Uutiset

9.6.2016Tiedote: Väylien korjausvelkaa kurotaan umpeen ennätystahtiaLue lisää »17.5.2016Valtuustokysely lapsiperheiden kotipalvelun toteutumisesta OulussaLue lisää »13.5.2016Tiedote: Kansanedustajat puolustavat Oulaskankaan synnytyksiäLue lisää »28.4.2016Mirjan kolumni Rantapohjassa: Ohoi! Merta näkyvissä!Lue lisää »

Pikakysely

EU:n tärkein tehtävä tuleville vuosille on

Tapahtumakalenteri

Torstai  4.8.2016 - Sunnuntai 7.8.2016Vesaisten kaupunkileiri, Mäntsälä
Perjantai  12.8.2016 - Sunnuntai 14.8.2016Kiiminki-päivät
Maanantai  22.8.2016OSEKK yhtymähallitus
Tiistai  23.8.2016 - Keskiviikko 24.8.2016Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous, Oulu

Kohti keskikesän juhlaa

Keskiviikko 22.6.2016 klo 13:13

Juhannusaatto kolkuttelee jo ovella. Suomi rauhoittuu keskikesän juhlan viettoon. Sipilän hallituksen normienpurkutalkoot näkyvät juhannuksen aikaan konkreettisesti: kaupat saavat olla auki kauppojen omien valintojen mukaan. Näyttääkin siltä, että suurin osa päivittäistavarakaupoista pitää ovensa auki joka päivä. Sääntelyn purkamiselle aukioloajoissa oli selvästi tarvetta.

 

Talkoot turhan byrokratian karsimiseksi jatkuu täydellä teholla. Pelkästään yritystoiminnan ja investointien normienpurkuryhmä on jättänyt eri ministeriöihin yli 40 purkuesitystä toimimattomista normeista.

 

Ympäristöministeriön alainen työryhmä on puolestaan vastikään jättänyt ehdotuksen hallituksen esitykseksi siitä, että jatkossa kaupan suuryksikön neliöraja olisi 2000 neliön sijasta 4000 neliötä. Lisäksi kunta ei enää päättäisi siitä, minkä alan yritys tietylle tontille voidaan rakentaa. Päätös rakentamisesta olisi yrityksen vallassa. Toteutuessaan esitys vapauttaisi huomattavasti lisää kaupan alan toimintaa.

 

Maanantai oli maakunnassamme historiallinen päivä. Kempeleen kunnassa avattiin uusi juna-asema. Edellisen kerran henkilöjuna on pysähtynyt Kempeleessä vuonna 1990. VR on avannut 2000-luvulla 17 uutta tai aiemmin suljettua asemaa matkustajien liikkumistottumusten mukaisesti. Liikennevirasto ja VR pitävät Kempelettä hyvinkin potentiaalisena matkustajia houkuttelevana asemana. Uusi asema onkin saanut jo lempinimen Pikku-Pasila, josta myös Oulun eteläpuolen asukkaat voivat helposti hypätä junan kyytiin. Toivottavasti tulevaisuudessa saisimme maakuntaamme radan varteen myös muita uusia, etenkin työmatkalaisia palvelevia asemia.   

kes08_006.jpg

 

Eduskunnan kevätistuntokausi päättyy juhannukseen. Kesätauolla olen tavattavissa maakuntamme kesätapahtumissa kotisivujeni kalenterin mukaisesti. Lisäksi keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous järjestetään tänä vuonna Oulussa. Tulossa on useita, kaikille avoimia oheistilaisuuksia alueemme kunnissa. Nähdään kesän merkeissä!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kotimaista maataloutta tarvitaan myös tulevaisuudessa

Tiistai 14.6.2016 klo 14:51

Hallitus vastasi tänään opposition välikysymykseen suomalaisen maatalouden tilanteesta. Olen kevään aikana vieraillut useammalla maatilalla, ja kuullut sekä nähnyt konkreettisesti paikan päällä maakuntamme viljelijöiden ajankohtaisia haasteita.
 
On aivan totta, että byrokratian pyörittäminen vie maanviljelijältä ihan liikaa aikaa päivittäiseltä perustyöltä. Lisäksi kotimaisen ruoan hinnasta jää ruoan tuottajalle liian pieni siivu käteen. Tuntipalkka on saattanut jäädä vain kahteen euroon. Tukimaksatusten jatkuva viivästyminen on täysin kohtuutonta. Maanviljelijät ovat ajautuneet täysin ilman omaa syytä maksuvaikeuksiin. Jos paikallinen pankki ei ole katsonut asiaa suopeasti, viljelijöiltä on katkaistu jopa sähköt maksamattomien sähkölaskujen vuoksi.
 
Näin ei voi jatkua. Ministeri Tiilikaisen esittämästä maatalouden kriisipaketista on päätettävä nopealla aikataululla. Kriisipaketin turvin voidaan auttaa maanviljelijöitä selviämään vaikeiden aikojen yli, mutta sillä on myös symbolinen merkitys siitä, että hallitus reagoi maanviljelijöiden hätään.
 
Normienpurkutalkoot maataloussektorilla ovat käynnistyneet onnistuneesti, ja työtä on jatkettava samalla ahkeralla otteella. Maataloushallinnon täytyy jatkossa olla maanviljelijän tsemppaaja ja sparraaja, ei jatkuvan stressin ja ongelmien aiheuttaja.
 
Hallitus on tehnyt useita suomalaista maataloutta tukevia päätöksiä. Maaseutuvirastoon on lisätty resursseja tukien toimeenpanoon, ja viraston ohjaus on aiempaa tiukemmin maa- ja metsätalousministeriön alla. Hallitus tekee töitä sen eteen, että EU-tukimaksut saadaan mahdollisimman etupainotteiseksi tulevana syksynä, ja EU-kriisirahoitusta on saatavissa suoraan tuottajille jatkossakin. Nyt EU-kriisirahoitusta on saatu maito- ja sikatiloille. Kansallisella rahalla täydennetty kriisituki oli yhteensä 18 miljoonaa euroa. Hallitus panostaa suomalaisen ruoan vienninedistämismatkoihin, ja syksyllä eduskunta saa käsiteltäväkseen hallituksen ruokapoliittisen selonteon.
 
Töitä on tehtävä lujasti sen eteen, että meillä on myös 2020-luvulla tarjolla kotimaista ja puhdasta ruokaa. Kuluttajat ovat yksi avainasemassa oleva toimija. Valitsemalla kaupan hyllyltä kotimaisen elintarvikkeen, turvaamme suomalaisen ruoantuotannon sekä noin 300 000 elintarvikeketjuun kuuluvan työpaikan säilymisen kotimaassa.

1 kommentti .

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 110 vuotta

Perjantai 3.6.2016 klo 15:32

Tällä viikolla tuli kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Varallisuus ja yhteiskunnallinen asema eivät enää määrittäneet sitä, kuka saa osallistua yhteisten asioiden päätöksentekoon.

 

Myös naiset ja työväki pääsivät tuomaan mielipiteensä esille. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä äänioikeuttaan ensimmäisissä eduskuntavaaleissa käytti 70,7 prosenttia äänioikeutetuista. Sääty-yhteiskunnan aikana äänioikeus oli vain noin kahdeksalla prosentilla koko väestöstä. Eduskunta juhlisti merkkipäivää keskiviikkona juhlaistunnossa.

eduskuntatalokukat5.jpg

 Tänään ja huomenna Suomessa juhlitaan niin ammattiin valmistuneita kuin ylioppilaita. Heillä on lähes rajattomat mahdollisuudet edessään niin koulutus- kuin työpoluilla. Toiselta asteelta valmistuneiden nuorten pääsyä korkeakouluun helpotettiin tänä vuonna siten, että heille on varattu tietty kiintiö koulun aloituspaikoista.

 

Työelämään hakeutuville nuorille Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien tuore kysely kertoo hyviä uutisia. Alueen yrittäjien tulevaisuuden positiivinen usko on kohentunut, mikä toivottavasti konkretisoituu uusina investointeina ja työpaikkoina. Lisäksi kyselyn mukaan yrittäjien mielestä nuorten työelämävalmiudet ovat parantuneet merkittävästi kahden vuoden takaisesta mittauksesta.

 

Jos työpaikkaa ei heti löydy lähialueelta, katseet pitää suunnata sinne, missä työtä on tarjolla. Jos kotimaan työmarkkinoilta ei löydy sopivaa työtä, kannattaa etsintää laajentaa vaikkapa naapurimaahan Ruotsiin. Esimerkiksi keväällä uutisoitiin Ruotsissa olevan työtä monelle kymmenelle tuhannelle uudelle it-alan osaajalle. Myös Norjassa on töitä tarjolla monella alalla.

 

Onnentoivotukset kaikille tänä viikonloppuna juhlapäivää viettäville ammattiin valmistuneille ja ylioppilaille!

 

 

 

    

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Laatua ja valinnanvapautta sote-palveluihin

Keskiviikko 1.6.2016

Hallituksen yksi kärkihankkeista, sote-uudistus, sai tänään jälleen uusia vahvoja askelmerkkejä eteenpäin. Asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministeri Rehulalle.

 

Raportin ehdotuksessa asiakas saisi jatkossa valita itse, missä sosiaali- ja terveyskeskuksessa hän haluaa asioida. Terveyskeskus voisi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämä, ja valinta olisi voimassa aina vähintään puoli vuotta. Lisäksi sosiaali- ja terveyskeskuksen tarveharkinnan mukaan asiakas voisi valita myös muista valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista itselleen sopivimman. Sosiaalipalveluihin valinnanvapaus laajenisi asteittain.

 

Maakunnat, eli sote-palveluista vastaavat tahot, maksaisivat kiinteän korvauksen valinnanvapauden piirissä oleville sosiaali- ja terveyskeskuksille sen mukaan, minkä verran keskuksessa käy asiakkaita. Keskusten täytyy panostaa laatuun, jotta ne houkuttelevat asiakkaita, ja sitä kautta saavat itselleen korvausmaksua.  Asiakasmaksut olisivat samansuuruiset jokaisessa keskuksessa.

 

Pidän valinnanvapauden laajenemista erittäin toimivana ratkaisuna, sillä sen myötä jokaisen palveluja tarjoavan tahon on tarjottava palveluita asiakaslähtöisesti ja laadusta tinkimättä. Jotta valinnanvapaudella tavoiteltavat entistä paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut aidosti toteutuvat, on valtion pidettävä huolta siitä, että yksityisen sektorin lisäksi myös julkisella ja kolmannella sektorilla on riittävät resurssit kilpailuun asiakkaista.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lisäksi tarvitsemme uudenlaista ajattelua terveydenhoitoon. Tulevaisuudessa näkisin mielelläni terveydenhoitohenkilökunnan asiakkaan personal trainerina terveysasioissa.

 

Sairaanhoitaja tai lääkäri tukisi asiakkaan terveellisiä elämäntapoja ja ohjaisi oikeisiin valintoihin muun muassa ruokavalion ja riittävän liikunnan suhteen. Liikuntareseptit ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa. Toivottavasti pian saadaan käyttöön ensimmäiset lääkärin kirjoittamat hyvinvointireseptit, sillä mikään ei ole niin hyvä ja kustannustehokas sairauksien hoitokeino kuin ennaltaehkäisy.

 

kukat.jpg

Se on kesä nyt. Nautitaan alkukesän kauniista ja valoisista päivistä!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsille liikuntaa kolme tuntia päivässä

Tiistai 17.5.2016 klo 10:08

Lasten päivittäistä liikkumista halutaan lisätä tunnilla. Tätä mieltä on asiantuntijaryhmä, joka on valmistellut uudet suositukset lasten liikkumiseen.  Uudet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset julkaistaan kokonaisuudessaan syyskuussa. Ryhmän suosituksista on helppo olla samaa mieltä. Tämän päivän elämäntyyli sisältää hyvin vähän fyysistä rasitusta, jossa lapset pääsisivät harjoittelemaan ja kehittämään motorisia taitojaan. Liikkumismahdollisuuksia on saatava sisällytetyksi lasten jokaiseen päivään suunnitelmallisesti, jotta kolme tuntia liikuntaa täyttyisi.

Painavin vastuu lasten riittävästä liikkumisesta on vanhemmilla. Riittävään liikkumiseen löytyy keinot lähialueelta. Esimerkiksi meillä Oulussa on todella kattava leikkipuistoverkko. Pyöräretket uusiin, ennen käymättömiin leikkipuistoihin ovat lapsille ja aikuisille mukavaa ajanvietettä. Liikkuminen tulee siinä samalla hoidettua lähes huomaamattomasti. Myös koulujen ja päiväkotien pihat ovat oiva ulkoilu- ja liikkumiskohde niiden aukioloaikojen ulkopuolella.

Aina liikkumiseen ei tarvita valmiiksi rakennettua ympäristöä, vaan myös lähimetsät tarjoavat tehokkaan liikkumisalueen. Lasten liikkumiseen ei tarvita ihmekonsteja tai maksullisia kohteita, vaan ihan arkipäiväiset, jokaisen käytössä olevat liikuntamahdollisuudet täyttävät helposti suunnitteilla olevatkin, entistä pidempikestoiset liikkumissuositukset. Kesällä uimaranta on lämpimien päivien ykköskohde.

Päiväkodeilla ja kouluilla on osavastuu lasten liikkumisesta ja liikuntamyönteisyyteen kasvattamisesta. Kun liikkumisesta tehdään joka päivään kuuluva arkirutiini, todennäköisesti lapsi on myös aikuisena liikunnallinen. Aktiivinen liikkuminen välitunnilla edistää tutkitusti oppimistuloksia ja työskentelyrauhaa luokassa.

Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen valtakunnalliseksi on osa Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeita. Tavoitteena on, että jokainen koululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä koulupäivän aikana. Hankkeen toteuttamiseen hallitus on varannut 21 miljoonaa euroa vuosille 2016-2018. Koululaisten liikkumiseen halutaan saada uusia innovatiivisia ideoita, ja koululaisilla itsellään on paras tietämys siitä, miten on mukavaa liikkua. Siksi oppilaat kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan entistä liikkuvampaa koulua.  

Kommentoi kirjoitusta.

Koko Suomen asuttuna pitäminen on realismia Keskustalle

Perjantai 29.4.2016 klo 14:52

Jälleen kerran aluepolitiikka nousi viikon yhdeksi suurimmista keskustelun aiheista pääministeri Sipilän lauantaisen puheen jälkeen. Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa pitämässä puheessaan Sipilä toi esille, kuinka Keskustassa uskotaan hajauttamiseen niin asumisessa, yritystoiminnassa kuin koulutuksessakin. Kaikkien ei tarvitse asua kehä kolmosen sisäpuolella, mikä tosin on myös oikein oivallinen paikka. Vastakkainasettelua emme tavoittele.

Eräskin kokoomusvaikuttaja lyttäsi hajauttamisen ideologian täysin, mutta samassa kirjoituksessa kehui, kuinka mukavaa on olla mökillä keskellä metsää. Tähän juuri me keskustalaiset pyrimme; että suomalaisilla olisi mahdollisuus valita itse asuin- ja työskentelypaikkansa omien mieltymysten mukaisesti.

Eduskuntavaaleista on kulunut vuosi, ja keskustajohtoinen hallitus on tehnyt jo tähän mennessä merkittäviä päätöksiä, jotka tukevat hajautettua yhteiskuntaa. Itsehallintouudistus antaa maakunnille uutta valtaa ja vastuuta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimmät maakuntahallinnon uusista tehtävistä.

Digitalisaation kehitys on ollut nopeaa, mutta uskon, että kehitys menee vielä huimasti eteenpäin. Digitalisaation uusi aalto on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista.

Digitaaliset palvelut mahdollistavat yhä enenevässä määrin ihmisten asumisen missä päin Suomea tahansa. Jo tällä hetkellä meillä on digitaalisia palveluita, kuten etälääkäri, etäasiointi julkisen sektorin virastoissa ja vaikkapa etäopiskelu, joiden digitalisoitumista emme olisi voineet uskoa vielä parikymmentä vuotta sitten. Kaikki nämä palvelut vähentävät ihmisten tarvetta liikkua paikasta toiseen. Ruokaostoksetkin on jo mahdollista saada kotiovelle muutamalla klikkauksella.

Etätyö tulee lisääntymään niin kotioloissa kuin etätyöntekijöille räätälöidyissä yhteisissä tiloissa. Tällaiset yhteiset toimintatilat kokoavat eri alan ammattilaiset yhteen, mikä tarkoittaa myös hedelmällistä alustaa uusien innovaatioiden synnylle.  Mitä kaikkia palveluita tullaankaan digitalisoimaan seuraavan kymmenen vuoden sisällä.

ilmapallot.JPG

Iloista ja aurinkoista vappuviikonloppua! Olen mukana Keskustan Vihreässä Vapussa lauantaina klo 16. Tuu kuulemaan kevään ajankohtaiset aiheet politiikasta ja tietenkin nauttimaan vappuherkkuja!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hyviäkin uutisia opiskelijan arkeen

Perjantai 8.4.2016 klo 19:38

Tämän kevään yhteishaku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin päättyi keskiviikkona. Tänä vuonna astui voimaan lakimuutos, jonka mukaan korkeakoulujen on varattava osa yhteishaussa olevista opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Uudistus parantaa huomattavasti toiselta asteelta valmistuneiden nuorten koulutuspolulla etenemisen mahdollisuuksia, ja ehkäisee välivuosia opiskelusta. Tavoitteena on myös nuorten entistä nopeampi valmistuminen työelämään.
 
Myös jo korkeakoulututkinnon suorittaneiden asema on huomioitu uudistuksessa. Kiintiöpaikat ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville eivät saa muodostaa kohtuutonta estettä muille, toista korkeakoulututkintoa tavoitteleville. Lisäksi maisterivaiheen haussa ei ole kiintiöitä ensikertalaisille hakijoille.  Alan vaihto on siis edelleen mahdollista, ja siihen kannustetaan esimerkiksi aikuisopintotuen turvin. 
 
Opiskelijoihin kohdistuvat säästöt ovat puhututtaneet viime päivinä kovasti. Vähemmälle huomiolle on jäänyt huomattava kohennus opiskelijoiden tukiin. Niin keskusta kuin opiskelijajärjestötkin ovat esittäneet opiskelijoille yleistä asumistukea asumislisän sijaan, ja nyt hallitus valmistelee ensi syksyyn mennessä esityksen sekä toisen asteen että korkeakouluasteen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin.
 
Tällä hetkellä opiskelijoille myönnettävää asumislisää voi saada vain opiskelukuukausilta. Asumistuki on sen sijaan ympärivuotinen. Lisäksi asumistuki kohdentuu asumislisää paremmin pienituloisille, eli juuri niille, jotka tukea kipeimmin tarvitsevat. Tuki asumiskuluihin kasvaa useissa, eri paikkakuntien asumiskuluihin perustuvissa esimerkkilaskelmissa. Parhaimmassa tapauksessa tuki voi olla jopa kaksinkertainen asumislisään verrattuna. Uudistuksen myötä opiskelijat saatetaan samaan asemaan muiden asumisen tukea saavien kanssa. Uudistus tukee myös vireillä olevaa perustulokokeilua, kun erilaisia tukia yhdenmukaistetaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Pohjoisen ääntä on kuultu!

Keskiviikko 6.4.2016 klo 10:55

Eilinen hallituksen kehysriihen päätös käynnistää valtatie 4:n Oulun ja Kemin välisen tieyhteyden korjaustoimet välittömästi oli äärimmäisen tärkeä ja odotettu päätös koko pohjoisen Suomen alueelle. Oulun kohdan ruuhkiin saadaan viimein helpotusta, ja Oulu-Kemi-välin yhteys turvallisemmaksi ja sujuvammaksi niin yksityisautoilijoille kuin elinkeinoelämän tarpeisiin. Korjaushankkeen kustannukset ovat 155 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 125 miljoonaa euroa ja kuntien 30 miljoonaa euroa.
 
Korjaushankkeen käynnistämisen eteen on tehty työtä vuosien ajan, ja kiitos hankkeen käynnistyksestä kuuluu kaikille pohjoisen Suomen päättäjille ja muille toimijoille sekä keskustan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille. Pohjois-Suomen tärkein liikenneyhteys saadaan viimein tienkäyttömääriä vastaavalle tasolle.
 
Keskustajohtoinen hallitus käynnistää vt 4 -hankkeen lisäksi kuusi muuta suurta liikennehanketta, jotka sijoittuvat niin maakuntiin kuin kaupunkiseuduille. Koko Suomen kehittäminen on pidetty kirkkaana mielessä liikennehankkeista päätettäessä. Tiehankkeet tuovat mukanaan suuren piristysruiskun työmarkkinoille teiden tekovaiheessa ja valmistuessaan kohentavat yritysten toimintaa merkittävästi entistä turvallisempina ja sujuvampina liikenneyhteyksinä.
 
Tiehankkeisiin hallitus käyttää yhteensä noin 700 miljoonaa euroa. Vaikka ajat ovat taloudellisesti haastavat, tiehankkeiden käynnistys on hallitukselta tärkeä panostus tulevaisuuteen. Leikkauksien lisäksi hallituksella on päämäärätietoinen tavoite taloudellisen kasvun ja menestyvän Suomen rakentamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Perustulokokeilu nytkähti eteenpäin

Keskiviikko 30.3.2016 klo 14:46

Maan hallituksen yksi kärkihankkeista, perustulokokeilu, nytkähti tänään eteenpäin, kun kokeilua selvittänyt työryhmä luovutti esiselvityksensä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle.

 

Kokeilu olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2017-2018, ja tulokset arvioitaisiin vuonna 2019. Kokeilulla on tarkoitus vastata muuttuneeseen työelämään sekä kehittää sosiaaliturvaa aktivoivaksi ja työhön kannustavaksi. Lisäksi tavoitteena on turhien normien purkaminen etuusjärjestelmästä.

 

Työryhmä esittää kokeilua varten osittaista perustuloa. Täysin perustuloon pohjautuva sosiaaliturva tulisi työryhmän mukaan varsin kalliiksi, sillä tällöin perustulon tulisi olla huomattava suuri.

 

Osittainen perustulo olisi noin 550-750 euroa kuussa, ja se korvaisi suurimman osan perusturvaetuuksista. Tulo olisi verotonta, ja ansiosidonnaiset etuudet säilyisivät lähes ennallaan. Kansalaisten tulot eivät mallissa nousisi, mutta tulot tulisivat yhdestä lähteestä, ja työnteon yhdistäminen perustuloon olisi helpompaa kuin nykyisiin etuuksiin.

 

Yhdeksi kokeiluryhmäksi työryhmä ehdottaa 25-63-vuotiaita vähätuloisia työikäisiä. Ikäluokka olisi hedelmällinen kokeilulle, sillä tähän ikäluokkaan kuuluvien kansalaisten arjessa työelämän muutokset tulevat hyvin esille. Kokeilussa olisi mukana alueellinen otanta sekä satunnaistettu valtakunnallinen otanta.   

 

Olen mukana hallituksen kokeilukulttuuria edistävässä parlamentaarisessa työryhmässä, jossa myös perustulokokeilua viedään eteenpäin. Perustulokokeilun tuloksien perusteella saamme toivon mukaan aikanaan laajennettua perustulon koskemaan kaikkia kansalaisia. Jokainen kansalainen olisi jatkossa oikeutettu tiettyyn perustulotasoon. Työtön työnhakija voisi vastaisuudessa ottaa vastaan vaikkapa muutaman päivän sijaisuuden menettämättä perustuloaan.

 

Perustulon käyttöönottoa puoltaa eniten pirstaloituneen työelämän mukanaan tuomat haasteet. Perustulon myötä lyhyetkin työmahdollisuudet olisi kannattavaa ottaa vastaan. Perustulon pitää toimia ennen kaikkea työhön innoittajana ja kannustajana. Kotiinjääminen täytyy perustulon käyttöönoton jälkeen olla aina taloudellisesti huonompi vaihtoehto kuin työssäkäyminen.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Pelolle ei saa antaa tilaa

Keskiviikko 23.3.2016 klo 14:27

Eiliset Brysselin karmeat tapahtumat pysyvät mielessä vielä pitkään. Ajatukset ovat etenkin uhrien ja heidän omaisten surussa. Eurooppaa ravistelee terroristitekojen aalto. Pelolle ja omien valintojen rajoittamiselle ei saa kuitenkaan antaa tilaa. Pelon ja ahdistuksen lietsominen on terroristien ykköstavoite. Meidän on äärimmäisen surullisten tapahtumienkin jälkeen jatkettava normaalia elämää, jota terroristit eivät voi ohjailla. Lisäksi täytyy muistaa, että viime vuosikymmenien aikana terrorismiin kuolleiden määrä Euroopassa on vähentynyt merkittävästi.

Taistelua terrorismia vastaan on jatkettava niin pitkään, että terrorismi saadaan loppumaan. Nyt tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä niin EU:n sisällä kuin EU-maiden ja Yhdysvaltojen sekä Venäjän välillä. Näin tulee varmasti myös tapahtumaan, sillä terrorismin kitkeminen on kaikkien näiden tahojen yhteinen, vankka tavoite.

Synkkien päivien sekaan on mahtunut myös hyviä uutisia. Hallituksen normienpurkutalkoista tuli jälleen konkreettisia tuloksia. Vapaaehtois- ja järjestötyöhön on suomalaisilla paljon halukkuutta, mutta liian usein innostus lopahtaa vapaaehtoistyön ohjeiden ja säädösten monimutkaisuuteen ja vaikeaan löytämiseen.

Nyt normienpurkutalkoiden tuloksena kaikki vapaaehtoistyön ohjeet ja säädökset on koottu yhdelle sivustolle. Sivuston kautta kansalaiset löytävät nopeasti vastauksen vaikkapa siihen, voiko työttömänä tehdä vapaaehtoistyötä tai vaatiiko tilaisuus hygieniapassin. Käy tutustumassa sivustoon: http://www.demokratia.fi/tietotori/vapaaehtoistyo/

Positiivisia uutisia saimme myös nuorisotyölle. Perinteinen neljän seinän sisällä tapahtuva nuorisotyö ei saavuta enää nuoria samalla tavalla kuin ennen. Nuorisotyön on liikuttava siellä, missä nuoretkin ovat. Somemaailma ja digitalisaation mukanaan tuomat mahdollisuudet on hyödynnettävä kaikin keinoin. Tähän tarkoitukseen opetusministeriö myönsi eilettäin hieman yli miljoona euroa tukea.

Tuen turvin nuorisotyö pystyy tavoittamaan entistä paremmin nuoria, ja tarjoamaan palveluja nuorten suosimien palvelukanavien kautta. Tukisummasta tuli Oulun kaupungille 70 000 euroa kahteen eri nuorten neuvontatyöhankkeeseen. Tämä on erityisen hyvä uutinen kaupunkimme nuorisotyölle sekä Oulussa asuvalle suurelle määrälle nuoria.

     Keväistä pääsiäisenaikaa!    
virpomisvitsa_2014.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Hätähuuto maailman parhaan ruoan puolesta

Perjantai 11.3.2016 klo 19:53

Tämän perjantain suurimman mediahuomion on saanut ansaitusti traktoreiden marssi Helsinkiin Senaatintorille mielenosoitukseen suomalaisen viljelijän toimintamahdollisuuksien ja maailman parhaan ruoan puolesta. Traktorilla on huristeltu Helsinkiin Ylikiimingistä saakka. Viljelijöiden hätä on todellinen, ja heidän viestiänsä on viimein kuultava niin Maaseutuvirastossa, Mavissa kuin maan hallituksessakin. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tämänpäiväiset päätökset siirtää Mavin ylijohtaja toisiin tehtäviin ja Mavin ottaminen ministeriön tiukempaan ohjaukseen olivat välttämättömiä tilanteen eteenpäinviemiseksi.
 
Viljelijätukien maksatuksen jatkuva viivästyminen on ajanut maanviljelijät syvään taloudelliseen ahdinkoon. Pankkien kanssa on jouduttu neuvottelemaan maatilan maksujen lykkäyksistä, ja jopa sähköjä on katkaistu maatiloilta maksamattomien laskujen vuoksi. Tilanne on täysin kestämätön. Tuet ovat osa viljelijöiden palkkaa. Millä muulla alalla palkanmaksua voitaisiin lykätä puolella vuodella?
 
Valtiolla on tukirahat valmiina viljelijöille. Mavi ei voi kerta toisensa jälkeen viivästyttää maksatusaikataulua useilla kuukausilla. Teknisten ongelmien ratkaiseminen ei voi viedä näin pitkää aikaa. Tukijärjestelmien byrokraattisuus on muutenkin täysin omaa luokkaansa, eikä palvele maanviljelijöiden etua lainkaan.
 
Tukien maksatuksen viivästymisen lisäksi päivän aiheena on maataloustuotteiden hintojen halpuutus. Kuka enää tulevaisuudessa lähtee viljelijän töihin, jos käteen ei jää kulujen jälkeen palkkaa lainkaan? Siinä tilanteessa aletaan olla, jos kotimaisesta ruoasta ei olla valmiita maksamaan sille kuuluvaa hintaa. Haastan blogini lukijat valitsemaan tänään viikonlopun ruokaostoskoriin niin monta suomalaista ruokatuotetta kuin mahdollista. Syödään jatkossakin maailman maukkainta kotimaista ruokaa!

Kommentoi kirjoitusta.

Päästäänkö yhteiskuntasopimuksessa maaliin saakka?

Perjantai 4.3.2016 klo 11:59

Tämä viikko oli merkittävä Suomen tulevaisuudelle. Työmarkkinajärjestöt saivat puristettua kokoon yhteiskuntasopimuksen, joka vastaa myös maan hallituksen tavoitteita. Sopimuksen aikaansaaminen on osoitus siitä, että niin työntekijä- kuin työnantajapuolella ymmärretään, missä jamassa Suomi on, ja millä keinoin sieltä päästään ylös. Me suomalaiset osaamme edelleen puhaltaa yhteen hiileen.
 
Toteutuessaan yhteiskuntasopimus merkitsisi sitä, että työnteon kustannukset Suomessa olisivat nykyistä kilpailukykyisemmät. Tämä johtaa siihen, että Suomessa toimivat yritykset saisivat uusia tilauksia, urakoita ja projekteja sekä sitä kautta lisää työtä suomalaisille. Sopimukseen sisältyvä paikallisen sopimisen edistäminen puolestaan lisää yritysten toimintamahdollisuuksia muuttuvissa tilanteissa. Sopimuksen voimaantulo olisi vahva merkki Suomen talouden noususuunnasta.
 
Ammattiliitoilta toivotaan nyt vakavaa harkintaa siitä, minkä päätöksen ne tekevät sopimuksen suhteen. Sopimus ei ole työntekijöille helppo, mutta hallituksen pakkolakipaketti olisi vielä kovempi ratkaisu. Kipeitä ratkaisuja tarvitaan, mutta sopimuksen synnyttyä maamme taloudelliset näkymät ovat pitkästä aikaa valoisammat. 
 
Selvitysmies Roope Uusitalon ehdotukset opintotukisäästöistä ovat kuohuttaneet ymmärrettävästi opiskelijapiireissä. Säästöehdotus on raju, ja opiskelun tukeminen pohjautuisi entistä enemmän lainarahaan. Työpaikan saaminen valmistumisen jälkeen ei ole enää  itsestäänselvyys, joten opintotuki ei mielestäni voi perustua kohtuuttoman suurelta osin lainarahaan.
 
Uusitalon ehdotus ei ole hallituksen näkemys. Hallitusohjelmaan kirjattu 70 miljoonan euron säästö opintotuesta tällä vaalikaudella on riittävä. Suurempia leikkauksia opintotukeen ei ole nyt syytä tehdä.
 

Kommentoi kirjoitusta.

Askel eteenpäin kohti sopimusta

Perjantai 19.2.2016 klo 12:17

Tällä viikolla sopu yhteiskuntasopimuksesta nytkähti jälleen askeleen eteenpäin, kun hallitus löyhensi paikallisen sopimisen keinoja. Paikallista sopimista viedään nyt eteenpäin ensisijaisesti työ- ja virkaehtosopimuksissa ja lainsäädäntö on vasta toissijainen keino. Aiemmin lainsäädäntö oli hallituksen ykköskeino paikallisen sopimisen toteuttamistavaksi.

Paikallinen sopiminen merkitsee sitä, että työpaikoilla työnantaja yhdessä työntekijöidensä kanssa sopii niin palkoista, työajoista sekä muista työhön kuuluvista eduista. Työnantaja ei kuitenkaan voi olla huomattavasti vahvemmassa asemassa neuvotteluissa, vaan myös henkilöstön asema tulee turvata. Tämä seikka otetaan huomioon yhteiskuntasopimusta laadittaessa.

Oikein toimiessaan paikallinen sopiminen lisää demokraattista päätöksentekoa työpaikoilla. Etenkin taloudellisesti vaikeina aikoina on tärkeää, että työpaikoilla pystytään yhdessä toimimaan niin, että työpaikat säilyvät taantuman ylitse. Enää irtisanomiset eivät olisi ainoa keino selvitä, vaan käyttöön voitaisiin ottaa työpaikkakohtaisia, uusia ratkaisuja. Joustoa tarvitaan vaikeissa tilanteissa molemminpuolin.

Paikallisen sopimisen myötä suomalaisessa työelämässä astutaan uuteen aikakauteen. Esimerkiksi tietyn alan yritykset eivät olisi enää täysin saman työehtosopimuksen alla, vaan jokaisella työpaikalla olisi mahdollisuus räätälöidä sellainen sopimus, joka palvelee parhaiten kyseisen yrityksen toimintaa.

Pohjois-Pohjanmaan keskustaväkeä kokoontuu viikonlopuksi Rokualle. Seminaaripäivien aikana katse suunnataan muun muassa tulevaisuuden kuntaan sekä vuoden 2017 kuntavaaleihin. Järjestöpäivät ovat kaikille avoimet, tervetuloa mukaan.

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Uudistusten suma eduskunnan kevätkaudelle

Perjantai 12.2.2016 klo 20:56

Eduskunnan kevätkausi on pyörähtänyt taas täyteen vauhtiinsa. Meneillään on useita uudistushankkeita, jotka täytyy saada työstettyä maaliin saakka. Sote- ja maakuntauudistus etenee hallitusohjelman suunnitelman mukaisesti niin, että uudistukset astuisivat voimaan vuoden 2019 alussa. Samaan aikaan karsimme kuntien tehtäviä merkittävästi, jolloin kunnilla jää voimavaroja keskittyä jokaiselle kunnalle tärkeimpiin painopistealueisiin.

 

Ongelmat, joiden parissa kamppailemme, ovat yhteisiä, ja yhdessä meidän on löydettävä niihin ratkaisut. Myös työmarkkinajärjestöt ovat tämän ymmärtäneet, sillä ratkaisua työmarkkinoiden uudistamiseksi hiotaan edelleen.

 

Uudistusten alussa moni asia voi tuntua hankalalta ja epämukavalta. Olemme tottuneet, että postinjakaja tuo postin ja sairaanhoitaja käy jakamassa lääkkeet. Tulevaisuudessa postinjakaja voi tuoda postin, mutta lisäksi hän tuo mukanaan päivän ruoan sekä tekee tarvittavat kotihoidon toimenpiteet. Palveluja täytyy uskaltaa yhdistellä ennakkoluulottomasti.

 

Digitalisaatio etenee. Esimerkiksi valtionhallinnon tarjoamat palvelut kansalaisille on tarkoitus saada yhdelle luukulle nettiin. Tällöin pääsemme eroon turhasta jonottamisesta ja usealla eri luukulla asioimisesta. Lisäksi samaa tietoa ei enää kysytä toistuvasti, vaan annettua tietoa voidaan hyödyntää joka sektorilla.

 

Kokeilukulttuurin luominen on vauhdissa. Valtioneuvosto asetti loppuvuodesta työryhmän edistämään kokeilukulttuuria maassamme. Olen ryhmän jäsen, ja odotan toiminnaltamme konkreettisia toimia innovatiivisten kokeilujen aikaansaamiseksi eri puolille maata.

 

Kansalaisilla on paras tietämys toimivista ideoista, ja niitä otan mielelläni vastaan. Toimintakonsepti, joka sujuu hyvin meillä Pohjois-Pohjanmaalla, voi tuoda ketterästi suurta apua muihinkin maakuntiin.

 

Kaikkien uudistusten taustalla on pyrkimys kansalaisten entistä sujuvampaan, laadukkaampaan ja kustannustehokkaampaan arkeen.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntalaisten etu edellä uudistuksiin

Perjantai 5.2.2016 klo 14:27

Hallituskumppani kokoomuksen riveistä on viime päivinä esitetty monenlaisia epäileviä väitteitä niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kuin maakuntauudistuksen tiimoilta.

 

Hallituspuolueet sopivat uudistuksista yhdessä hallitusohjelmassa, ja tarkemmat nuotit piirrettiin viime vuoden lopulla. Sote-uudistuksessa tärkeintä on turvata lääkäriin pääsy kohtuullisessa ajassa sekä muut ihmisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut koko Suomessa.

 

Jatkossa maakunnat ovat vastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista. Ja kuten hallituksessa yhteisesti on sovittu, samassa yhteydessä kootaan ja selkeytetään muuta väliportaan hallintoa maakunnille. Myös Suomi siirtyy eurooppalaiseen malliin maakuntahallinnon käyttöönoton myötä. Sote-uudistus ei tule jäämään maakuntauudistuksen jalkoihin. On ensisijaisen tärkeää, että sote-uudistus tehdään hyvin.

 

Maakuntahallinnon päättäjät valitaan vaaleilla, jolloin he ovat suoraan vastuussa äänestäjille tekemisistään. Turhat hallintohimmelit poistetaan, ja maakunnan ihmiset saavat suoran vaikutuskanavan valitsemiinsa maakunnallisiin päättäjiin. Maakunnan väellä on paras tietämys siitä, miten asiat heillä kannattaa toteuttaa. Uudistus tuottaa säästöjä ja vähentää turhaa byrokratiaa.

 

Pidän vähintäänkin erikoisena, että yhdessä sovitusta uudistuksesta ollaan nyt kokoomuksen leirissä montaa mieltä. Uudistusta on jatkettava rakentavan yhteistyön hengessä, ei kiviä renkaisiin nakellen. Maakuntien omat vahvuudet ja heikkoudet on huomioitava, ja rakennettava jokaiselle maakunnalle sopivin ratkaisu. Kuntia tulee aidosti kuulla siitä, mitkä tehtävät kannattaa siirtää maakuntatasolle ja mistä tehtävistä kunta vastaa jatkossakin.

 

Viime vaalikauden kokoomusjohtoinen hallitus piti maatamme käymistilassa neljä vuotta. Kaikki uudistukset jäivät toteuttamatta. Tällä hallituskaudella ei pidä toistaa viime kauden virheitä. Meillä ei ole varaa siirtää yhtäkään tarpeellista uudistusta tuonnemmaksi saati jättää kokonaan tekemättä. Hanskat naulaan -linja ei voi jatkua. 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kansanedustajien kahvihetki Oulussa

Perjantai 22.1.2016

Perjantai-illan ohjelmassa oli kahvitilaisuus Oulussa. Saimme vieraaksemme kollegani naapurimaakunnasta, kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen. Avauspuheenvuorossani toin esiin kansalaisten viime päivien huolenaiheita: keskustelua käydään muun muassa siitä, missä koululaiset ja opiskelijat käyvät koulunsa tulevaisuudessa, missä ikäihmiset viettävät viimeiset vuotensa, miten maksujen korotuksissa pidetään huolta oikeudenmukaisuudesta ja kohtuullisuudesta sekä minne uuden Oulun alueella saa jatkossa rakentaa vaikkapa omakotitalon. Nämä kaikki asiat vaikuttavat kansalaisen perusarjen turvallisuuteen ja sujuvuuteen. 
kahvitMirja.jpg
Vaikka ajat ovat nyt tiukat, ja ikäviä uutisia tulee ilmoille päivittäin, myös valoa tunnelin päässä on näkyvillä. Meillä Oulussa näkyy pientä piristymistä työllisyydessä. Työttömyysluvut ovat hieman laskeneet. It-alan suuresta myllerryksestä ollaan kaupungissamme selvitty aika hyvin. Työttömäksi jääneet it-alan osaajat ovat perustaneet kovaan tahtiin uusia yrityksiä, jotka ovat lähteneet menestymään. Vain murto-osa it-alalta irtisanotuista on edelleen työtä vailla.
-
Hannakaisa Heikkinen toi puheenvuorossaan esille ihmisten aktiivisuuden tässä ajassa. Ihmiset eivät ole jääneet passiivisiksi sopeutujiksi tilanteeseen, vaan he ehdottavat rohkeasti ratkaisuja, miten esimerkiksi pienemmillä resursseilla voidaan toteuttaa laadukkaita palveluja. Tämä on erittäin hienoa, ja kansalaisten osallisuutta päätöksentekoon pitää tukea kaikin keinoin. Hannakaisa puhui myös ihmisten omasta vastuusta terveydestä. Riittävä uni, terveellinen ruokavalio sekä sopiva määrä liikuntaa päivittäin tulisi kuulua jokaisen suomalaisen päivittäisiin rutiineihin omien voimavarojen puitteissa.
KahvitHeikkinen.jpg
Illan aikana keskustelimme myös kotimaisen maatalouden tilasta. Maassamme vallitsee tällä hetkellä erittäin ei-toivottava suomalaisen ruoan arvostuksen puute. Maataloustuottajia kohtaan esitetään hyvinkin negatiivisia väitteitä muun muassa eläinten olosuhteista, jotka eivät useimmiten edes pidä paikkaansa. Maataloustuottajat myös joutuvat tekemään töitä jo pelkästään sen eteen, että heillä olisi mahdollisuus tuottaa kotimaista ruokaa. Esimerkiksi navettojen laajennuksista valitetaan turhan herkästi, jolloin maataloustuottajan työnteko kärsii suuresti. Myös kotimaisen ruoan hintaa arvosteltaessa täytyy muistaa, että Suomessa tuotetaan maailman turvallisinta ruokaa. Ruoassa pätee sama laki kuin muissakin tuotteissa, laadusta joutuu maksamaan hieman enemmän.
kahvitHeikkinen1.jpg
Tilaisuudessa esittäytyi myös piirimme uusi toiminnanjohtaja, Antti Ollikainen (oik.) Illan juonsi piirin puheenjohtaja Matias Ojalehto.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomen juhlavuoden kansallispuisto Hossaan

Perjantai 15.1.2016 klo 14:45

Eilen saimme tänne Pohjois-Suomeen todella iloisia uutisia, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen päätyi esittämään Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kansallispuistoksi Hossan aluetta.

Tärkein kriteeri puistoalueen valintaan oli se, että alue on ollut merkittävä Suomen itsenäistymisprosessin ja itsenäisyyden säilyttämisen näkökulmasta. Suomussalmi toimi itsenäisyysjulistuksen kotipaikkana sekä talvisodan keskeisenä taistelualueena.

Kansallispuiston perustaminen on yksi hallituksen kärkihankkeista ja uusi puisto levittäytyy Suomussalmen Hossaan ja Moilasenvaaralle sekä Kuusamon Julman-Ölkyn alueelle.

Kansallispuiston perustamisella on Kainuulle ja Koillismaalle suuri merkitys niin aluetalouteen kuin henkiseen ilmapiiriin. Alueen ainutlaatuinen luonto, matkailun mahdollisuudet ja yritystoiminta saavat kansallispuiston myötä uutta arvostusta, puhtia ja mahdollisuuksia.

Ympäristöministeriö aloittaa valmistelemaan lakiesitystä Hossan kansallispuistosta jo tänä keväänä. Esitys tulee aikanaan ympäristövaliokunnan käsiteltäväksi. Kansallispuisto on tarkoitus saada juhlakuntoon kesän 2017 avajaisiin noin 2,5 miljoonan euron budjetin turvin.

Samaan aikaan, kun iloitsemme uudesta kansallispuistosta, huolta on pidettävä myös jo olemassa olevien puistojen siististä kunnosta. Uusia puistohankkeita ei tule tehdä liukuhihnalta, vaan rahaa on jäätävä myös toiminnassa olevien puistojen ylläpitoon. Puistot ovat suosittuja ja arvokkaita matkailu- ja virkistäytymiskohteita, joita ei saa päästää rapistumaan uusien puistojen kustannuksella.  

pudasjrvi08_008.jpg

Talvista viikonloppua! Jospa pakkasten välissä pääsisi jo testaamaan hiihtolatuja.

Kommentoi kirjoitusta.

Budjettiviikko eduskunnassa

Perjantai 18.12.2015 klo 8:59

Eduskunnan syysistuntokausi päättyy jälleen ensi vuoden budjetista tehtäviin muutosehdotuksiin ja äänestyksiin. Liikennepuolella tiestön kunto on jokavuotinen puheenaihe. Perusväylien, eli teiden, ratojen ja siltojen korjaukseen osoitetaan ensi vuonna 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Seuraavalle kolmelle vuodelle rahoitusta on yhteensä 600 miljoonaa euroa lisää. Satsaus perusväyliin on historiallisen suuri.  

 

Korjausrahoitusta saavat kohteet pitäisi olla tiedossa helmikuussa. Rahaa tulee riittää myös syrjäisemmille tieosuuksille. Juuri niitä reittejä pitkin kulkee merkittävä osa esimerkiksi kotimaisesta ruokatuotannosta ja metsäkuljetuksista. Kaupunkeihin ei saada suomalaista ruokaa eikä metsäteollisuus saa raaka-ainetta ilman hyväkuntoisia teitä maaseudulla. Samalla teiden korjaus on panostus alueiden työllisyyteen, talouteen ja elinvoimaisuuteen.

 

Oulu-Kemi-välin kunnostus ei ole ensi vuoden budjetissa. Olisi kuitenkin erittäin toivottavaa, että kun toteutumattomista hankkeista, kuten Soklin kaivoksesta, vapautuu rahaa, sitä käytettäisiin nelostien kuntoonsaattamiseen.

 

Budjettikeskusteluissa tuli esiin myös VR:n lippuhinnoittelun järkevyys. Jos lentolipun saa huomattavasti edullisemmin kuin junalipun, ei VR:llä ole mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa asiakkaista. Raideliikenteen vapauttaminen kilpailulle tulee tarpeeseen. Samalla täytyy kehittää toimiva konsepti syrjäseutujen joukkoliikenteen turvaamiselle.

 

Koko ensi vuoden budjettia tarkastellessa pakollisten säästötoimenpiteiden lisäksi toteutamme myös tukun parannuksia suomalaisten arkeen. Esimerkiksi pieni- ja keskituloisten verotus kevenee, ja suurituloisimpien verotus kiristyy. Veroratkaisu on osa kokonaisuutta, jolla myös suurituloiset osallistuvat säästötalkoisiin.

 

Takuueläkettä korotetaan, ja Yle-verosta vapautetaan kaikkein pienituloisimmat. Lapsiperheitä tuetaan lisäämällä määrärahaa lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotipalveluun. Myös turhien normien purkaminen on lähtenyt käyntiin, josta esimerkkinä on kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Yrittäjä itse tietää parhaiten, milloin liikettä kannattaa pitää avoinna.   

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Katsaus kuluneeseen viikkoon

Perjantai 11.12.2015 klo 12:33

Nelostie on ollut jälleen otsikoissa lähes päivittäin tapahtuneiden kolareiden vuoksi. Tieosuus Oulun ja Kemin välillä on yksi Suomen vaarallisimmista. Muun muassa työmatkalaiset ovat päivä päivältä yhä huolestuneempia omasta turvallisuudestaan, sillä vaaratilanteita tulee vastaan joka päivä. Hallitus kaavailee liikenteen vähentämistä digitalisaation avulla, mikä on kannatettava hanke. Nelostien liikennettä digitalisaatio ei kuitenkaan tule vähentämään, eikä tien akuutti korjaustarve poistu digitalisaation lisäämisellä.

Viljelijöillä on ollut tuskainen vuosi. Ei pelkästään jatkuvien sateiden ja tuottajahintojen laskun takia vaan myös myöhässä olevien viljelijätukien vuoksi. Viljelijöiltä tulee todella huolestunutta palautetta siitä, kuinka vaikeaan asemaan maatila joutuu, kun tukia ei makseta ajoissa. Viljelijöillä ei ole mitään varmuutta siitä, saadaanko tämän vuoden tuet maksatukseen tämän vuoden puolella. Maaseutuvirastolla on nyt näytön paikka. Tuet on saatava maksatukseen ennen vuoden vaihtumista. Enää ei ole aikaa uusiin viivästymisiin.

Turvapaikanhakijoiden virrasta Suomeen voi tulla hyvinkin pitkäaikainen ilmiö. Keskusta julkaisi tänään ajankohtaislinjauksen pakolaistilanteen ratkaisemisesta. Tarvitsemme kotouttamispolitiikkaan kokonaisuudistuksen, joka toteutetaan yhteistyössä eri yhteiskunnan toimijoiden kesken. Kotouttamisen onnistumisessa suuri rooli on alueellisella ja paikallisella yhteistyöllä.

Meidän täytyy kaikin mahdollisin toimin tukea turvapaikanhakijoiden aktivoimista töihin tai muuhun tekemiseen. Joutenolosta on päästävä eroon. Työnteon karenssiajasta on luovuttava ja kieliopinnot on aloitettava välittömästi. Paikalliset onnistuneet kotouttamisratkaisut on kyettävä nopeasti hyödyntämään muuallakin.

Esimerkiksi Kotkassa on hieno esimerkki siitä, kuinka turvapaikanhakijat toimivat vapaaehtoistyössä vanhusten hoivakodissa. Yhteinen tekeminen turvapaikanhakijan ja vanhuksen kesken antaa molemmille osapuolille sisältöä elämään ja lisää ymmärrystä molempia osapuolia kohtaan. Tällaiselle toiminnalle olisi kysyntää muuallakin maassamme.

Käy tutustumassa pakolaistilannelinjaukseen kokonaisuudessaan Keskustan sivuilla www.keskusta.fi/pakolaispolitiikka.

Kommentoi kirjoitusta.

Huomioita subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta

Perjantai 27.11.2015 klo 13:07

Lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on ollut viime päivinä esillä niin paikallislehdessä kuin eduskunnan kyselytunnilla. Oppositioedustajat eivät näe säästötarpeita millään sektorilla, vaan vaativat kaikkien hallituksen säästöpäätösten perumista.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen ei ole hallituspuolueiden edustajille helppo päätös. Rajoittamispäätöksestä keskusteltaessa julkisuudessa näyttää aina unohtuvan se, että edelleen lapsilla on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen 20 tuntia viikossa, vaikka toinen tai molemmat vanhemmat olisivat kotona. Täytyy myös muistaa, että jo tällä hetkellä esiopetuksessa olevat lapset ovat päiväkodissa juuri tuon 20 tuntia viikossa.  

Lisäksi hallitus on huolehtinut siitä, että mikäli lapsen etu sitä vaatii, niin myös jatkossa lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan päivähoitoon. Näin ollen kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden tilanne ei tule rajauksen myötä heikkenemään entisestään. Toisekseen 20 tuntia tulee olemaan lain vaatima alimmaistaso. Kunnilla on täysi oikeus oman budjetin puitteissa panostaa varhaiskasvatukseen lain vaatimaa tasoa enemmän. Muutamat kunnat ovat jo näin ilmoittaneetkin.

Meillä Oulussa on todella laadukasta avoimen varhaiskasvatuksen toimintaa, jossa kotihoidossa oleva lapsi saa olla yhdeksän tuntia viikossa maksutta avoimen varhaiskasvatuksen kerhossa, ”pikkukoulussa”. Pikkukoulujen suosio on suuri, ja kaupunki on pyrkinyt vastaamaan kysyntään lisäämällä uusia ryhmiä. Avoimen varhaiskasvatuksen palvelut tulevat kaupungille huomattavasti edullisemmaksi kuin päivähoito, ja kuormitusta päivähoidon puolelle on saatu tehokkaasti purettua pikkukoulujen avulla.

Hallitus on tuomassa takaisin kauan kaivatut lapsiperheille suunnatut kotipalvelut. 1990-luvulla laman seurauksena kotipalvelut hävisivät, vaikka palvelun tarve on edelleen suuri. Kotiin vietävällä avulla on erittäin merkittävä vaikutus perheen jaksamiseen, ja palveluita pitää tarjota jo ongelmia ennaltaehkäisevässä vaiheessa. Nyt kotipalvelut halutaan ottaa uudelleen käyttöön niihin kohdennetun määrärahan turvin. Kotipalveluja tulee myös markkinoida siten, että perheet olisivat tietoisia avunsaannin mahdollisuudesta.  

 

 

1 kommentti .

Vanhemmat kirjoitukset »