Tiukan talouden aikaa

Keskiviikko 12.6.2013

Eduskunnassa käydään vilkasta keskustelua valtion talouden tilasta ja suunnasta. On selvää, että taloustaantuma tulee näkymään myös maamme rahojen jaossa. Niukkaa ja tiukkaa aikaa eletään useiden vuosien ajan.

Silti ihmettelen, missä hallituksen punainen lanka? Juuri nyt pitäisi panostaa kasvuun, kehitykseen ja työllisyyteen. Ainoastaan verojen korotuksilla kauppatasetta ei saada kuntoon. Tarvitsemme jokaisen ihmisen työpanosta itsensä ja yhteisömme käyttöön. On kestämätöntä, että nuorisotyöttömyys jatkaa kasvuaan.

Velkaannumme kovaa vauhtia. Velkarahat pitää käyttää oikeisiin kohteisiin. Niitä ovat mm. kotimaisen energiantuotannon tukeminen, kasvuhaluisten yritysten rahoituksesta huolehtiminen, tiehankkeiden ja julkisten rakennusten korjausten aloittaminen.

Suuret uudistukset kaipaavat nyt johtajan ääntä. Istumme vielä pitkälle juhannuksen yli, mikäli kuntarakenteista ja sosiaaliuudistuksista ei saada selkoa. Ministerit Katainen ja Urpilainen eivät osallistu millään tavoin pattitilanteen ratkaisuihin. Niputtamalla Suomi 20 kuntaan ongelmia palveluiden järjestämisessä ei ratkaista. Jos hallitus jatkaa kuntien valtionosuuksien miljoonasäästökuuria, loppuvat viimeisetkin peruspalvelut kasvukeskusten laitamilta.

Eduskuntaryhmämme jalkaantui tänään Helsinki-päiville Kampin kauppakeskukseen. Teltalla oli mukavaa säpinää. Aika moni ohikulkia otti elämänsä ensimmäisen Keskustakarkin suuhunsa. Yksi tuli evästämään reilun aluepolitiikan tarpeesta: kaikkien ei tarvitse pakkautua tänne Helsinkiin. Keskustelijoiden kanssa oli helppoa olla samaa mieltä.

Soijaa pukkaa!

Torstai 6.6.2013

Kaikille työläisille: tsemppiä helteessä työskentelyyn. Omasta työhuoneesta on verkot kiinni, jotta ajatukset pysyvät työaskareissa. Josko illasta pyöräreissun Helsingin rantaan tekisin?

Viikon kyselytunti takana. Keskustelimme tutuista aiheista: työllisyydestä ja omaishoidosta. Kasvua, kehitystä ja uusia työpaikkoja tarvitaan ympäri Suomen. Valitettavasti näkymät eivät ole hyvät. Nuorisotyöttömyys on roihahtanut Euroopassa yli 50 prosenttiin. Työllisyystakuuseen on meilläkin matkaa.

Uusi peruspalveluministeri Huovinen pääsi vastaamaan omaishoidon kehittämisestä. Useiden puolueiden esitys etenkin vaalien alla oli, että omaishoidontuki yhtenäistetään ja siirretään Kelalle maksettavaksi. Kuka sitä nyt vastustaa? Asia ei varmasti etene tämän vaalikauden aikana. Ministeri oli perustanut työryhmän selvittämään asiaa. Sinne omaishoidon kehittäminen on helppo kuopata.

Omissa valiokunnissani on perin hiljaista. Siksi aikaa riittääkin ministeriössä valmisteilla olevien asioiden penkomiseen. Otimme tänään kantaa liikenne- ja viestintävaliokunnan keskustalaisina raskaan liikenteen uusiin mitta- ja massamuutoksiin. Suurempien ja raskaampien rekkojen käyttö on ihan ok, jos satsaisimme tiestön, siltojen ja alikulkujen perusparannuksiin enemmän. Uudistuksia ei saa tehdä liikenneturvallisuutta vaarantavasti.

Viikon uutiset ovat olleet mielenkiintoisia. Aloitimme Marimekon tekijänoikeusskandaalilla ja eilen äimisteltiin meidän suomalaisten äitiyspakkauksia. Se äitiyspakkauksen laatikko on erinomaisen hyvä ensimmäiseksi vauvasängyksi! Ja sisältö muutoinkin ensiluokkaista.

Viikonvaihde menee Turussa. Luvassa on Vesaisten keskusliiton ja Keskustanaisten edustajakokoukset. Luvassa on asiaa, rentoa tunnelmaa ja hulvatonta yhdessäoloa. Olen ehdolla Vesaisten tulevaksi puheenjohtajaksi. Katsotaan mitä väki lauantaina asiasta päättää.

Liikkuva poliisi lakkautetaan - liikenneturvallisuus vaakalaudalla

Tiistai 4.6.2013

Tänään käsittelimme täysistunnossa poliisihallintoa koskevaa lakimuutoksesta, jolla muun muassa esitetään liikkuva poliisin lakkauttamista ja liikkuvan poliisin tehtävien siirtämistä paikallispoliisilaitoksille. Keskusta on koko ajan vastustanut lakkauttamista.

Liikenneturvallisuus vähenee päätöksen seurauksena. Liikkuvan poliisin yksikkö on monen alan asiantuntija, raskaasta liikenteestä aina erävalvontaan. Jos liikkuvan poliisin tehtävät siirretään paikallispoliisille, merkittävä määrä tietotaitoa häviää ja liikenneturvallisuus vaarantuu.

Samaan aikaan kun liikkuvaa poliisia ehdotetaan yhdistettäväksi paikallispoliisiin, paikallispoliisin yksiköitä karsitaan syrjäseudulta. Miten turvataan liikenneturvallisuus suurten keskusten ulkopuolella? Liikennevalvonnalla on myös tärkeä ennaltaehkäisevä rooli. Poliisin tulee näkyä teillä, jotta säännöksiä noudatettaisiin.

Ministeri Räsänen on perustellut esitystä sillä, että se keventää hallintoa ja luo säästöjä. Todellisuudessa säästöjä tulee luultavasti vain siitä, että liikennevalvontaa vähennetään. Samalla kuitenkin perustettaisiin jokaiseen poliisilaitokseen liikennevalvontatoimisto, ja valtakunnallinen liikenneturvallisuuden ja -valvonnan ohjaustoimisto. Tämän lisäksi vielä perustettaisiin uusi valtakunnallinen raskaan liikenteen ohjaustoiminto. Toisaalta hallintoa lakkautetaan ja toisaalla perustetaan uusia hallinnollisia yksiköitä. Mistä siis syntyvät hallinnon säästöt? Säästöjä ei saa tehdä itse liikenteenvalvontatyöstä ja liikenneturvallisuudesta.

Liikkuva poliisi suorittaa tällä hetkellä 90 prosenttia raskaan liikenteen valvonnasta. Erityisesti harmaan talouden torjunnassa ja kabotaasiliikenteen hillinnässä liikkuvalla poliisilla on suuri rooli. Yksittäiselle kuljetusalan yrittäjälle tai työntekijälle poliisin harkinnalla voi olla ratkaiseva merkitys autoilijan koko uralle. Ajoluvan menettää jo parista rikkeestä. Nykyisen valtakunnallisen liikkuvan poliisin kautta on todennäköisempää, että rangaistukset ovat koko maassa yhtenäisempiä.

Tämä on liikenneturvallisuuden kannalta surkea päätös.

Hometalkoot

Keskiviikko 22.5.2013

Eduskunnassa keskustellaan tänään tarkastusvaliokunnan tekemästä raportista koskien rakennusten kosteus- ja homevaurioita. Meillä kaikilla on taatusti omakohtaisia kokemuksia oman tai julkisten rakennusten vaurioista. Aivan liikaa on mennyt pieleen jossakin rakentamisen vaiheessa: suunnittelussa, toteutuksessa, valvonnassa tai ylläpidossa.

Suomessa on ryhdyttävä rivakasti kosteus- ja hometalkoisiin. Huono sisäilman laatu on arvioitu olevan edelleen yksi suurimmista ympäristöterveysongelmistamme. Oppilaitoksissa ja päiväkodeissa altistuu tuhansia lapsia, opetushenkilökuntaa ja työntekijöitä päivittäin vakaviin terveyshaittoihin. Hyvä työympäristö kuuluu kaikille.

Vastaanotimme maanantaina Korvensuoran koulun lasten, vanhempien ja opettajien mielenilmauksen Oulun kaupungintalolla. Poikien selkään oli kiinnnitetty lappu, jossa luki: "Home kuuluu juustoon, ei koulun sisäilmaan!"

Sisäilmaongelmista kärsinyt koulu saa väistyä ja tarkoitus on rakentaa Korvensuoralle uusi yhtenäinen peruskoulu vuosien 2015-2017 aikana. Yhtä onnekkaita eivät valitettavasti ole kaikki Oulun oppilaat. Meillä on kymmeniä kohteita, joissa odotetaan korjauksia ja uudisrakennuksia kosteusvaurioiden vuoksi.

Tarkastusvaliokunta ehdottaa 14 erillaista toimenpidettä kosteus- ja hoemongelmien voittamiseksi. Niitä ovat mm. rakennusmääräysten muuttaminen, tutkimuksen lisääminen, tiedottamisen sekä valvonnan tehostaminen, rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun sekä takuuaikojen riittävyyden selvittäminen.

Tärkein on tässä: Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi ja terveyshaittojen vähentämiseksi pitkän tähtäimen suunnitelman, jonka toteuttamista tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella.

Voihan sote!

Lauantai 11.5.2013

Tässä olen muutamien päivien ajan yrittänyt maistella, kuunnella, katsella ja hahmotella hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden lopputulosta. Lässähtänyt pannukakku. Reseptiä ei kannata laittaa kiertoon. Hyvä hillokaan ei paranna tunkkaista jälkimakua. Liian monta kokkia hämmentämässä saman astian ympärillä ja .........

Nyt meidät pistetään tekemään suurkuntia. Niillä pitäisi olla kaikki valta ja vastuu palveluiden järjestämiseksi. Ruuvin kiristimenä käytetään kuntien valtionosuuksien vähentämistä. Luvassa on vähemmän lähipalveluita kuten terveyskeskuksia ja enemmän palveluiden keskittämistä keskuskuntiin.

Tahtooko Oulu isäntäkunnaksi? Tokkopa. Meillä on kädet täynnä töitä uuden Oulun haasteiden edessä. Ollaan juuri päättämässä kirjastojen, koulujen, terveyskeskusten sijainteja ja palveluvarustusta. Oulun talous kriisiytyy ja säästökuuri tulee näkymään kaikessa. Uusia kuntaliitoksia ei nyt kaipailtas. Saati muiden kuntien palveluiden järjestämisvastuuta.

Hallituksen päätöksestä riittää pureskeltavaa. Saadaan taas aihetta uusille seminaareille ja selvityshenkilöille. Mitähän kunnan työntekijät jo tuumaavat ainaisesta selvitystilasta?

p.s. HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ! SUNNUNTAINA PIDETÄÄN PERINTEISTÄ KIINNI JA HEITTÄYDYTÄÄN HEMMOTELTAVIKSI.

Koulutusta kaikille!

Perjantai 3.5.2013 klo 17:04

Pohjois-Pohjanmaan Keskustanaisten piiri pitää tänään vuosikokouksensa Lumijoella. Aion puhua pohjoispohjalaisten naisten kanssa koulutuksesta. Koulutuksen merkitys on ilmeinen ainakin meille suomalaisille naisille. Tyttöjä kouluttamalla olemme luoneet paitsi vahvoja naisia, myös vahvan yhteiskunnan. Siksi meidän täytyy pitää huolta, että myös tulevat sukupolvet - myös pohjoisen tytöt ja pojat - koulutetaan kunnolla.

Kataisen hallituksen suurin ylpeydenaihe taitaa olla nuorison yhteiskuntatakuu. Nuorisotakuun ideana on varmistaa koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka kaikille alle 25-vuotiaille nuorille. Ideasta sietääkin olla ylpeä, se on hieno tavoite. Mutta toteutuksesta ei valitettavasti voi olla samaa mieltä.

Hallitus ei selkeästikään ole kautensa aikanaan onnistunut missään muussa kuin rahan ja resurssien lisäämisessä etelän kasvukeskuksiin. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen leikkaukset ovat siitä kauhuesimerkki. Vaikka opetus- ja koulutusministeriö kohtuullisti päätöksiään kehysratkaisun yhteydessä, Pohjois-Suomi jäi nuolemaan näppejään. Edes Oulua ei tunnustettu kasvukeskukseksi, eikä viestimme siitä, että Pohjois-Pohjanmaa on Suomen nuorin maakunta tunnu menevän ministerin ymmärrykseen.

Kovimmat leikkaukset osuvat maakunnassamme Raaheen. Myös Oulusta leikataan, vaikka tälläkin hetkellä osa Ouluun hakevista nuorista joutuu vasten omaa tahtoaan lukioon, koska ammatillista koulutusta ei ole tarpeeksi saatavilla. Leikkaukset Lapissa ja Kainuussa lisäävät koulutustarvetta Oulun seudulla entisestään. Miten voimme huolehtia pohjoispohjanmaalaisten nuorten koulutuksesta tässä tilanteeessa?

Vihreä Vappuvire!

Tiistai 30.4.2013

Keskustan imago, puoluekannatus sekä pääministerigalluppi lupaavat hyvää. Työmme tuottaa tulosta. Politiikasta ei irtopisteitä kannata lähteä hakemaan. Olemme valinneet rakentavan linjan. Iskemme pöytään vaihtoehtoja kuuden puolueen hallituspolitiikan yskiessä. Tahti tulee vielä kiihtymään!

Isot pallot ovat ilmassa. Kuntarakenne, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, työllisyyden edistäminen, kotimaisen energiapolitiikan teot sekä eurokriisin selättäminen. Hallituksen riveistä huokaillaan jo turnausväsymyksestä. Ollaan vasta vaalikauden puolivälissä.

Keskustalaisilla on virtaa kinttaissa. Kierrämme kansan parissa keskustellen ja kuunnellen yhteiskunnan syviä virtauksia. Kritiikkiä tulee Pohjois-Pohjanmaalla erityisesti pohjoisen elinvoiman alasajosta. Valtioneuvostossa ei yhden ministerin painoarvo riitä. Vastustamme ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen leikkauksia ja keskittävää kuntauudistusta.

Vapun aika vierätää työn merkeissä. Aattona luvassa perinteinen Vihreä Vappu Oulun Rotuaarilla ja illaksi iltamiin Pudasjärvelle.

Aurinkoista Vapun aikaa!

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

Lauantai 27.4.2013 klo 6:00

Tänään vietetään kansallista veteraanipäivää. Kunnat ympäri Suomen järjestävät tilaisuuksia sotaveteraaneille.

Sotaveteraaneja on tällä hetkellä yhteensä 39 000, joista noin 5 000 on sotainvalideja. Heidän keski-ikänsä on jo lähes 90 vuotta. Useimpien toimintakyky on heikentynyt ikääntymisestä johtuvien sairauksien takia. Kokoaikaisessa laitoshoidossa on yli 10 prosenttia sotainvalideista.

Eduskunta hyväksyi viime itsenäisyyspäivän aattona pidetyssä juhlaistunnossa lain sotilasvammalain kuudennen pykälän muuttamisesta.  Vuoden 2013 alusta voimaan tullut laki laajensi laitoshoidon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukkoa. Jo 20 prosentin haitta-asteella sotainvalidien pysyvä laitoshoito korvataan valtion toimesta.  

Lainmuutos parantaa sotainvalidien mahdollisuuksia saada yksilöllisen tarpeen mukaista hoitoa ja helpottaa sotainvalidien ja heidän puolisoidensa taloudellista asemaa. Lainmuutokseen johtanut lakialoite oli kaikkien eduskuntaryhmien yhteinen tahto. Hienoa, että tästä asiasta eduskunta on yksimielinen. Sotiemme veteraanit ansaitsevat tämän sukupolven huolenpidon arvokkaaseen loppuun saakka.

Tänä vuonna kansallisen veteraanipäivän teemana on ”Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta”. Toivon, että veteraanipäivänä myös suomalaiset nuoret pohtisivat, millaisia etuja ja vapauksia vapaassa Suomessa kasvaminen on heille suonut. Tästä on meidän kaikkien kiitettävä niin sotiemme veteraaneja kuin vahvana pysynyttä kotirintamaa.

Kansalaisvaikuttamista ja tarhausta

Torstai 25.4.2013 klo 13:20

Tänään on historiallinen päivä suomalaisessa kansalaisvaikuttamisessa. Eduskunnan käsittelyyn tuodaan ensimmäinen kansalaisaloite, joka on kerännyt yli 50 000 tarvittavaa allekirjoittajaa. Kyseessä on aloite, jossa halutaan kieltää turkistarhaus elinkeinona Suomessa.

Kansalaisten uudenlaiset tavat vaikuttaa politiikkaan ovat tervetulleita. Kansalaisaloitteilla on mahdollisuus nostaa esiin lainsäädännön kohtia, jotka kaipaavat muutosta.

Kansalaisaloitteet ansaitsevat eduskunnassa asianmukaisen käsittelyn: valiokunnassa asiasta täytyy järjestää kuulemisia, aiheesta pitää käydä avointa ja julkista keskustelua. Aloitteet on otettava osaksi päätöksenteon virallisia reittejä.

Täytyy kuitenkin muistaa, että vaikka kansalaisaloitteet ansaitsevat kunnioittavan käsittelyn, ei pidä olettaa että vaaleilla valittu kansaa edustava eduskunta hyväksyisi kaikki mahdolliset aloitteet, jotka keräävät yli 50 000 allekirjoittajaa. Kansalaisaloitteiden tarkoituksena on tuoda kansalaisille tärkeät aiheet osaksi julkista keskustelua ja poliittisten päättäjien tietoisuuteen.

Demokratiassa debatilla ja julkisella keskustelulla on oma tärkeä merkitys jo itsessään. Päätökset tehdään julkisen keskustelun tuloksena.

Itse en olisi valmis luopumaan turkistarhauksesta Suomessa. Tärkeän työllistävän ja vientiin suuntautuvan elinkeinon lakkauttaminen ei mielestäni ole järkevää. Samalla on kuitenkin huolehdittava turkiseläinten oikeanlaisesta kohtelusta. Kaikkien tuotantoeläinten - myös turkiseläinten - kasvatus ja hoito tulee olla asiallista ja kestävää.

Turkistarhaus on tunteita nostattava aihe. Siksi on hyvä, että myös eduskunta on päässyt nyt tutustumaan elinkeinon vastustajien ja kannattajien mielipiteisiin.

 

Kirjoitus julkaistaan myös Oulu-lehden Huutoja Arkadianmäeltä -blogissa.

Pirteä piirikokous

Lauantai 20.4.2013

Yrittäjien työaikojen säätelyä ei voi sallia

Tiistai 16.4.2013 klo 16:26

Kuljettajayrittäjien työaikadirektiivin täytäntöönpano on nyt EU- tuomioistuimen päätöksellä väistämättä edessä. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten täytäntöönpanosta säädetään. Tässä kohtaa täytyy olla tarkkana.

Kyseessä on itsenäisiä kuljettajia koskeva velvoite, joka täydentää ja olemassa olevia ajo- ja lepoaika-asetuksia. Työaikojen lisärajoittamista yrittäjäkuljettajien kohdalla perustellaan liikenneturvallisuudella. Uuden lain mukaan yrittäjäkuljettajan työaika olisi 48 tuntia viikossa neljän kuukauden tasoittumisjaksolla. Maksimissaan työaika voisi kuitenkin olla 60 tuntia viikossa.

Esityksessä uudeksi laiksi on onneksi pyritty asettamaan yrittäjille niin vähän velvoitteita kuin mahdollista. Tärkeää on myös sallia laajat poikkeamismahdollisuudet. Lain ulkopuolelle jäävät kaikki ne yrittäjäkuljettajat, jotka eivät tavaraliikenne- tai joukkoliikennelain mukaan tarvitse liikennelupaa. Näitä ovat muun muassa taksin ja pakettiauton kuljettajat.

Kuljettajilta ei pidä vaatia enää mitään ylimääräistä kirjanpitoa työaikoihin liittyen. Kuljetusyrittäjiltä vaaditaan jo nyt ajo- ja lepoaikojen todentamista viimeisen kahden vuoden ajalta. Ajopiirturista saatavan tiedon pitää riittää myös uuden lain täytäntöönpanossa. Tarkempia selvityksiä pitäisi esittää vain pyynnöstä, jos on perusteltu epäily rikkomuksista. Tarvittaessa piirtureita voidaan tarkastaa pistokokein.

Direktiivin noudattamisen valvonta on perustuttava olemassa olevan kirjanpidon luotettavuuteen. Myös valiokunnan kuuntelemat asiantuntijat ovat sanoneet, että ylimääräistä kirjanpitoa ei tarvita.

Euroopan komission on nyt astumassa uudelle lainsäädännön tasolle. Itsenäisen ammatinharjoittajan työaikaa aletaan säätää lailla. Tämä direktiivi koskee ainoastaan yrittäjäkuljettajia, mutta tuleeko tästä ennakkotapaus, jolla voidaan myöhemmin perustella muiden yrittäjien työajan rajoittamista? Yrittäjyyttä ei saa rajoittaa.

Kohti pakkokuntaliitoksia?

Keskiviikko 10.4.2013

Hallituksen kärkihakkeet kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ovat pahasti solmussa. Heikoin lenkki on siinä, että ministerit ja ministeriöt valmistelevat vuosisadan suurimpia uudistuksia ilman keskinäistä koordinaatiota.

Kunnan perustehtävä on järjestää kuntalaisilleen lakisääteiset palvelut. Keskiössä ovat suurinta menoerää käyttävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Miten päästään lääkäriin tai saadaan neuvolapalvelut?

Hallitus on tuonut nyt kuuden puolueen voimin eduskuntaan lakiesityksen kuntarakenteesta. Keskusta on tuonut useaan otteeseen esille, että nyt mennään perä edellä puuhun uudistuksen toteuttamisessa. Kuntien lausuntoja ei ole otettu huomioon kuntarakennelakia valmisteltaessa. Te olette saaneet kylmän suihkun lain toteuttamiselle alan asiantuntijoilta. Oikeuskansleri Jonkan huomautuksellakaan ei näytä olevan mitään virkaa. Politiikka on muuttunut kylmäksi ja kovaksi.

Suomi ja me suomalaiset ansaitsemme hyvät peruspalvelut. Tiedämme kaikki, että niin palveluiden hallinnossa, tuotantotavoissa ja rahoituksessa on uudistamisen tarvetta. Kuntarajoja siirtämällä emme saa hyvää lopputulosta aikaan. Arvoisat kokoomuksen edustajat: ne olisi tehty jo, jos se olisi lääke parempiin palveluihin.

Nyt halutaan keskittää valtaa muutamille suurille kunnille, yhteistyön sijaan. Lakiesitys velvoittaa vain kuntaliitosselvityksiin sekä laatimaan sen päätteeksi yhdistymissopimuksen. Tuleeko pakkoliitoksia vai kuinka suurta ohjausvaltaa valtioneuvosto aikoo kuntia kohtaan käyttää? Keskusta on jo aikaisemmin korostanut, että pakko on pahasta. Valtioneuvostolla on jo nyt kriisikuntamenettelymahdollisuus niiden kuntien osalta, jotka eivät suoriudu tehtävistään. Eikö tämän pitäisi riittää?

On odotettavissa, että hallituksen uskolliset soturit – kuntajakoselvittäjät jalkautuvat pian kuntiin. Mitä selvitellään?

Kuntien tiedossa on vain hallituksen rakennelaki. Kuntapäättäjillä ei ole annettu päälinjoja sote-uudistuksesta, valtionosuusjärjestelmän muutoksesta, kuntalain sekä kuntien tehtävien muutoksista. Kuntapäättäjät asetetaan nyt harvinaisen hankalaan tilanteeseen. Kyllä kahvia ja tupakkaa varmasti seminaareissa kuluu, kun sotkusta yritetään saada jotakin aikaan.

Kehys, joka ei sopinut tauluun

Tiistai 9.4.2013 klo 19:53

Valtiontalouden kehyksen pitäisi luoda raamit Suomen taloudelle seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Seuraavalle vaalikaudelle ulottuvan kehysbudjetin pitäisi luoda ennustettavuutta ja luottamusta Suomen valtiontalouteen. Hallitus on kuitenkin onnistunut omalla kehysratkaisullaan luomaan sekasortoa ja epätietoisuutta Suomen talouden suunnasta entisestään.

Samaan aikaan kun SDP hihkuu, että sosiaaliturvaan ei tehdä leikkauksia, he ovat mukana leikkaamassa niin kuntien valtionosuuksia, kuin kelakorvattuja matkoja terveydenhoitoon. Valtionosuuksilla kustannetaan muun muassa koulut, päiväkodit, terveyskeskukset ja vanhusten hoito. Hallitus on itse omilla päätöksillään olennaisesti pahentanut kuntien ahdinkoa. Hallitus on siirtänyt omia ongelmiaan kuntien kontolle ja kehtaa tämän jälkeen hehkuttaa säästöjä valtion kukkarosta.

Ammatillisen opetuksen aloituspaikkoja leikataan koko maassa, ja erityisesti Pohjois-Suomessa. Näillä teoilla nuorisotakuu ei toteudu millään. Oulussa tilanne on erityisen heikko, sillä muun Pohjois-Suomen leikkaukset ammatillisessa opetuksessa lisäävät painetta Oulussa entisestään. Edes tällä hetkellä kaikki halukkaat eivät pääse ammatilliseen koulutukseen. Miten käy koulutuspaikkaa vaille jääneille nuorille ja työttömille?

Suomalaisten alempiasteisten teitten huono kunto on jo pitkään ollut riski talouskasvulle ja kansalaisten turvallisuudelle. Keskusta ajaa Infra Oy:n perustamista väylähankkeiden rahoittamiseksi. On pyrittävä tasaiseen rakentamisvolyymiin. Erityisesti nyt kannattaisi rakentaa, kun ihmisiä on työttömänä ja kustannukset alempana. Näin estetään hankkeiden kasautuminen ja ylikuumeneminen, joka nostaa hintoja.

Hallitus on joutunut nikkaroimaan kehyksiä uuteen uskoon jo pari päivää ensimmäisten päätöksien jälkeen, kun osalle hallituksen jäsenistä selvisi vasta tulosten julkistuksen jälkeen mitä he olivat itse olleet päättämässä. Vaikka osinkoveroja onkin nyt sorvattu hieman parempaan suuntaan, ei tämäkään kehys sovi Suomen tauluun.

Keskusta tarjoaa selviytymiskehyksen Suomelle, joka perustuu järkevään menosääntöön, huolenpitoon ja vastuunottoon. Keskusta ei lisäisi alueellista ja sosiaalista epätasa-arvoa hallituksen tapaan. Keskustan kehyksen läpi katsottuna Suomen talouskin näyttäisi toiveikkaammalta.

Energiaa tuulesta, turpeesta ja vedestä!

Keskiviikko 3.4.2013

Hallitus antoi tänään selontekonsa energia- ja ilmastopolitiikastaan. Ei mitään mullistavaa. Edelleen nojataan tavoitteisiin 20 prosenttia energiansäästöä, 20 prosenttia vähemmän saastuttamista ja lisää 20 prosenttia uusiutuvia vuoteen 2020 mennessä.

Me pistettiin Keskustan eduskuntaryhmänä luvut uusiksi. Edustaja Pekkarinen väänsi hanat kaakkoon ja tykitti: vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien osuus energiatuotannosta 50 prosenttia, kivihiilivapaa ja hiilidioksiidipäästöjä laskettu 40 prosenttia. Sopii makustella....

Itse peräänkuulutin tuontienergian vähentömistä ja kotimaisiin satsaamista. Meillä on metsää, soita, tuulta, vettä ja biopohjaisia energianlähteitä yllin kyllin. Kotimainen energia työllistää, parantaa vaihtotasetta, on luotettavaa ja puhdasta.

Erityisen pettynyt olen hallituksen linjaksiin turpeen osalta. Verotus ja tukitoimet tekevät turpeen käytön kannattamattomaksi ja suosivat satsauksia kivihiileen. Puun ja turpeen yhteiskäyttöä on toteutettu useissa rannikkokaupungeissa, kuten Oulussa. Nyt lämpölaitokset ovat investoimassa kivihiilikattiloita. Hiilenmustan energiapolitiikan suosimisessa ei ole mitään järkeä!

Pohjois-Pohjanmaalla tavoitellaan energiaomavaraisuutta vuoteen 2020 mennessä. Tarvitsemme lisää ponnisteluita Kuivaniemen kaltaisiin tuulivoimapuistoihin, vesivoiman lisäkapasiteetin käyttöön säätöenergiana, soiden hyödyntämiseen kestävään turpeenkäytöön ja puun hyötykäyttöön.

Kaikki energia metsistä, soilta, tuulesta ja vedestä käyttöön!

 

Hallitus syö koulutuksen eväät pohjoisesta

Torstai 28.3.2013 klo 9:44

Hallituksen kehysriihen päätöksistä saatiin tänään luvut pöytään. Viime viikon hehkutuksiin ei ole kenelläkään aihetta. Suurimmat leikkaukset tulevat kohdistuvaan kuntalaisten palveluihin ja koulutukseen. Valtionosuuksien miljardiluokan säästöt pistävät kuntataloudet kuralle. Luvassa on kunnallisverojen korotuksia ja säästötalkoita peruspalveluista.

Suurin pettymys oli odotetusti ammatillisen ja korkeakoulujen koulutuksen aloituspaikkojen uudelleen järjestelyt. Pohjoinen Suomi jäi nuolemaan näppejään Etelä-Suomen eduksi. Vaikka jättileikkauksista luovuttiin, kohdentaminen ei mennyt oikeiden periaatteiden mukaisesti.

- Hallitus keskittää koulutuksenkin. Pääkaupunkiseutu saa yli 3000 aloituspaikkaa lisää, kun Lapista vähennetään 900.

- Hallitus päättää leikata aloituspaikkoja myös maakunnasta,  jossa elää maan nuorin ikäluokka ja syntyvyys on Suomen korkeinta. Pohjois-Pohjanmaalla kaikki opetuksen järjestäjät menettävät. Suurimpana Raahe.

- Oulua ei tunnusteta kasvukeskukseksi. Vuoteen 2016 mennessä Oulun seudun koulutuskuntayhtymä menettää 80 aloituspaikkaa. Tarve on aivan päinvastainen. Suuret pohjoisen leikkaukset lisäävät Oulun koulutuspaikkojen kysyntää.

- Emme tule millään saavuttamaan nuorisotakuun hyviä kirjauksia. Koulutuspaikkojen niukkuus jarruttaa pohjoisen kasvua ja ei vastaa elinkeinoelämän tarpeisiin.

- Kaikki edunvalvojat parrikadeille koulutuksen puolesta! Huhtikuun monisteriökuulemiseen puhuria pohjoisesta ja ministeri Gustafssonille painavat perusteet muutostarpeille.

 

Mahdoton yhtälö

Maanantai 25.3.2013 klo 13:51

Hallituksen budjettiriiheen päätöksiä on ihmetelty joka puolella. Mitä päätettiin? Sitä kyselevät hallituspuolueiden ministeritkin toisiltaan. Toisaalta alennettiin yhteisöveroa ja toisaalta nostettiin kulutusveroja, kuten sähkön hintaa. Kuntien valtionosuuksiin on tulossa leikkausta ja kuljetustuki säilyi.

Lukuja ei ole esitetty. Mihin talouskasvuun hallitus budjetin on laatinut tai miten tulevat säästöt tullaan kohdentamaan? Erityisen huolestunut olen hallituksen intohimosta kasvattaa valtion velkaa ja viitata kintaalla työmarkkinajärjestöjen nokittelulle. Ei tullut Tupoakaan.

Odotan malttamattomasti ministeriöiden tarkempia papereita päätöksistä. Montako sosiaali- ja terveysaluetta tai kuntaa Suomeen muodostetaan? Miten luvatut liikennehankkeet aikataulutetaan ja toteutetaan? Kuka saa ja kuka menettää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja?

Nelikymppisillä ministereillä menee nyt niin lujaa kiillottaessa imagokuvaansa, että ne perustehtävät jäävät hoitamatta. Kieltämättä tulee pääministeri Matti Vanhasta ikävä. Hän sentään osasi hoitaa maan asioita, vaikka aina ei pepsodenttihymy huulilla kulkenutkaan.

Jokainen hallituspuolue tuntui voittaneen kehysriihessä. Kuka tämän lystin maksaa?

Asumiskulujen lasku vaatii toimia - hallitus haikailee menneiden perään

Keskiviikko 20.3.2013 klo 17:33

Tänään Keskusta on vahvasti mukana koko opposition yhteisessä välikysymyksessä, jossa vaaditaan hallitukselta toimia asumisen kustannusten laskemiseen ja asuntopulan ratkaisemiseen. Keskustan näkemys on, että nykyinen hallitus on omilla toimillaan pahentanut asuntopulaa ja hintojen nousua.

Olemme tilanteessa, jossa valtion tukemia vuokra-asuntoja ei yksinkertaisesti rakenneta.  Syitä on useita, mutta iso syy on itse valtion tukijärjestelmä, joka ei kannusta rakentamiseen. Markkinakorko on halvempaa kuin Arava-talojen rakentamiseen myönnettävän lainan korko. Yleishyödyllisen rakentamisen määräykset ja sääntelyt rankaisevat rakentajaa. Demareille vanhentunut järjestelmä tuntuu kuitenkin olevan rakas. Ministeri Kiuru pitää kiinni toimimattomasta järjestelmästä henkeen ja vereen. Itse järjestelmästä on demareille tullut pääasia, eikä siitä, miten suomalaisten asumiskustannuksia voisi laskea.

Myös hallituksen keskittämispolitiikan seurauksena työpaikat, opiskelupaikat ja asuntopula on keskitetty etelän kasvukeskuksiin, joissa ei ole tarjolla kohtuullisen hintaisia vuokra-asuntoja. Miksei ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vähennetään sieltä, missä opiskelijat joutuvat maksamaan vuokransa koko opintotukisummalla?

Keskustan mielestä ihmisen tulee voida itse päättää missä ja miten hän haluaa asua. Yksinelävillä ihmisilläkin on oltava mahdollisuus valita asuvatko he kerrostalossa, rivitalossa vai omakotitalossa. Pienten asuntojen tarjontaa on lisättävä kaikissa asumismuodoissa.

Suomen ikäpyramidi muuttaa muotoaan, ja on pian leveimmillään eläkeläisten kohdalta. Iäkkäät ansaitsevat erilaisia asumismuotoja laitoshoidon sijaan. Monet vanhukset ovat kuin vankeina omassa kodissaan. Vanhoihin kerrostaloihin tulee Keskustan mielestä rakentaa hissejä, ja muita liikkumista helpottavia apuvälineitä. Mutta hallitus sen kun leikkaa edelleen asuntojen korjaus- ja hissiavustuksia. Erityisryhmien asuntotuotantoon tarvitaan tukea koko maassa. Erityisryhmien asuntorakentaminen vähentää laitoshoidon menoja ja maksaa itsensä takaisin.

Omistusasuminenkin on tehty entistä kalliimmaksi asuntolainan korkovähennystä heikentämällä. Asuminen on meille useimmille se suurin kuluerä, johon rahat hupenevat palkanmaksun jälkeen - asumisen kustannuksia laskemalla voitaisiin todella vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin ja ostovoimaan. Hallitus on tähän mennessä kuitenkin pettänyt kaikki lupauksensa asumiskustannuksien laskemisesta.

 

Kirjoitus julkaistaan myös Oulu-lehden blogissa.

 

Poimintoja politiikasta

Torstai 14.3.2013

Viikon varrella on ollut lukuisia tapahtumia, joista riittäisi tarinaa vaikka kirjan verran. Maanantaina tarjoilin aamukahveja Oulun Kauppahallilla. Puhetta politiikasta riitti ja neuvoja päätöksentekoon sateli kiitettävästi. Kyprokselle ei enää tukipaketteja, omaishoitajien asiat kuntoon ja nuorille opiskelupaikkoja sekä töitä.

Uuden Oulun kuntaliitos alkaa näkymään arjessa. Vierailin Haukiputaan suuralueen yhteistyöryhmän kokouksessa, jossa paikalla oli kymmeniä alueen asukkaita. Huoli palveluiden tulevaisuudesta on aivan aiheellinen. Kevään aikana ratkaistaan terveyskeskuksen palvelutaso, kouluverkko, kirjastojen ja urheilukenttien kohtalo.

Sain osallistua alkuviikosta elämäni ensimmäisen kerran suurten kaupunkien (Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere, Oulu ja Turku) luottamushenkilötapaamiseen Helsingissä. Keskustelimme erityisesti kunta-, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta, valtionosuusjärjestelmän remontista sekä keskuskaupunkien roolista. Tyrmistyin täysin ihmisten asenteesta suurten kaupunkien kehyskuntia kohtaan. Kaikki ongelmat kuulemma ratkaistaan, kun "panta"-kunnat liitetään keskuskaupunkiin. Naivia. Edes Helsinki ei ole tehokas palveluiden järjestäjä suuruudestaan huolimatta.

Tästä onkin helppo päästä kuntien pakkoliitosaiheeseen. Sieltä se budjettiriihestä vielä pölähtää. Kokoomus käärii muut puolueet taakseen, pistää selvitysmiehet maakuntiin ja piirtää kuntakartan uusiksi pakottamalla kaupunkiseudut kuntaliitoksiin. Hyvästi kuntayhteistyö ja lähipalvelut. Keskittämisen ihannoimisella ei ole enää mitään rajaa. Milloin keskustellaan oikeista asioista, kuten kuntalaisten lääkäriin pääsystä?

Kuntaministeri Virkkunen on harrastanut pikalukua kuntien palautteesta kuntajakouudistuksesta jo viikon ajan. Toivottavasti johtopäätökset ovat selkeitä. Pakolla ei Suomea rakenneta.

Kyllönen ajaa joukkoliikenteen päin puuta

Torstai 7.3.2013

Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt joukkoliikenteen kokonaisvastuun siirtämistä ELY-keskuksille ja kunnille. Mitä ihmettä? Eikö hallitus ole jo myllännyt kuntakenttää, vähentänyt kuntien resursseja ja lisänneet niiden tehtäviä tarpeeksi?

Ministeriö kaavailee siirtoa nopeutetusti, jo kesään 2014 mennessä.  Kustannuksia ei kuitenkaan ole kartoitettu, ei laadittu tehtävänjakoa, eikä arvioitu alueellisia vaikutuksia. Eipä vakuuta tämäkään hallituksen ”uudistus”.

Nykyisin yritykset suunnittelevat omat reittinsä ja hinnat olemassa olevan sääntelyn mukaan. Pelkään todella, että jos reittisuunnittelu ja lippuasiat siirretään yrityksiltä talousvaikeuksissa oleville kunnille, reitit vähenevät tai lippujen hinnat nousevat.

Kunnat ottaisivat joukkoliikenteestä myös kustannusvastuun - jos kuntien järjestämä joukkoliikenne ei siis olisi tuottoisaa, vaakalaudalle joutuisivat muut kuntapalvelut. Eikö asia kannattaisi hoitaa markkinavetoisesti, kuten tähänkin asti? Yritykset kantavat vastuun liiketoiminnastaan ja arvioivat liikenteen kysynnän ja tarjonnan tämän alan ammattilaisina.

Toimiva joukkoliikenne on elintärkeää erityisesti nuorille ja vanhuksille. Heillä ei myöskään ole varaa maksaa matkoistaan yhtään enempää. Olisi käsittämätöntä, jos ministeriö omilla toimillaan edesauttaisi reittien vähenemistä tai hintojen nousua.

Tähän asiaan ovat samansuuntaisesti reagoineet myös Linja-autoliitto, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT.

Maakunnat ovat demokratiaa

Tiistai 5.3.2013

Eduskunta keskustelee tänään aluehallintouudistuksen selonteosta. Kyseessä on Vanhasen hallituksien aikana toteutettu uudistus, jossa maakuntien roolia päätöksenteossa vahvistettiin. Aiempaa työtä on hyvä arvioida, etenkin kun Kataisen hallitus on pistänyt pakan uudelleen sekaisin.

Kunta- ja maakuntakentällä riittää haasteita. Siksi maakuntien ja valtion aluehallinnon aluejakoja pitäisi yhtenäistää maakuntajaon pohjalta. Maakuntien tulisi olla vastuussa aluekehityksestä - maakuntien liitot ja maakuntavaltuustot kun perustuvat paikalliseen kansanvaltaan, eivätkä valtiovallan saneluun. Maakuntien liitoilla on usein myös edellytykset kustannustehokkaampaan työhön valtioon verrattuna.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelu ja toteutus vaativat laajempaa pohjaa kuin vahva peruskunta - maakuntia ei voi lakkauttaa kuntakokoja kasvattamalla. Asema- ja yleiskaavoitus tulee jättää kunnille.

Myös monilla muilla sektoreilla voi olla tarvetta maakunnallisille leveämmille hartioille. Esim. elinkeino- ja työllisyys-, maahanmuutto-, EU-, energia-, ympäristö-, luonnonvarapolitiikat. Olennaista tässäkin on, että päätöksenteko pohjautuu kuntalaisten itsehallintoon. Maakunnat ovat luonnollisia yhteistoiminnan yksiköitä.

Maakuntien liitoista pitäisi muokata aluekehitys- ja suunnitteluorganisaatioita, jotka vastaisivat myös ylikunnallisista peruspalvelurakenteiden suunnittelusta ja päätöksenteosta omalla alueellaan. Tähän rakenteeseen on sovitettava valtion aluehallinto. Suomessa on selkeä tilaus kolmiportaiselle hallinnolle: kunta, maakunta, valtio. Kannatan suoraa kansanvaltaa. Päättäjät maakuntatasolle on jatkossa valittava maakuntavaaleilla.

Keskustaa syytetään julkisuudessa usein ”hallintohimmeleiden” luomisesta. Todellisuudessa Keskustan aate perustuu ihmisiin ja ihmisyyteen. Kaikki uudistukset pitäisi tehdä ihmisiä, ei hallintoa varten. Myös hallintouudistuksessa ihmisten täytyy olla tärkeämpiä kuin kaavioiden ja organisaatiokarttojen. Maakuntia vahvistamalla valta pysyy paikallisilla ihmisillä.

Vuoden kylä Kuusaa-Jokela palkittiin Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntapäivillä marraskuussa 2012