt! Lue lisää » 7.4.2015 Mirjan kolumni: Suomi koulutuksen kärkimaaksi Lue lisää » 23.3.2015 Mirjan blogi Kalevassa:Toimivat liikenneyhteydet Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden perusta Lue lisää » 18.3.2015 Mirjan kirjoitus Kalevassa: Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia Lue lisää »

Tapahtumakalenteri

Lauantai  18.4.2015 Mirja liikkeellä Oulussa
Sunnuntai  19.4.2015 Eduskuntavaalit

Pikakysely

Kiireellisin liikennehanke Pohjois-Suomessa ensi vaalikaudella on

Mirja, Pohjoisen puolustaja

Torstai 16.4.2015 klo 15:39

Suomen taloudellinen ja poliittinen tila on ennennäkemättömän solmussa. Maamme heittelehtii syvällä laman kourissa ilman minkäänlaista suuntaa tai tavoitteita paremmista ajoista. Ääni keskustalle on samalla ääni muutokselle nykyhallituksen saamattomuuteen. Suomen asiat on saatava kuntoon.

Miksi Mirja, #78 on hyvä valinta näissä eduskuntavaaleissa? Olen toiminut kansanedustajana kaksi kautta, ja olen rakentanut tiiviit verkostot niin kotimaakuntaamme kuin valtakunnallisiin päättäjiin ja sidosryhmiin. Tunnen maakuntamme asiat, mahdollisuudet ja ongelmat erittäin hyvin, ja haluan tehdä lujasti töitä sen eteen, että Pohjois-Suomi säilyy elinvoimaisena ja eteenpäin suuntautuvana alueena.

Pohjois-Suomi tarvitsee vahvan edunvalvojan, jotta eduskunnassa muistetaan, että Ruuhka-Suomen ulkopuolellakin on oltava tasavertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen elämään.  

mirja-6625.jpg

Olen perheen äiti, joten tunnen hyvin lapsiperheiden arjen haasteet. Perheiden hyvinvoinnin lisäksi minulle tärkeitä aiheita ovat etenkin koulutukseen, toimivaan ja turvalliseen liikenteeseen, energiaan ja lähiruokaan liittyvät teemat. Olen kalastajan tytär, joten tunnen hyvin suomalaisen ruoan tuottajan ja pienyrittäjän arjen. Luokanopettajan ammattini kautta myös koulumaailma tarpeineen ovat minulle tuttuja. Koulutuksen saavutettavuus on turvattava joka puolella maatamme. Pieni Suomi on aina pärjännyt maailmalla laadukkaan koulutuksen turvin, ja koulutusta meidän kehitettävä maailman parhaaksi.

Tarvitsemme toimivan ja paremmassa kunnossa olevan infran. Tiet, radat ja satamat vaativat pikaista kunnostusta. Bioenergia tulee olemaan yksi työllistävimmistä aloista. Työtä meille suomalaisille täytyy saada. Aion työskennellä vahvasti bioenergiahankkeiden puolesta, sillä energiansaannin lisäksi meillä on mahdollisuus synnyttää jopa 200 000 uutta työpaikkaa bioenergian ympärille.

Vaalikentillä kierrän vielä perjantain ja lauantain aamusta iltaan. Tule rohkeasti juttelemaan Sinulle tärkeistä aiheista. Kotisivujeni kalenterista näet, missä olen liikkeellä. Muista käyttää ääntäsi sunnuntain vaalipäivänä!

Mirja #78

Kommentoi kirjoitusta.

Vaalikampanjan loppukiri

Keskiviikko 15.4.2015 klo 15:47

Ennakkoäänestys päättyi eilen, ja vaalipäivään on aikaa jäljellä vajaa neljä päivää. Vaalikampanjoinnissa on käynnissä loppukiri. Tämä päivä kului Helsingissä vaalikauden päättäjäisissä. Loppuviikon liikun akselilla Oulun seutu - Pudasjärvi. Käy kurkkaamassa kotisivujeni kalenterista tarkka aikataulu, ja tule piipahtamaan vaalikahveilla.

kuva_paneelista_2015-1.jpg

Kuvassa olen panelistina ulko- ja turvallisuuspoliittisessa vaalitilaisuudessa Oulussa 13.4. Paneelin järjesti Eurooppalainen Ouluseutu ry. Maailmanpoliittinen tilanne ja sen vaikutukset Suomeen tulivat paneelissa voimakkaasti esille. Kävimme läpi mahdollisia uhkia ja niihin varautumista. Myös vaalikentillä ulko- ja turvallisuuspolitiikka on tällä hetkellä kuuma aihe. 

Kommentoi kirjoitusta.

Mirja Ylen vaalitentissä

Maanantai 13.4.2015 klo 13:31

Käy katsomassa tästä Mirjan neliminuuttinen vaalitentti Ylen studiolla. Tiiviissä paketissa asiaa muun muassa Pohjois-Suomen koulutuspaikoista, liikennehankkeista ja Fennovoimasta.

Viimeistä kampanjaviikkoa viedään. Keskiviikkona vietetään vaalikauden päättäjäisiä eduskunnassa. Muutoin kalenteri on täynnä vaalitilaisuuksia aamusta iltaan lauantaille saakka. Kotisivujeni kalenterista löydät kiertueaikatauluni tälle viikolle. 

p.s. Ennakkoäänestys jatkuu huomisiltaan saakka. Muista käyttää ääntäsi!

kamppis.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Lähiruokaa Rotuaarilla

Perjantai 10.4.2015 klo 15:20

Rotuaarin vaalikopilla herkuteltiin tänään aidolla lähiruoalla, maukkaalla lohikeitolla. Koleasta kelistä huolimatta ihmiset olivat lähteneet liikkeelle. Puheenaiheita riitti laidasta laitaan niin lähiruoan tärkeydestä kuin liikunnan merkityksestä suomalaisten hyvinvointiin. Tärkeitä aiheita ja antoisia keskusteluja.

rotuaari1.jpg

rotuaari.jpg

rotuaari2.jpg

rotuaari3.jpg

rotuaari4.jpgrotuaari5.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Keskiviikkona ennakkoäänestämään

Tiistai 7.4.2015 klo 13:44

Huomenna keskiviikkona alkaa viikon kestävä ennakkoäänestys. Äänesi voit käydä antamassa missä tahansa kotimaan tai ulkomaan ennakkoäänestyspaikassa.

Miksi kannattaa äänestää näissä eduskuntavaaleissa? Suomen päätöksenteko on ollut pian pari vuotta täysin solmussa. Hanke kuin hanke on kaatunut tai se on siirretty tulevan hallituksen päätettäväksi. Suomella ei ole varaa jatkaa päättämättömyyden tiellä. Tarvitsemme maamme johtoon poliitikkoja, joilla on kyky laittaa Suomen asiat kuntoon.

Pidän merkillisenä sitä, että kokoomus julistaa suomalaisen politiikan olevan rikki, vaikka puolue on itse ollut viime vuodet päävastuussa valtakunnallisessa päätöksenteossa. Vastuuta ei haluta ottaa omasta päättämättömyydestä kuluneelta hallituskaudelta. 

Hallituksen yhtenä tavoitteena tälle vaalikaudelle oli työttömyyden merkittävä lasku, mutta toisin kävi. Maassamme vallitsee historiallisen suuri työttömyys. Vaikka poliitikot eivät suoraan pysty työpaikkoja luomaan, on poliittisilla päätöksillä suora vaikutus siihen, miten yritykset pärjäävät. Yritysmyönteisellä politiikalla luodaan yrityksille kasvualusta, josta yrityksillä on hyvät mahdollisuudet menestyä ja palkata lisää työntekijöitä.

Uusia työpaikkoja voidaan luoda myös erilaisten kokeilujen avulla. Esimerkiksi Espoossa Posti ja Helsingin Diakonissalaitos kokeilee mallia, jossa Postin työntekijä tuo asiakkaalle postin lisäksi lämpimän ruoan ja tarvittaessa auttaa muissa pienissä kotitöissä. Tällaisia rohkeita ja ennakkoluulottomia kokeiluja tarvitaan joka puolelle maatamme.  

Äänestämällä saat pienellä vaivalla vaikuttaa siihen, ketkä maatamme johtavat seuraavat neljä vuotta. Äänestämättä jättäminen ei toimi protestina, sillä silloin päättäjiksi valitaan muiden äänestäjien valitsemat ehdokkaat. Käytä siis ääntäsi, ja vaikuta Suomen tulevaisuuden suuntaan!

Kommentoi kirjoitusta.

Toimivat liikenneyhteydet Pohjois-Suomen elinvoimaisuuden ykköstekijöitä

Torstai 19.3.2015 klo 14:16

Tänään pohdittiin Pohjois-Suomen liikenteen ja logistiikan kärkihankkeita järjestämässäni seminaarissa Oulussa. Alan toimijoiden kanssa käytyjen alustusten ja yleisön puheenvuorojen perusteella Pohjois-Suomen tärkeimmiksi hankkeiksi tulevalle vaalikaudelle voidaan listata etenkin nelostien perusparannus, kaksoisraiteen jatkaminen Ouluun saakka, satamaväylän syventäminen sekä perusväylien kunnossapito.

liikennesem.jpg

Pohjois-Pohjanmaan liiton suunnittelujohtaja Jussi Rämet muistutti puheenvuorossaan, että valtatie 4 on Suomen pääväylä, ja etenkin Oulun kohdalla tie on täysin tukossa. Lisäkaistat on saatava, jotta liikenne saadaan jälleen sujuvaksi, ja jatkuvat onnettomuudet pysäytettyä. Myös valtatie 8 välillä Oulu-Vaasa on saatava kuntoon. Ylipäätään Pohjois-Suomeen tulevat investoinnit ja suurhankkeet edellyttävät, että kulkuväylämme ovat asiallisessa kunnossa.

jussiramet.jpg

                                      Jussi Rämet

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Lauri Mikkonen kantoi huolta hajallaan olevista tietoliikenneyhteyksien parantamishankkeista. Tällä hetkellä eri puolilla maakuntaa on osuuskuntia, jotka hallinnoivat tietoliikennehankkeita. Valtion tulisi ottaa Mikkosen mielestä suurempi rooli ja vastuu tietoliikenneyhteyksien kuntoonsaattamisesta. Yrittäjille toimiva nettiyhteys on elinehto, hän muistutti.

Oulun kaupungininsinööri Pasi Heikkilä korosti nelostien pikaista kunnostustarvetta. Hän muistutti myös rataliikenteen ja lentoliikenteen puutteellisesta yhteistyöstä. Tällä hetkellä Suomessa millekään lentokentälle ei pääse junalla. Heikkilä toi esiin myös sen, miten Pohjois-Suomen liikenteen ominaispiirteitä ei aina Etelä-Suomesta käsin täysin ymmärretä.

Toimitusjohtaja Ville Vähälä Vähälä Logistics Oy:sta kertoi tämän talven olleen todella kurja teiden kunnossapidon osalta. Vaaratilanteilta ei ole vältytty. Jopa päätieverkostot ovat olleet erittäin huonossa kunnossa. Kun tiestöllä alkaa olemaan vielä liikkeellä uusia jättirekkoja, tiestö ei saa olla näin huonolla hoidolla, hän totesi. Vähälä painotti puheenvuorossaan myös sitä, että nelostie on saatava kuntoon Jyväskylänkin kohdalta. Liikenteen sujuvuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, myöhästeleekö rekat Oulussa vai Jyväskylässä huonojen teiden vuoksi. Tiestöt on saatava kuntoon muuallakin kuin Pohjois-Suomessa.

villevahala.jpg

                                       Ville Vähälä

 

Toiminnanjohtaja Taavi Heikkinen Skal Pohjois-Suomi ry:stä jakoi huolen teiden surkeasta talvikunnossapidosta. Hänen mielestään joudumme harventamaan tieverkkoa, mikäli kunnossapitoa ei saada paremmalle tasolle. Heikkinen kertoi myös kuljetusyrittäjyyden esteistä. Yrittäjäksi ryhtymistä tulee helpottaa, ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ei saa olla niin riskialtista. Moni kuljetusyrittäjä olisi valmis palkkaamaan ensimmäisen työntekijän, mutta riskejä pidetään ihan liian suurina. Myös kotimaisesta huoltovarmuudesta tulee huolehtia. Kotimaisilla kuljetusyrityksillä tulee olla menestymisen edellytykset myös siksi, että mahdollisen kriisin koittaessa meillä on kotimaista kalustoa saatavilla kuljetuksia varten.

Kiitos kaikille seminaariin osallistujille antoisasta aamupäivästä liikenneasioiden parissa. Pohjois-Suomi pidetään jatkossakin elinvoimaisena, ja siihen tarvitaan toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet.

Kommentoi kirjoitusta.

Onnetonta varjonyrkkeilyä

Keskiviikko 11.3.2015

Eduskunnassa käytiin tänään keskustelu pääministerin ilmoituksesta koskien hallituksen rakennepaketin toteutumista. Käsikirjoitus piti aluksi paikkaansa: ministerit ja hallitusryhmät kehuivat aikaansaannoksia ja onnistumisia. Oppositiosta puolestaan esitettiin kritiikkiä keskeneräisten ja kaatuneiden uudistusten perään. Kunnes.....

Pääministeri Stubb kaatoi täyden laidallisen Keskustan ja oppostion niskaan. Me olemme kuulemma olleet kaikkien rakenneuudistusten jarru ja opposition vastustuksesta moni uudistus on kaatunut. Johtopäätökseni on, että meillä on kyllä historiallisen heikko hallitus ja sen johto. Hallitusaitiossa ei ole pysytty yksimielisinä muun muassa työelämän, kotihoidontuen tai kuntauudistuksen linjaksissa. Hallituspuolueilla on selkeä enemmistö eduskunnassa viedä maaliin mikä tahansa uudistus - jos yhteistä tahtoa on tarpeeksi.

Ole täysin tyrmistynyt tänään eduskunnassa käydyn koulutuspoliittisen keskustelun jälkeen. Opetusministeri Kiuru syytti oppositiota toisen asteen koulutuksen (70 milj. euron leikkauksen) uudistuksen vesittämisestä. Hän halusi vetää siten pois koko rahoituslain, joka on säästöiltään noin 220 miljoonaa euroa. Pääministeri ei siihen suostunut. Ja ministeri Rinne pyysi neuvotteluja asiasta. Mikä farssi. Kaikki avainministerit napottivat rinta rinnan ministeriaitiossa koulutusratkaisun tekemiseksi. Istuntokautta on jäljellä vielä kolme päivää.... Nyt menee kyllä jännäksi.

Muutoin hallituksen rakennepaketin uudistuksia arvioidessa voi todeta, että jo uudistusten läpiviemiseen toimintatavat olivat vääriä. Ei ylhäältä alaspäin sanelemalla saada kuntaliitoksia tai metropolihallintoa aikaan. Samoin käynee toisen asteen koulutuksen järjestämisen. Kunnissa ja opilaitoksissa on kohtuullisen hyvä talouden kriisitietoisuus. Suomi laitetaan kuntoon vain, jos saadaan koko kansa mukaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Elämän isoja ja pieniä asioita

Perjantai 6.3.2015

Meidän perhettä on kohdannut suuri ilo. Saamme perheenlisäyksen loppukesästä. Odotamme tulevaa perheenjäsentä innoissamme.

 

Työ eduskunnassa jatkuu ennen vaalitaukoa kiireisenä. Viimeiset lait ja valtakunnan päätökset tehdään 14. maaliskuuta istunnossa. Vaalivapaan aikana kierrän tiiviisti koko Oulun vaalipiiriä. Ihmisten tapaaminen, keskustelut ja äänestysinnokkuuden herättäminen ovat täyttä mutta mieluista työtä.

 

Olen suku- ja perhekeskeinen ihminen. Ammennan arjen voimaa kotiaskareista ja läheisistäni. Arjen ilot ja surut jaetaan kaikkien kesken. Työ eduskunnassa, ihmisten luottamus ja perheen tuki ovat minulle erittäin tärkeitä perusasioita. Elämä on suuri lahja!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Keskeneräistä

Keskiviikko 4.3.2015

Eduskunnassa työstetään vaalikauden viimeisiä lakeja ja lisäbudjettia. On jotenkin lopun ajan meininki. Täysistuntoihin kaatuu toinen toistaan purkkiin puristettua esitystä. Eilen keskusteltiin kiivaastikin puun riitävyydestä teollisuuden jalostukseen ja energiakäyttöön. Hallituksen linjaus metsähakkeen tuen eri tasoista eri puille ei ole kannatettavaa. Puut pitää saada liikkeelle ja tukitasot turpeen ja energiapuun osalta ainakin 2012 tasolle.

Tänään keskiviikkona istunnossa keskustellaan kalastuslaista. Hallituksen esitys meni nuristen läpi valiokunnassa. Pitikö meidän vähentää vai lisätä byrokratiaa? Vesialueiden omistajien, vesiosuuskuntien ja kalastusalueiden mahdollisuus vaikuttaa hoitosuunnitelmiin alistetaan nyt ELY-keskuksille. Saadaanko alalle lisää harrastajia ja ammattikalastajia? Kyllä kalastuksesta tehdään entistä hankalempaa ja säätelympää kuin se nyt on.

Jottei aiheet loppuisi kesken, torstaina keskustellaan ruotsin kielen asemasta kansalaisaloitteen pohjalta. Sattumaa tai ei, Ruotsin kuningasparin vierailu osuu nappiin innostamaan nykyisten kielipoliittisten asemien pitämiseksi. Itse kannatan ruotsin kielen vapaavalinnaisuutta ja erityisesti alueellisia kokeiluja.

Ja pyöriihän eduskunnassa melkoinen sote-ruletti. Pallo taitaa olla taas perustuslakivaliokunnassa. Vaikka ollaan palattu lähes lähtöruutuun järjestämispohjan ja rahoituksen suhteen, esitys on edelleen hyvin keskeneräinen. Olen kahdessa roolissa. Sekä kuntapäättäjänä että kansanedustajana pidän tärkeänä kuntien kuulemista ja vaikuttamista lain valmisteluun. Muutaman päivän palauteenanto ei edusta demokratiaa. Tulee mieleen erään jänisrunon alku: Kiire, kiire, kiire on. Touhu aivan vallaton.

Pelkälle keskustelutasolle edellä olevat asiathan eivät jää. Äänestyspäiviä on lisätty ensi viikolle kaksin kappalein lisää. Istunnot ovat sekä maanantaina että lauantaina.

eduskunta_sali_permanto.jpg

1 kommentti .

Huh, mikä viikko!

Perjantai 20.2.2015

Työviikko eduskunnassa on ollut yhtä tunteiden ja asioiden vuoristorataa. Alkuviikosta valmistauduimme keskiviikon välikysymyskeskusteluun koulutuksen tulevaisuudesta. Aihe todettiin koko oppositiossa tarpeelliseksi, koska hallitus on päättänyt toteuttaa mittavat koulutuksen rahoituksen leikkaukset sekä toisen asteen järjestämislupien uudelleenhaun. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen saatavuus maan eri osissa on täysin sekaisin.

Saimme keskiviikkona pysäyttävän suru-uutisen. Sipilän perheen kuopuksen Tuomon äkillinen menehtyminen koskettaa edelleen. Tunsin hänet henkilökohtaisesti ja toivon koko perheelle sekä lähipiirille jaksamista valtavan surun keskelle. Suru on yhteinen.

Loppuviikosta eduskunnan aihealueet vaihtuivat tiheään. Keskustelu hallituksen kuluvan vuoden ensimmäisestä lisätalousarviosta lämpeni osin aluepoliittiseksi väittelyksi. Etenkin liikennehankkeet Äänekosken ja Pyhäjoen osalta saivat kiitosta. Sen sijaan niukkuus perutienpidon rahoituksessa ja Pisara-radan suunnitelman jatkaminen saivat huutia. Helsingin pään ratapihaongelmiin täytyy löytyä ratkaisu muun kuin kalliin maanalaisen Pisara-ratahankkeen kautta.

Viikonlopun menovinkit löytyvät seuraavasta. Perjantaina jalkaannutaan Oulussa IdeaParkkiin klo 17.30 lähtien, lauantaina Oulun torilla on isot porokarnevaalit ja olen siellä tavattavissa klo 12 alkaen. Sunnuntaina autoilen Rokualle Keskustan järjestöpäiville ja Utajärven kunnallisjärjestön klo 14 pidettävään eduskuntavaalitilaisuuteen.

Josko viikonvaihteessa ehtisi sivakoimaan hiihtoladullekin!

Kommentoi kirjoitusta.

Vastuuttomia leikkauksia koulutukseen

Torstai 12.2.2015 klo 15:39

Pienen Suomen tärkein kilpailuvaltti globaalissa toimintaympäristössä on aina ollut laadukas koulutus. Koulutuksen merkitys maamme menestystarinassa on vertaansa vailla. Jokaisella suomalaisella lapsella ja nuorella on ollut mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen ja koulutukseen asuinpaikasta riippumatta.

 

Tällä vaalikaudella hallitus on kuitenkin päätynyt tekemään lähes 2 miljardin euron leikkaukset koulutukseen. Leikkaukset tulevat näkymään nopeasti koulutuksen laadussa ja saavutettavuudessa kaikilla koulutusasteilla. Tavoite Suomesta maailman osaavimpana kansakuntana vuoteen 2020 mennessä voidaan leikkausten myötä unohtaa.

 

Jo tehtyjen päätösten lisäksi hallitus suunnittelee toisen asteen koulutukseen jättimäistä rakennemuutosta, jolla halutaan aikaansaada noin 260 miljoonaa euroa lisää säästöjä. Tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että jopa joka kolmas oppilaitos joutuu sulkemaan ovensa lopullisesti.

 

Pidän todella harmillisena, että leikkausten vaikutusten arviointi on jätetty puolitiehen. Säästöjä halutaan saada kasaan mahdollisimman nopeasti, mutta koulutussäästöistä saatavat pikavoitot tulevat kostautumaan moninkertaisena muun muassa oppimistulosten heikkenemisenä, kouluttautumisasteen laskuna ja kansainvälisten osaajiemme määrän vähenemisenä. Eduskunta joutuu tekemään pitkälle Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä täysin vajavaisten tietojen varassa.      

 

Koulutussäästöjen aiheuttamat toimenpiteet jätetään kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien harteille. Näillä tahoilla ei ole yhtään ylimääräistä rahaa, jolla ne pystyisivät kompensoimaan valtion aiheuttamia leikkauksia. Pidän tätä toimintaa täysin vastuuttomana.  Kunnille ja koulutuksen järjestäjille ei jätetä muuta vaihtoehtoa kuin supistaa toimintaansa merkittävästi.

 

Keskusta on äärimmäisen huolestunut Suomen nykyisestä koulutuspoliittisesta linjasta. Tulemme jättämään asiasta välikysymyksen perjantaina. Tavoitteena on, että välikysymyksen myötä saisimme aikaan kunnollisen eduskuntakeskustelun aiheesta. Puolueiden koulutuspoliittiset linjat on tultava esiin.

Kommentoi kirjoitusta.

Kreikka letkuissa

Keskiviikko 4.2.2015 klo 15:52

Eduskunnassa käydään värikäs keskustelu Kreikan välikysymyksestä. Euron historia, neljän hallituksen tekemät päätökset ja kaikki virheet Kreikan tukipaketeista ja ihmeellisistä vakuuksista käytiin läpi. Peruutuspeiliin tuijottelijoita oli liikaa.

Kreikka on hoitanut omaa talouttaan kymmeniä vuosia huonosti ja vastoin yhteisiä euro-alueen sääntöjä. Maan velkataakka on tänään yhteensä yli 300 miljardia euroa. Kreikan työttömyys on korkea ja kansa osin ilman toimeentuloa ja terveydenhoitoa.

Kreikan ei tarvitse lyhentää valtaosaa lainoistaan vuosiin ja velkojen korkotaso on käytännössä osin laskettu lähelle nollaa.

Maassa on uusi hallitus. Kreikan pitää itse näyttää, että se todenteolla jatkaa pyrkimystään terveen talouden tielle palaamisesta. Kreikan eurokelpoisuus on koetuksella. Hallituspuolue Syriza lupasi kreikkalaisille useiden säästöpäätösten kumoamista ja eurovelkojen leikkaamisvaatimuksia.

Suomen ei tule hyväksyä velkojen anteeksiantoa, laina-aikojen pidentämistä eikä uusia apupaketteja maan uusien syömävelkojen maksamiseen.

Välikysymyksen luottamusäänestys suoritetaan perjantaina.

Kommentoi kirjoitusta.

Ruoka-alea ei voida toteuttaa maidontuottajan lompakosta

Keskiviikko 28.1.2015 klo 15:57

S-ryhmän ja Keskon käynnistämä ruokasota jatkui eilen Valion ilmoituksella maidon tuottajahinnan laskusta. Tieto hinnan laskusta oli odotettavissa ruokasodan seurauksena. Tiedetään myös, että muidenkin maataloustuotteiden tuottajahinnat ovat laskupaineessa.

 Varsinkin S-ryhmä vakuutteli, että ruoan hinnan laskua ei oteta ruoantuottajan selkänahasta. Toisin kuitenkin näyttää käyvän. Valion tuottajahintojen laskuun vaikuttaa toki myös hyytynyt Venäjä-kauppa, mutta ruoan hinnanalennus on osatekijä tuottajahinnan laskuun.

 

Maidon tuottajahinta laskee helmikuun alussa noin 12,5 prosenttia. Lasku on merkittävä heikennys tuottajan tuloihin. Jo nyt tuottajien tulotaso on vedetty äärimmäisen niukaksi. Sekin on muistettava, että vaikka tuottajahinta laskee, tuotantokustannukset pysyvät vähintään yhtä korkeina. Odotettavissa on kokonaisten maitotilojen sulkemisia hinnanalennuksen vuoksi. Tuottajien suuttumus on täysin oikeutettua.

 

Tilanne on kohtuuton. Ei voi olla niin, että kauppa yksinoikeudella sanelee, millä hinnalla maitoa ja muita elintarvikkeita tuotetaan, ja minkä suuruista palkkaa tuottajat saavat. Myös kauppojen tulee kantaa yhteiskuntavastuunsa. Tuottajahinnat täytyy olla tasolla, joka takaa tuottajille vakaan tulotason ja mahdollisuuden kehittää maitotilan toimintaa. Kaupan katteita ei voi jatkuvasti nostaa sillä kustannuksella, että suomalaisen ruoan tuottamisedellytykset heikkenevät entisestään.

 

Kuluttajille on oltava tarjolla kotimaista ruokaa, jonka hinnasta tuottaja on saanut oikeudenmukaisen osuuden itselleen. Elintarvikkeiden hintakoostumus täytyy saada läpinäkyvämmäksi, ja tuottajien neuvotteluasemaa on vahvistettava.

Kommentoi kirjoitusta.

Ruoka-alesta jäävä säästö suomalaiseen ruokaan

Torstai 22.1.2015 klo 12:12

Keskon ja S-ryhmän käynnistämä ruoan hintasota on tervetullut piristysruiske Suomen talouteen ja kuluttajien lompakkoihin. Pienituloiset hyötyvät halvemmasta ruoan hinnasta eniten, sillä heillä menee useimmiten suurin osa tuloista pelkästään ruokaostoksiin.

 

Nyt ruokaostoksien jälkeen käteen jäävä summa on hieman suurempi edullisemman ruokakassin ansiosta. Myös suurituloisimmilla jää enemmän rahaa käytettäväksi muuhun kuin ruokaan. Jos säästyvää summaa ei tarvitse laittaa sukanvarteen, vaan summa on mahdollista kuluttaa, saadaan Suomen talouteen lisää ostovoimaa ja hieman positiivista käännettä.

 

S-ryhmä näyttää tällä hetkellä jättäneen pienet Sale-myymälät alennettujen hintojen ulkopuolelle. Tämä on harmillista, sillä Sale on useilla paikkakunnilla, etenkin maaseudulla ainoa kohtuullisen matkan päässä sijaitseva S-ryhmän kauppa. Myös pienen lähikaupan asiakkaat olisivat olleet oikeutettuja hinnanalennuksiin.  

 

S-ryhmästä vakuutellaan, että ruoan hinnan alennusta ei oteta ruoan tuottajien selkänahasta. Tätä lupausta on syytä seurata. Jätti-investointeja uusiin tiloihin ei tarvita, jos investointien sijaan kuluttajien ruokalasku saadaan pienemmäksi.

 

Tuottajan saama osuus tuotteen lopullisesta hinnasta on painettu jo nyt liian matalaksi. Lisäksi Venäjän pakotteet vaikuttavat negatiivisesti tuottajien tämän vuoden tuloihin. Valitettavan harva asiakas tietää, minkä osuuden tuottaja saa ruoan lopullisesta hinnasta. Esimerkiksi ruisleivästä tuottajalle jää Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan noin 4 prosenttia ja perunasta noin 15 prosenttia.

Ruokaketjun hinnanmuodostus jää nykyisellään liian hämäränpeittoon. Tarvitsemme läpinäkyvyyttä siihen, minkä verran jokainen ketjun toimija ottaa ruoan hinnasta itselleen. Kaupan osuudessa on ollut liikaa ilmaa, jota kaupat nyt joutuvat viimein edes pienessä määrässä supistamaan.

 

Jotta meillä olisi mahdollisuus nauttia kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa, meidän pitää tehdä ostosreissulla valintoja suomalaisen ruoan hyväksi. Elintarviketeollisuusliiton mukaan kuluttajan yhden euron lisäys kotimaiseen elintarvikkeeseen kuukaudessa työllistää noin 1500 ihmistä vuodeksi. Pienellä ostoskäyttäytymisen muutoksella voimme saada paljon aikaan. Olisiko meillä mahdollisuus valita enemmän kotimaisia ruokatuotteita edullisempien hintojen vuoksi?


Kommentoi kirjoitusta.

Työntäyteinen kevätkausi eduskunnassa

Tiistai 13.1.2015 klo 11:29

Aloitamme tällä viikolla kevätistuntokauden. Eduskunnalla on kaksi kuukautta aikaa hoitaa loppuun vino pino lakiesityksiä, parantaa taloudenhoitoa ja työllisyyttä. Nyt on syytä kääriä hihat, ja keskittyä itse päätyöhön. Päähallituspuolueiden jäsenillä huhtikuun vaalit näyttävät vievän kaiken energian. Lehtitietojen mukaan työhanskat on jo heitetty naulakkoon, ja nyrkkeilyhanskat kaivettu esille.

 

Nykyisen hallituksen suosikkihanke, kuntauudistus, jäi puolitiehen hallituksen sisäisten ristiriitojen vuoksi. Yhtä pitkään väännetyn sote-uudistuksen maaliintulo näyttää myös hataralta. Tällä hetkellä esillä oleva malli nostaisi joidenkin kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden menoja ja samalla myös kunnallisveroa täysin kohtuuttomasti. Sosiaali- ja terveysuudistus käy läpi perustuslaillisen tarkastelun ennen etenemistä.

 

Suomen talous on lähes historiallisen huonolla tolalla. Emme voi jatkaa velaksi elämisen tiellä. Tulevalla hallituksella on äärimmäisen suuri ja haastava työ saada aikaan sellaisia rakenteellisia muutoksia, joiden avulla Suomen talous saadaan kääntymään positiiviseen suuntaan.

 

Keskustalla on vahvat lääkkeet Suomen talouden kuntoonsaattamiseksi.  Ensinnäkin tarvitsemme 200 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja syntyy uusilta toimialoilta, kuten vihreästä taloudesta ja teknologian uusista sovelluksista. Koko Suomen voimavarat tulee ottaa käyttöön työpaikkojen luomisessa.

 

Toiseksi julkisen vallan rakenteisiin täytyy saada muutos. Meillä on liikaa turhaa sääntelyä, joka rajoittaa ja turhauttaa varsinkin yrittäjien toimintaa. Byrokratia täytyy saada minimiin, jotta yrityksen kasvu ja työllistäminen ei jää byrokratian rattaisiin kiinni.

 

Yrittäjyys tulee olla kannattavaa, samoin kuin työn vastaanottaminen. Uuden työntekijän palkkaus täytyy tehdä yrittäjälle houkuttelevaksi. Tähän voidaan vaikuttaa muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamisella sekä vanhemmuuden kustannusten jakamisella. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen ei saa olla liian suuri riski yritykselle.

 

Talvi on parhaimmillaan, mutta politiikassa lämpenee. Ja työtä paremman politiikan eteen riittää.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Se on Joulu nyt

Tiistai 23.12.2014

Joulu on juhlista jaloin ja ikimuistoisin. Meillä on odoteltu joulupukin tuloa koko joulukuu ja avattu innolla kalenterin luukkuja. Jo hyvissä ajoin käytiin viemässä joulupukille Napapiirille lahjatoivelista ja koetettu olla kilttinä. On ollut tonttuja liikkeellä....

Joulun pyhät antavat meille kaikille aikaa lähimmäisten ja perheen pariin. On mukava muistaa tuttuja pienin lahjoin. Itse leivotut ja tuunatut piparit ovat maistuvia ja tuovat joulun kielelle. Parhaan joulumielen sain osallistumalla Hyvä Joulumielikeräykseen lipaskerääjänä. Tuotto ohjataan vähävaraisille kotimaan lapsiperheille. Yhtä hyvä tunnelma löytyi lasten joulukirkosta. Mä niin tykkään laulaa joululauluja!

Kaikki on lähellä. Jouluaatto. Jouluruoka ja juoma. Joulupukki. Ja ihana valkea Joulu.

Iloista Joulua ja nautinnollisia joulupyhiä. Välipäivinä on pakko päästä kuntoilemaan hiihtolodulle!

Ja aina vain parempaa uutta vuotta!

kynttila08_006.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Mihin suuntaan Suomea viedään?

Torstai 18.12.2014 klo 14:34

Eduskunnassa on keskusteltu ja äänestetty tämä viikko hallituksen talousarviosta ensi vuodelle. Liikenteen sektorilla perusväylänpidon, eli teiden, ratojen siltojen ja vesiväylien rahoitus on täysin alimitoitettu. Väylien kunto on äärimmäisen heikko. Väyliin kohdistuva korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämän kansallisomaisuutemme korjausvelka on tällä hetkellä jo 2,4 miljardia euroa. Summa on huikea.

Samaan aikaan hallitus suunnittelee uusia, miljardiluokan liikennehankkeita eteläiseen Suomeen. Pisararata näyttää olevan hanke, jonka hallitus toteuttaa hinnalla millä hyvänsä. Radan kustannus-hyöty-suhde on todettu huonoksi, mutta se ei hallitusta hidasta. Olen samaa mieltä, että Helsingin ratapiha tarvitsee ongelmiinsa ratkaisuja. Ratkaisut voidaan kuitenkin toteuttaa edullisemmin. Tälläkin hetkellä ratapihaan ollaan tekemässä mittavia, kymmenien miljoonien eurojen korjauksia, jotta junaliikenne saadaan sujuvammaksi.

mirjasalissa2014.jpg

Opetussektorilla hallitus on kunnostautunut tekemään historiallisen suuret leikkaukset koulutukseen. Yli miljardin euron leikkaukset tulevat näkymään kaikilla koulutuksen asteilla. Meillä on toistaiseksi vielä maailman paras perusopetus, ja maailman parhaiten koulutetut opettajat, mutta pian leikkausten vaikutukset tulevat näkymään. Pieni Suomi on aina pärjännyt koulutukseen panostamalla. Pelkään pahoin, että nyt tämä menestyksekäs linja on tienhaarassa. Toivottavasti nykyhallitus jää ainoaksi hallitukseksi, joka tekee näin jättimäiset koulutussäästöt.

Koulutuksen säästöt vaikuttavat suoraan myös nuorten syrjäytymiseen, joka on jo tällä hetkellä yksi aikamme vakavampia yhteiskunnallisia ongelmia. Koulutuspaikat viedään yhä kauemmaksi ja yhä harvemmalle voidaan tarjota koulutusta. Kun koulutuksen piiriin pääsy tehdään entistä hankalammaksi, koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä tulee kasvamaan.   

Myös oppimisympäristöt huolestuttavat. Tällä hetkellä aivan liian moni oppilas, opettaja ja muu kouluhenkilökunta kärsii huonosta sisäilmasta sekä kosteus- ja homevaurioisista kouluista. Hallituksen linjaus on, että koulujen perustamiskustannuksia ei enää valtion varoista myönnetä. Tämä on erittäin valitettava suuntaus, ja jättää monta uutta ja tarpeellista kouluhanketta toteutumatta.

Keskusta on tehnyt omat ehdotuksensa ensi vuoden taloudenhoitoon. Olemme pettyneitä hallituksen saamattomuuteen. Tarvitsemme Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja saadaan lisää, kun kohennamme yrittäjien asemaa eri keinoin. Myös turha byrokratia on karsittava pois, jotta se ei estä yrityksiä palkkaamasta lisää työntekijöitä. Menestymisen
eväitä löytyy myös maakunnista, kunhan ne vain valjastetaan käyttöön. lähiruoka, biotalous ja vaikkapa kaivosteollisuus ovat esimerkkejä tulevaisuuden menestystarinoista.   

Kommentoi kirjoitusta.

Laura Rädyllä merkillinen kiire saada pienet lapset päivähoitoon

Maanantai 15.12.2014 klo 13:03

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kiirehti viikonvaihteen Hesarissa kotihoidontuen puolittamisesitystä hallituksen käsittelyyn. Esitystä ei ole saatu käsittelyyn hallituspuolueiden erimielisyyksien vuoksi. Kotihoidontuen puolitus tehtäisiin siten, että kotihoidontukeen oikeuttava aika jaettaisiin tasan vanhempien kesken.

 

Käytännössä esitys tarkoittaa sitä, että suurin osa lapsista siirtyisi päivähoitoon heti, kun äidin kotihoidontukiaika on pidetty. Tuoreen Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tutkimuksen mukaan noin kolme neljästä parivuotiaan lapsen isästä ei aio käyttää hoitovapaata lainkaan. Päivähoitopaikkojen tarve tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Samalla työttömyys tulee lisääntymään, sillä läheskään kaikilla kotihoidontuen piiriin kuuluvilla äideillä ei ole valmiina työpaikkaa odottamassa.   

 

Räty vinkkaa, kuinka heidän perheessään myös isä sekä isovanhemmat ovat hoitaneet lapset kotona. Myös perheen ulkopuolinen lastenhoitaja on ollut palkattuna perheeseen. Nämähän ovat loistavia keinoja lasten kotihoidon mahdollistamiseksi. Myös ministeri Rädyn pitäisi kuitenkin muistaa, että on paljon perheitä, joissa isovanhemmat eivät ole käytettävissä lastenhoitoavuksi, eikä oman hoitajan palkkaaminen kotiin ole taloudellisesti mitenkään mahdollista. Rädyllä on jälleen kerran unohtunut se, että kaikki suomalaiset perheet eivät ole keskituloisia, joilla on hyvät ja toimivat sosiaaliset verkostot.   

 

Miksi Rädyllä on niin kamala kiire saada äidit pois kotoa, ja samalla jo ihan pienet lapset päivähoitoon? Miksi suomalaiset äidit eivät saa 2010-luvulla itse valita, mihin saakka he haluavat hoitaa lapsensa kotona? Kotihoidontuen puolittaminen ja lapsilisän leikkaus ovat räikeitä esimerkkejä hallituksen perhepolitiikasta aikakautena, jossa perheiden pahoinvointi on lisääntynyt, ja perheiden ongelmat yhä moninaisempia. Onko hallitus pohtinut säästövimmassaan lainkaan päätöstensä lapsivaikutuksia?         

Kommentoi kirjoitusta.

Stubbin kahden kerroksen väkeä

Keskiviikko 10.12.2014 klo 15:19

Viime päivien gallupit ovat povanneet keskustalle lähes 30 prosentin kannatusta. Vaikka yhtään ääntä eduskuntavaaleissa ei ole annettu, niin jotakin gallupit kuitenkin kertovat. Keskustan linja ja toimintatavat saavat kansalta kannatusta ja luottamusta.
 
Kokoomuksessa keskustan kannatusluvut ovat saaneet pääministerin ja puolueen puheenjohtajan päästämään sammakkoja suustaan. Stubbin mielestä tulevissa vaaleissa ”kansa päättää modernin tai vanhanaikaisen sekä kansainvälisen tai sulkeutuneen Suomen puolesta tai sitä vastaan”. Stubb luokittelee kokoomusta äänestävät edistyksellisiin kansalaisiin, kun taas keskustaa äänestävät haikailevat Stubbin mukaan paluuta vanhaan.
 
Pääministerin kommentti on täysin suomalaisten äänestäjien harkintakykyä aliarvioiva. Pääministerin tehtävänä ei muutenkaan ole kansalaisten äänestyspäätösten analysointi tavalla, jossa ainoa oikea tapa äänestää on antaa ääni kokoomukselle. Äänestäjät osaavat tehdä äänestyspäätöksensä ilman kokoomuspomon asiatonta opastusta.
 
Suomalaiset ovat tyytymättömiä hallituksen aikaansaamattomuuteen ja kompurointiin hankkeessa kuin hankkeessa. Muutosta kaivataan, jotta Suomen talous saadaan noususuuntaan, suomalaisille työpaikkoja, toimivia ja lähellä olevia peruspalveluja kuntalaisille sekä koulutusta kaikille nuorille asuinpaikasta riippumatta.
 
Kokoomus ajaa vaalitavoitteissaan pontevasti suvaitsevaisuutta. Nyt, kun oma asema näyttää uhatulta, suvaitsevaisuuskin häviää. Ainoana tienä eteenpäin pidetään kokoomuksen linjaa. Sillä linjalla Suomen linjaa ei kuitenkaan ole saatu käännettyä. Nyt tarvitaan Suomelle paremman tulevaisuuden tekijöitä.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi kohti hajautettua energiatuotantoa

Keskiviikko 3.12.2014 klo 19:16

Suomi ja perusteollisuutemme tarvitsevat kohtuuhintaista sähköä. Uusiutuvat energiamahdollisuudet ja ydinvoima eivät ole vastakkain. Tarvitsemme niitä molempia: ydinvoimaa siirtymäajan, jolloin fossiilisista polttoaineista voidaan luopua ja samalla lisätä uusiutuvaa energiaa.

 

Olemme liikaa riippuvaisia tuontienergiasta. Energiaomavaraisuudessa meidän on tavoiteltava nykyisen 32 prosentin sijaan 60:tta prosenttia ja sähköntuotannossa jopa 100 prosenttia. Tällä hetkellä tuontisähkön osuus on noin 20 prosenttia kokonaiskulutuksestamme.

 

Tarvitsemme laajan energiapaketin, joka sisältää tuuli- ja vesivoiman lisärakentamista, aurinkoenergiaa sekä energiapuun ja turpeen käytön lisäämistä. Meidän tulee hyödyntää kaikki energia, jonka saamme metsästä, soilta, pelloilta, ilmasta ja vedestä.

 

Arvioiden mukaan sähkönkulutuksemme tulee kasvamaan. Samaan aikaan nyt käytössä olevaa kapasiteettia tulee poistumaan, kun ikääntynyttä lauhdevoimakapasiteettia suljetaan ja ensimmäiset ydinvoimayksiköt poistuvat käytöstä 2020-luvun loppupuolella.

 

Mikäli ydinvoimala jäisi rakentamatta, omavaraisuutemme sähköntuotannossa laskisi edelleen. Olisimme entistä riippuvaisempia tuontisähköstä. Ydinvoiman lisärakentaminen on mielestäni parempi vaihtoehto kuin tuontisähkön lisääminen. Fennovoiman ydinvoimalassa kotimaisen omistuksen täytyy olla vähintään 60 prosenttia.

 

Energian säästämiseen ja energiatehokkuuteen meidän tulee panostaa erityisen paljon. Näillä keinoilla ei kuitenkaan voida paikata sitä vajetta, minkä poistuva kapasiteetti ja sähkönkulutuksen nousu aiheuttavat.  Jos sähköntuotannossa halutaan nostaa omavaraisuuttamme, ydinvoiman lisärakentaminen on siihen tällä hetkellä ainoa keino. Lisäys sähköntuotannon omavaraisuuteen vaikuttaa myös huoltovarmuuteemme.

 

Ydinvoiman lisärakentaminen ei saa viedä huomiota ja resursseja pois uusiutuvan energian hankkeista. Pidemmän tähtäimen tavoitteena tulee olla hiilineutraali yhteiskunta.

 

Etenkin hajautettu energiantuotanto on tulevaisuuden energiantuottamista ympäristöystävällisyytensä vuoksi. Lisäksi hajautetussa tuotannossa häiriöt energianjakelussa eivät yllä niin laajalle alueelle kuin keskitetyssä tuotannossa. Myös aluetaloudelliset vaikutukset ovat positiiviset. Hajautetulla energiantuotannolla voidaan luoda kipeästi kaivattuja työpaikkoja usealle eri suunnalle ja etenkin maaseudulle.

 

Ydinvoimalan rakentaminen on merkittävä piristysruiske pohjoisen ja Oulun seudun elinkeinoelämälle. Rakennusvaiheessa voimala työllistää enimmillään noin 4 000 ihmistä useiksi vuosiksi. Puhutaan siis useiden miljardien eurojen investoinneista, joista me saamme valtion toimesta vain unelmoida. Rakennusvaiheessa voimalaan tarvitaan tavaraa sekä palveluita monilta eri aloilta. Paikallisten yritysten kannattaa nyt olla todellakin hereillä.

 

Kun rakennustyö on saatu valmiiksi, voimala voi työllistää parhaimmillaan satoja henkilöitä. Ydinvoimala tarvitsee osaajia useilta eri alueilta ja aloilta. Meillä pohjoisessa on hyvät mahdollisuudet koulutukseen. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on ydinvoimatekniikan täydennyskoulutusta jo nyt saatavilla.

iijoki_002.jpg

1 kommentti .

Vanhemmat kirjoitukset »