Uutiset

1.12.2016Vehkaperä: Vaih­to­eh­toiset liiken­ne­polt­to­ai­neet ovat Suomelle suuri mahdollisuusLue lisää »23.11.2016Naisten yrittämisen esteet raivattavaLue lisää »18.10.2016Pariisin ilmastosopimuksen hyväksyminen tärkeä askelLue lisää »17.10.2016Vesaisten tarinatempaus hyvän mielen asialla jo neljättä kertaaLue lisää »

Pikakysely

Voimia syksyyn saa parhaiten

Tapahtumakalenteri

Maanantai  5.12.2016Kunnanvaltuusto
Tiistai  6.12.2016Täysistunto
Tiistai  6.12.2016Ympäristövaliokunta
Keskiviikko  7.12.2016Liikenne- ja viestintävaliokunta
Keskiviikko  7.12.2016Täysistunto
Torstai  8.12.2016Kyselytunti

Hyviä uutisia!

Perjantai 25.11.2016

Harvinaisen myönteinen työviikko. Tässä muutamia rusinoita pullasta. Kun tarpeeksi kauan valmistelee, työstää, viilaa ja höylää, niin kyllähän onnistumisiakin tulee.

Energia- ja ilmastostrategia. Suomi luopuu kivihiilen poltosta ja fossiilisista polttoaineista. Lisäämme uusiutuvaa energiatuotantoa ja nostamme omavaraisuusastetta. Linjauksia on kehuttu ja etunoja päästöjen vähentämiseksi oikean suuntainen.

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet ovat meille suuri vientimahdollisuus. Samalla kun edistämme itse sähköautojen, kaasu- ja biopohjaisten kulkuvälineiden lisääntymistä, voimme myydä osaamistamme maailmalle. Liikennepolttoaineen uusiutuvien sekoitussuhdetta lisätään 30 prosenttiin. Ja uusia biopolttolaitoksia sekä jakeluinfraa tullaan rakentamaan vauhdilla. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähköautoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Koilliskaapeli. Ministeri Berner vastaanotti Lipposen työryhmän raportin tietoliikennekaapelin rakentamisesta Kiinasta ja Japanista Koillisväylän kautta Norjaan ja edelleen Suomen kautta muualle Eurooppaan. Hankkeelle ei ole poliittisia esteitä ja rahoitus voitaisiin juosta kasaan lähes markkinaehtoisesti. Uusi kaapeliyhteys  vähentäisi olennaisesti Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen viivettä. Samalla pystyisimme hyödyntämään Itämeren kaapeliyhteyttä Eurooppaan. Asia on syytä pitää lämpimänä, onhan Suomi saamassa Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden ensi vuonna. Hanke on sopivan konkreettinen Arktisten maiden edistettäväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslaki. Normien purkutalkoot jatkuvat. Kunnat saavat entistä enemmän päätösvaltaa kaavoituksen ja rakentamisen paikalliselle soveltamiselle. Pitkään odotettu vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi helpottuu. Turhaa lupaviidakkoa katkotaan nyt oikeasti.

Terrafame. Eduskunta päätti lisätalousarvion yhteydessä 100 miljoonan euron pääomittamisesta kaivosyhtiölle. Yhtiö sai siten lisäaikaa omistajapohjan laajentamiseen ja toiminnan tervehdyttämiseen. Kyseessä on 1500 työpaikan kokonaisuus, jotka ovat tärkeitä Kainuulle ja koko Suomelle.

Huojentavaa on, että kaivoksen ympäristökysymykset on saatu hallintaan. Vesitase ja päästötavoitteet vastaavat nyt asetettuja normeja. Saadun selvityksen pohjalta voi todeta, että liuotusprosessi toimii. Yhtiön johto ja työntekijät tekevät varmasti parhaansa kaivoksen kannattavuuden eteen. Oli surkea katsella Vihreiden ja Ville Niinistön piponäytelmää. Onneksi pääministeri Sipilä keskittyy itse olennaiseen, eli työpaikkojen ja työllisyyden edistämiseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Case Terrafame

Keskiviikko 23.11.2016

Tällä viikolla eduskunta käsittelee täysistunnossa lisäbudjettia. Määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi muun muassa poliisille, liikennehankkeisiin sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suurin yksittäinen asia, johon ehdotetaan lisämäärärahoja, on Sotkamossa sijaitseva Terrafamen kaivos. Kaivoksen ylösajo on edennyt suunnitelmallisesti ja vakuuttavin tuloksin. Nyt ehdotettu pääoman korottaminen 100 miljoonalla eurolla on tärkeä asia, jotta ylösajo voidaan saattaa loppuun. Tavoitteena on taloudellisesti kannattavan toiminnan saavuttaminen ja sen eteen tulee tehdä hartiavoimin töitä.

Kaivoksen ympäristötilanteeseen ja tuotantoprosessin toimivuuteen liittyvät riskit on otettu tosissaan ja monta parannusta on tapahtunut. Ympäristön turvallisuudesta ei ole tingitty, vaan rahaa on nimenomaan käytetty ympäristön tilan parantamiseen ja suojeluun. Tästä Terrafamella on olemassa vahvoja näyttöjä. Kaivosalueen ongelmana olleet ylimääräiset vedet on saatu vähentymään, bioliuotus prosessi toimii ja päästöt pysyvät hallinto-oikeuden päättämien lupien rajoissa. Asiat on saadun selvityksen mukaan hoidettu huolellisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. 

Terrafamen kaivos on aluetaloudellisesti erittäin tärkeä Kainuun elinvoimaisuudelle. Kaivos työllistää paikallisesti jopa 1500 ihmistä ja tuo alueen kuntiin verotuloja. Meidän tulee taistella näiden ihmisten puolesta, jotta työtä riittää heille jatkossakin. Työllisyysvaikutukset ulottuvat Kainuun ulkopuolelle muualle Suomeen eri toimialoille. Kyse ei ole siis vain Kainuun, vaan koko Suomen edusta.

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Mitä jäi käteen ilmastoneuvotteluista?

Lauantai 19.11.2016

Olihan se melkoinen kokemus. Mukana maailman kaikkien maiden kanssa saman aiheen ympärillä. Toimet ilmaston lämpenemisen estämiseksi, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottamisen vauhdittamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi ovat konkreettisia.

COP22 kokous sujui ilman mielenosoituksia tai dramatiikkaa. Sopuisan Pariisin sopimuksen jälkimainingeissa, Marokon tapaamista voidaan pitää jopa leppoisana. Yhdysvaltojen osallisuutta ja sitoutumista kansanvälisiin sopimuksiin spekuloitiin kokouskäytävillä Trumpin valinnan johdosta. Käytännössä homma jatkuu kuten ennenkin. Linjaa tuleva presidentti mitä tahansa. Suurvaltojen olisi tarpeen ottaa johtajan rooli ilmastokysymyksissä. Nyt katseet Euroopan, Kiinan ja Intian toimissa.

Marrakechin kokouksen alla julkaistujen selvitysten mukaan eri maiden tähän mennessä antamat päästövähennyssitoumukset eivät riitä, jotta maapallon ilmaston lämpeneminen pysäytettäisiin Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Eri arvioiden mukaan nykyisten lupausten toteuttaminen nostaisi lämpötilaa noin 2,7 asteella, joten lähivuosina tarvitaan uusia sitoumuksia. Marokossa sovittiin selvät askelmerkit päästövähennystoimien seurannan, läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden kehittämiseksi matkalla kohti vuonna 2018 tapahtuvaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden ensimmäistä väliarviointia.

Erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista pahiten kärsivät kehitysmaat tarvitsevat tässä työssä tukea. Tärkeimpänä tehtävänä on koordinoida kehitysmaiden ja ilmastosopimuksen muiden ryhmien välisiä, esimerkiksi rahoitukseen, sopeutumiseen, hillintään ja teknologiaan toimien edistämiseen. Sopeutumisrahaston lisärahoitustavoite oli 80 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä ylittyi kokouksen aikana.

Suomen osallistujadelegaatioon kuului noin kolmisenkymmentä osallistujaa. Mukana poliitikkoja, virkamiehiä, järjestöjen ja yritysten edustajia. Ministeri Tiilikainen johti delegaatiota toisen viikon osalta. Saimme päivittäin hyvän katsauksen neuvottelujen etemisestä ja saimme evästää neuvottelijoita. Etenkin Pohjoismaiden yhteinen esiintyminen ja oheistapahtumat osoittivat, että yhteistyössä on voimaa. Osaamistamme arvostetaan ympäri maan.

Vierailin Marokossa ensimmäisen kerran. Maa teki hyvän vaikutelman. Auringonpaiste, mausteiset ruuat, hyvä tee ja ystävälliset ihmiset varmistivat myös viihtymisestä. Basaarilla piipahtaessa törmäsin tuon tuosta aasilla kärrättäviin kuljetuksiin. Käsityöläisyys näkyi kaikkialla. Rakennuksien koristeellisuus, koreus ja värikkys pisti silmään.

Ensi vuonna neuvotellaan Bonnissa ja vuonna 2018 todennäköisesti Puolassa. Kotiläksyt on jaettu ja nyt odotetaan kaikilta mailta todellisia ilmasto- ja energiatekoja.

marokko3.jpeg

Kommentoi kirjoitusta.

Uutta auringon alla?

Torstai 17.11.2016

Marrakechissa kokoontuu reilut 190 maata linjaamaan kansainvälisistä ilmastoasioista. Mukana on pieniä saarivaltioita aina suuriin kansakuntiin asti. Tämä näkyy myös neuvottelupaikalla. Suomen rooli on edesauttaa Pohjoismaiden ja EU maiden onnistumista. Erityisesti kehittyvien maiden esimerkit ovat kehitysmaille kannustin. Emme pysty vain sopeutumaan, vaan on tehtävä myös ilmastotekoja.

Aloitetaan paikallisesta ilmanlaadusta. Aamun juoksulenkin olen tehnyt kuntosalin juoksumatolla. Ja se superkuu möllöttää melkoisen savupilven takana. Liikenteen päästöt ovat valtavat. Täällä ajetaan vanhoilla mopoilla ja autokanta vanhaa. Ja liikennettä riittää. Liikennekulttuuri on sitten toinen juttu. Sähköautojen käyttö puhdistaisi ilmaa. Toisaalta ihailen vanhan kunnon aasin vetojuhdan käyttöä vanhassa kaupungissa. Ekologista. 

Etsin tänään uutta uusiutuvaa teknologiaa. Täällä esitellään runsaasti tuuli- ja aurinkoenergiaa. Kokonaisia kaupunkeja aiotaan rakentaa tulevaisuudessa aurinkopaneeleiden varaan. On käytettävä sitä energiaa, mitä on paikallisesti tarjolla. Esillä on vähän esimerkkejä, jotka räjäyttäisivät energiatuotannon. Hajautettu, lähellä tuotettu, kiertotalouteen nojaava ajattelu on valloillaan. Meillä on paljon osaamista, jota voimme viedä maailmalle!

marokko1.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Terveiset Marrakeshista

Keskiviikko 16.11.2016

Ensimmäinen ilmastokokoukseni.  Kuin osallisena muurahaispesässä. Maailman ihmiset ovat kokoontuneet edistämään hyviä ilmastotekoja ja taklaamaan välinpitämättömyyttä. Maiden päämiehet, kuninkaat, ministerit ja eri delegaatiot ovat kokoontuneet jälleen. Nyt Marokkoon, Marrakechiin.

Olen etsinyt päivän vaikutteita eri maanosien tapahtumista, näytteilleasetetuista ideoista ja uudesta teknologiasta. Kyllä meillä on oppimista. Mutta toisaalta paljon jaettavaa ja kaupattavaa. Ilmastopakolaisuus pakottaa väen liikkeelle alueilta, joilla ei ole elinmahdollisuuksia. Voidaanko vielä taistella aavikoitumisen, kuivuuden ja toisaalta vedenpinnan nousun eteen? Ilmaston lämpeneminen on tosi juttu.

Aasian maat janoavat ympäristöteknologiaa, jolla saadaan aikaan ilman puhdistusta. Hengitysilma suurissa kaupungeissa on saasteinen. Päästöt niin teollisuudesta kuin liikenteestä tulee saada kuriin. Joukkoliikenteen ratkaisut sekä uudistuvat puhtaat polttoaineet menevät nyt kaupaksi.

Ministeri Tiilikainen on saapunut myös neuvotteluihin. Neuvottelutulos on kohta valmis. Siitä raporttia tuonnempana. Illasta istuttiin Sitran tilaisuudessa, jossa pohdittiin kansalaisten osallistumista ilmastotalkoisiin. Kimmon ilmastolupaus oli, että autoa vaihdettaessa hän vaihtaa aikanaan sähkö- tai kaasuautoon. Jokainen voi tehdä oman lupauksen. Pyöräillä, kierrättää tai säästää energiaa enemmän? Miten on asumisen lämmityksen laita? Tapoja on useita.

marokko2.jpeg

Kommentoi kirjoitusta.

Tulevaisuuden Postimies Pate

Maanantai 7.11.2016

Keskusteltiin kotona työasioistani. Sain loistavan vinkin ykkösluokkalaiselta. Kun nyt kirjeet, lehdet ja paketit jaetaan postilaatikoihin käsin, eikö niitä voisi toimittaa perille lentäen helikoptereilla? Idea hyvä, toteutus vaatii pohdintaa!

Ministeri Berner on laittanut lausunnolle uuden postilain suuntaviivat. Kysymys on miten, milloin ja millä tavalla posti jaetaan koko Suomessa. Esityksen mukaan yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien ylläpitämää jakeluverkkoa, eli lehtien varhaisjakelua. Tämä mahdollistaa viisipäiväisen postinjakelun, kuten nykyäänkin. Harvaanasuttujen alueiden jakelu tulisi toteuttaa ministeriön esityksen mukaan Postin järjestämän hankintamenettelyn kautta.

Uudistus synnyttää haja-asutusalueille uudenlaista yrittäjäpohjaista jakelutoimintaa. Postilain kanssa samanaikaisesti valmisteltu liikennekaari tukee hienosti postilain uudistusta mahdollistaen henkilö-, tavara- ja postikuljetusten yhdistämisen nykyistä joustavammin. Liikenneketjujen sujuvuus on myös kilpailuetumme ja tuo mittavia säästöjä palveluista tinkimättä.

Kaupungeissa ja taajamien sisällä kirjejakelua voisi olla tulevaisuudessa kolmena päivänä viikossa. Aamun sanomalehti kolahtaa postilaatikkoon kuitenkin joka päivä varhaisjakeluna. Kerrostaloissa siirryttäisiin lokerikkojakeluun. 

Maailma muuttuu. Digiaika on jo täällä. Vanha postinjakelu on aikansa elänyt. On aika hypätä uusiin mahdollisuuksiin, mutta turvata myös tarvittava palvelutaso postipalveluille. Nyt saa antaa palautetta!

Kommentoi kirjoitusta.

Huushollisoppaa

Perjantai 21.10.2016 klo 16:03

Taas perjantai. Ihan mahottoman nopeasti rientää työviikon aika. Olen lisännyt päivittäiseen ohjelmaan tunnin lisäliikuntaa (kuten hallitusohjelmassakin kirjasimme koululaisille). Tänään aamu alkoi vesijumpassa ja eilinen ilta päättyi joogatunnilla. Jaksaa jaksaa!

 

Viikon poliittinen agenda on ollut melkoista huushollisoppaa. Liikennevaliokunnassa aloitettiin iso kuuleminen liikennekaaresta. Postipalveluiden kokonaisuudistus on puolestaan vielä vaiheessa. Yritetään löytää malli, jossa kirje- ja pakettiposti sekä lehtien varhaisjakelu turvataan koko maassa. Ei ihan helppo harjoitus. Markkinaehtoisuus onnistuu helpommin isoissa kaupungeissa, mutta entä taajamien ulkopuolella?

 

Ammutaan yksi ankka alas. Hallitus ei ole esittämässä oman auton työssäkäytön kilometrikorvauksen leikkausta. Sen sijaan autoilun verotuksen uudistus on tulossa ensi vuoden puolella. Lähtökohtaisesti autoilun kokonaisverotusta ei tule kiristää. Joudumme katsomaan porkkanoita vähäpäästöisen autokannan edistämiseen. Auton käytön ja omistamisen verotus onkin sitten kinkkisempi asia.

 

Viikon varrella olen kommentoinut niin Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointia kuin vanhempainvapaiden uudistustarvetta. Jälkimmäisen aiheen osalta on sanottava, että perheiden valinta lasten hoitomuotojen järjestämiseksi ei tule säädellä yhdellä kaavalla. Toisille sopii kotihoito, toisille päivähoito tai jotakin avoimen varhaiskasvatuksen väliltä. Syyllistäminen valinnoissa ei ainakaan lisää syntyvyyttä ja perheiden tarvitsemaa tukea.

 

Eletään koululaisten syysloman aikoja. Olen viikonvaihteen lasten kanssa Vesaisten järjestämällä eräleirillä Rokualla. Ulkoilu, yhdessäolo ja puuhastelu ovat ihanaa vastapainoa viikon työhön. Tästä minä tykkään!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Viikon varrelta

Perjantai 7.10.2016 klo 10:15

Kuluva viikko on ollut työntäyteinen. Oikeastaan hyvin normiviikko. Valiokunnissa on kuultu asiantuntijoita mm. jätevesien käsittelystä, jätelaitosten tulevaisuudesta, rakentamisen esteettömyydestä ja ilmastosopimuksesta.

 

Tiistaina eduskunnan istuntosaliin saatiin vihdoinkin hallituksen esitys liikennekaaresta. Kyse on eri liikennepalveluiden rajapintojen avaamisesta. Yhtenäisen lippujärjestelmän, maksu ja digitalisaation hyödyntäminen matkaketjujen parantamisessa on tärkeää. Salissa nousi esiin erityisesti taksiliikenteen tulevaisuus. On tärkeää, että pystymme edelleen luottamaan luvanvaraisen taksiliikenteen toimintaan. Taksit tarvitsevat toimijakseen edelleen ajoluvan, liikenneluvan ja ajoneuvon on täytettävä sille kuuluvat vaatimukset.

 

Viikon varrella useat asiat ovat puhututtaneet ihmisiä. Muun muassa hoitajamitoitus, työttömien aktivointi ja ammatillisen koulutuksen reformi ovat olleet pinnalla. Vanhusten hoitajamitoitukseen laskemiseen on otettu tuumaustauko. Säästöt yritetään hakea toisaalta. Vanhusten hoitoon tarvitaankin lisää käsipareja, inhimillisyyttä ja huolenpitoa. Meiltä kaikilta.

 

Sain vierailla tiistaina Ilmatieteenlaitoksella Kumpulassa. Sään, ilmaston ja ympäristön tutkiminen sekä analysointi on Suomessa ihan huippua. Meillä kotona tutkitaan avaruutta ja planeettoja mielenkiinnolla. Myös Ilmatieteenlaitos on aikonut panostaa ilmakehän ja avaruuden tutkimukseen tulevaisuudessa. Avaruustiede on kiehtovaa!

 

Viikonloppu vierähtää Vesaisten syyskokouksessa Pieksämäellä. Luvassa junamatkailua, lapsi- ja perhejärjestön arkea ja tulevaisuuden visiointia.

Kommentoi kirjoitusta.

Onnistuu ja ei onnistu

Keskiviikko 21.9.2016 klo 9:43

Kyllä työviikot ovat erilaisia. Viime viikolla petyin Kollajan päätöksestä ja eilen olisi pitänyt melkein liputtaa liikennekaaren eteenpäin menosta. On tämä värikästä touhua.

 

Kollajasta. Hallitus teki periaatepäätöksen olla puoltamatta Kollajan tekoaltaan rakentamista Pudasjärvelle. Kyse ei ollut rahasta, koska hankkeeseen ei olisi käytetty verovaroja. Syyt lienevät periaatteelliset. Olen itse ollut rakentamisen puolesta koko poliittisen elämäni. Suunnitelmalla oltaisiin lisätty tarvittavaa uusiutuvaa säätövoimaa, otettu huomioon alueen tarpeet, työllistetty korkean työttömyyden Koillismaan ihmisiä ja parannettu tulvasuojelua. Koskiensuojelulain avaaminen tuntui olevan nyt liian iso pala päättäjille. Vaelluskalahankkeiden osalta sanon, että jo padottuun vesistöön osa suunnitelmista yliampuvia. Kalastus ja matkailu silti Iijoen valtteja.

 

Liikennekaaresta. Viilattiin, höylättiin, viimeisteltiin ja lopulta pakettiin! Kaaren ensimmäinen näytelmä nähty. Tässä vaiheessa luotiin uudet olosuhteet eri liikennemuotojen harjoittamiseen. Matkaketjut, lippu- ja maksujärjestelmät, uudet liikennepalvelut ja tiedon rajapinnat avautuvat. Pääsekö pian yhdellä lipulla kotiovelta kohteeseen neljällä eri kulkumuodolla? Oli tärkeää, että mukaan liikennekaaren saatiin myös taksit. Suurin osa mm. Kela-kuljetuksista tehdään takseilla julkisin varoin. Kyytien yhdistämisestä on saatu hyviä kokemuksia ja taloudellisia säästöjä.

 

Kuluva viikko käytetään eduskunnassa ensi vuoden talousarviokeskusteluun. Roolit eivät ole muuttuneet: oppositio kritisoi ja hallitus puolustaa. Tärkeintä olisi löytää yhteinen tilannekuva maailman ja Suomen taloudesta. Tiukkaa on.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Poimintoja tuoreesta budjetista

Perjantai 12.8.2016 klo 12:47

Juuri valmistunut valtiovarainministeriön esitys ensi vuoden talousarvioksi on budjetiltaan 55,2 miljardia euroa, josta alijäämää 5,9 miljardia euroa. Tämän vuoden budjettiehdotuksessa alijäämää oli 5 miljardia euroa, joten velkaantuminen hieman kasvaa tulevana vuonna merkittävistä ja kipeistä säästöpäätöksistä huolimatta.

 

Velkaantumisen taittamiseksi säästöjä joudutaan tekemään myös tulevina vuosina, jotta emme jätä tuleville sukupolville valtavaa velkataakkaa maksettavaksi. Tärkeimmät kestävyysvajeen poistamiskeinot ovat säästöt, uudistukset sekä talouskasvun ja työllisyyden nosto.

 

Lähes kaikista Kelan myöntämistä etuuksista leikataan ensi vuonna 0,85 prosenttia. Leikkaus ei onneksi ole suuri yhden etuuden kohdalla, mutta sillä on iso vaikutus, noin 195 miljoonaa euroa, valtion kukkarossa. Korotuksia tulee muun muassa tupakkaveroon, polttoaineveroon, kiinteistöveroon sekä veneiden ja moottoriajoneuvojen veroon.

 

Pelkillä säästötoimenpiteillä ei kasvua ja työllisyyttä saada nousuun. Budjetissa on näinkin vaikeana aikana myös paljon hyviä ja aktiivisuuteen kannustavia päätöksiä. Yrittäjävähennys on Keskustan pitkään ajama hanke, joka on nyt budjettiehdotuksessa mukana. Yrittäjävähennys olisi viisi prosenttia. Vähennyksen voisi tehdä elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta siinä tapauksessa, että tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Myös metsätalouteen on suunnitteilla samansuuruinen vähennysoikeus.

 

Yrittäjyyteen kannustetaan myös arvonlisäveron valtiolle maksamisella vasta siinä kuussa, kun yrittäjä saa asiakkaalta maksun tililleen. Tällä uudistuksella on suuri vaikutus etenkin pienyrittäjien toimintaan, sillä uudistuksen myötä he pystyvät paremmin ottamaan vastaan myös suuria työtilauksia. Tilillä ei tarvitse enää olla valmiina arvonlisäveron suuruista summaa.  

 

Kilpailukykysopimuksen syntymisen ansiosta suomalaisten ansiotuloverotus kevenee ensi vuonna 415 miljoonalla eurolla. Palkansaajan verotus kevenee keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa keskituloisella palkansaajalla noin 150 euron veronkevennystä. Mikäli kilpailukykysopimuksen kattavuus saadaan nostettua 90 prosenttiin, hallitus toteuttaa lupaamansa 515 miljoonan euron veronkevennykset.

 

Uusien työpaikkojen luominen on edelleenkin hallituksen tärkein tehtävä. Kikysopimuksen maaliin saaminen kesäkuussa oli ensiarvoisen tärkeää työllisyyden kohottamiseksi. Työmarkkinoilla on ilmassa positiivista virettä, sillä vuoden aikana työllisten määrä on kasvanut 33 000 henkilöllä. Hallitus pitää päämäärätietoisesti kiinni tavoitteestaan nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme jo aiemmin sovittujen toimenpiteiden lisäksi myös uusia työllisyyttä lisääviä toimia.

 

Valtiovarainministeriö julkaisee tänään perjantaina talousarvioehdotuksen kokonaisuudessaan ministeriön nettisivuilla.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kesäkuulumisia

Perjantai 5.8.2016 klo 13:02

Politiikan heinäkuinen hiljaiselo alkaa olla takanapäin. Elokuun lopussa hallituksen budjettiriihessä käsitellään jälleen tulevan vuoden talousarviota. Alkuviikosta etenkin pienyrittäjät saivat positiivisia uutisia budjettiriihen sisällöstä.

Hallitus helpottaa yrittäjien asemaa muuttamalla arvonlisäveron maksamisen valtiolle niin, että yrittäjä voi maksaa arvonlisäveron tuloistaan vasta, kun yrittäjä on saanut rahat tililleen asiakkaalta. Nyt tilanne on se, että yrittäjän pitää tilittää arvonlisävero valtiolle, vaikka hän ei olisikaan vielä saanut maksusuoritusta asiakkaalta.

Muutos koskee yrityksiä, joiden tilikauden liikevaihto on alle 500 000 euroa. Muutoksella on suuri vaikutus yrittäjän toimintaan, kun maksuvalmiuteen ei tarvitse varata enää niin suurta etukäteiskapasiteettia. Arvoltaan suurikin urakka on helpompaa ottaa vastaan, kun yrittäjän tilillä ei tarvitse olla valmiina arvonlisäveron suuruista summaa.

Yrittäjyyden edistäminen on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista, ja tässä on taas yksi hallituksen toimi lisää yrittäjän arjen helpottamiseksi.

Arki palailee vähitellen, mutta kesäviikonlopuista ehtii vielä nauttimaan. Meidän perheen loppuviikko kuluu Vesaisten valtakunnallisella kaupunkileirillä Mäntsälän kauniissa Saaren kartanossa.
vesaisetMantsala.jpg

Paikalla on yli 200 leiriläistä vauvasta vaariin. Tiedossa on monenmoista leiriohjelmaa sekä Helsinki-päivä risteilyineen ja Linnanmäen vierailuineen, paljon uusia ystäviä ja unohtumattomia leirielämyksiä. Lauantaina vietämme ohjelmallista iltaa 60 vuotta täyttävän lapsiperhejärjestömme kunniaksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Kohti keskikesän juhlaa

Keskiviikko 22.6.2016 klo 13:13

Juhannusaatto kolkuttelee jo ovella. Suomi rauhoittuu keskikesän juhlan viettoon. Sipilän hallituksen normienpurkutalkoot näkyvät juhannuksen aikaan konkreettisesti: kaupat saavat olla auki kauppojen omien valintojen mukaan. Näyttääkin siltä, että suurin osa päivittäistavarakaupoista pitää ovensa auki joka päivä. Sääntelyn purkamiselle aukioloajoissa oli selvästi tarvetta.

 

Talkoot turhan byrokratian karsimiseksi jatkuu täydellä teholla. Pelkästään yritystoiminnan ja investointien normienpurkuryhmä on jättänyt eri ministeriöihin yli 40 purkuesitystä toimimattomista normeista.

 

Ympäristöministeriön alainen työryhmä on puolestaan vastikään jättänyt ehdotuksen hallituksen esitykseksi siitä, että jatkossa kaupan suuryksikön neliöraja olisi 2000 neliön sijasta 4000 neliötä. Lisäksi kunta ei enää päättäisi siitä, minkä alan yritys tietylle tontille voidaan rakentaa. Päätös rakentamisesta olisi yrityksen vallassa. Toteutuessaan esitys vapauttaisi huomattavasti lisää kaupan alan toimintaa.

 

Maanantai oli maakunnassamme historiallinen päivä. Kempeleen kunnassa avattiin uusi juna-asema. Edellisen kerran henkilöjuna on pysähtynyt Kempeleessä vuonna 1990. VR on avannut 2000-luvulla 17 uutta tai aiemmin suljettua asemaa matkustajien liikkumistottumusten mukaisesti. Liikennevirasto ja VR pitävät Kempelettä hyvinkin potentiaalisena matkustajia houkuttelevana asemana. Uusi asema onkin saanut jo lempinimen Pikku-Pasila, josta myös Oulun eteläpuolen asukkaat voivat helposti hypätä junan kyytiin. Toivottavasti tulevaisuudessa saisimme maakuntaamme radan varteen myös muita uusia, etenkin työmatkalaisia palvelevia asemia.   

kes08_006.jpg

 

Eduskunnan kevätistuntokausi päättyy juhannukseen. Kesätauolla olen tavattavissa maakuntamme kesätapahtumissa kotisivujeni kalenterin mukaisesti. Lisäksi keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous järjestetään tänä vuonna Oulussa. Tulossa on useita, kaikille avoimia oheistilaisuuksia alueemme kunnissa. Nähdään kesän merkeissä!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kotimaista maataloutta tarvitaan myös tulevaisuudessa

Tiistai 14.6.2016 klo 14:51

Hallitus vastasi tänään opposition välikysymykseen suomalaisen maatalouden tilanteesta. Olen kevään aikana vieraillut useammalla maatilalla, ja kuullut sekä nähnyt konkreettisesti paikan päällä maakuntamme viljelijöiden ajankohtaisia haasteita.
 
On aivan totta, että byrokratian pyörittäminen vie maanviljelijältä ihan liikaa aikaa päivittäiseltä perustyöltä. Lisäksi kotimaisen ruoan hinnasta jää ruoan tuottajalle liian pieni siivu käteen. Tuntipalkka on saattanut jäädä vain kahteen euroon. Tukimaksatusten jatkuva viivästyminen on täysin kohtuutonta. Maanviljelijät ovat ajautuneet täysin ilman omaa syytä maksuvaikeuksiin. Jos paikallinen pankki ei ole katsonut asiaa suopeasti, viljelijöiltä on katkaistu jopa sähköt maksamattomien sähkölaskujen vuoksi.
 
Näin ei voi jatkua. Ministeri Tiilikaisen esittämästä maatalouden kriisipaketista on päätettävä nopealla aikataululla. Kriisipaketin turvin voidaan auttaa maanviljelijöitä selviämään vaikeiden aikojen yli, mutta sillä on myös symbolinen merkitys siitä, että hallitus reagoi maanviljelijöiden hätään.
 
Normienpurkutalkoot maataloussektorilla ovat käynnistyneet onnistuneesti, ja työtä on jatkettava samalla ahkeralla otteella. Maataloushallinnon täytyy jatkossa olla maanviljelijän tsemppaaja ja sparraaja, ei jatkuvan stressin ja ongelmien aiheuttaja.
 
Hallitus on tehnyt useita suomalaista maataloutta tukevia päätöksiä. Maaseutuvirastoon on lisätty resursseja tukien toimeenpanoon, ja viraston ohjaus on aiempaa tiukemmin maa- ja metsätalousministeriön alla. Hallitus tekee töitä sen eteen, että EU-tukimaksut saadaan mahdollisimman etupainotteiseksi tulevana syksynä, ja EU-kriisirahoitusta on saatavissa suoraan tuottajille jatkossakin. Nyt EU-kriisirahoitusta on saatu maito- ja sikatiloille. Kansallisella rahalla täydennetty kriisituki oli yhteensä 18 miljoonaa euroa. Hallitus panostaa suomalaisen ruoan vienninedistämismatkoihin, ja syksyllä eduskunta saa käsiteltäväkseen hallituksen ruokapoliittisen selonteon.
 
Töitä on tehtävä lujasti sen eteen, että meillä on myös 2020-luvulla tarjolla kotimaista ja puhdasta ruokaa. Kuluttajat ovat yksi avainasemassa oleva toimija. Valitsemalla kaupan hyllyltä kotimaisen elintarvikkeen, turvaamme suomalaisen ruoantuotannon sekä noin 300 000 elintarvikeketjuun kuuluvan työpaikan säilymisen kotimaassa.

1 kommentti .

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 110 vuotta

Perjantai 3.6.2016 klo 15:32

Tällä viikolla tuli kuluneeksi 110 vuotta siitä, kun Suomeen saatiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Varallisuus ja yhteiskunnallinen asema eivät enää määrittäneet sitä, kuka saa osallistua yhteisten asioiden päätöksentekoon.

 

Myös naiset ja työväki pääsivät tuomaan mielipiteensä esille. Yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden myötä äänioikeuttaan ensimmäisissä eduskuntavaaleissa käytti 70,7 prosenttia äänioikeutetuista. Sääty-yhteiskunnan aikana äänioikeus oli vain noin kahdeksalla prosentilla koko väestöstä. Eduskunta juhlisti merkkipäivää keskiviikkona juhlaistunnossa.

eduskuntatalokukat5.jpg

 Tänään ja huomenna Suomessa juhlitaan niin ammattiin valmistuneita kuin ylioppilaita. Heillä on lähes rajattomat mahdollisuudet edessään niin koulutus- kuin työpoluilla. Toiselta asteelta valmistuneiden nuorten pääsyä korkeakouluun helpotettiin tänä vuonna siten, että heille on varattu tietty kiintiö koulun aloituspaikoista.

 

Työelämään hakeutuville nuorille Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien tuore kysely kertoo hyviä uutisia. Alueen yrittäjien tulevaisuuden positiivinen usko on kohentunut, mikä toivottavasti konkretisoituu uusina investointeina ja työpaikkoina. Lisäksi kyselyn mukaan yrittäjien mielestä nuorten työelämävalmiudet ovat parantuneet merkittävästi kahden vuoden takaisesta mittauksesta.

 

Jos työpaikkaa ei heti löydy lähialueelta, katseet pitää suunnata sinne, missä työtä on tarjolla. Jos kotimaan työmarkkinoilta ei löydy sopivaa työtä, kannattaa etsintää laajentaa vaikkapa naapurimaahan Ruotsiin. Esimerkiksi keväällä uutisoitiin Ruotsissa olevan työtä monelle kymmenelle tuhannelle uudelle it-alan osaajalle. Myös Norjassa on töitä tarjolla monella alalla.

 

Onnentoivotukset kaikille tänä viikonloppuna juhlapäivää viettäville ammattiin valmistuneille ja ylioppilaille!

 

 

 

    

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Laatua ja valinnanvapautta sote-palveluihin

Keskiviikko 1.6.2016

Hallituksen yksi kärkihankkeista, sote-uudistus, sai tänään jälleen uusia vahvoja askelmerkkejä eteenpäin. Asiakkaan valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa ministeri Rehulalle.

 

Raportin ehdotuksessa asiakas saisi jatkossa valita itse, missä sosiaali- ja terveyskeskuksessa hän haluaa asioida. Terveyskeskus voisi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämä, ja valinta olisi voimassa aina vähintään puoli vuotta. Lisäksi sosiaali- ja terveyskeskuksen tarveharkinnan mukaan asiakas voisi valita myös muista valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista itselleen sopivimman. Sosiaalipalveluihin valinnanvapaus laajenisi asteittain.

 

Maakunnat, eli sote-palveluista vastaavat tahot, maksaisivat kiinteän korvauksen valinnanvapauden piirissä oleville sosiaali- ja terveyskeskuksille sen mukaan, minkä verran keskuksessa käy asiakkaita. Keskusten täytyy panostaa laatuun, jotta ne houkuttelevat asiakkaita, ja sitä kautta saavat itselleen korvausmaksua.  Asiakasmaksut olisivat samansuuruiset jokaisessa keskuksessa.

 

Pidän valinnanvapauden laajenemista erittäin toimivana ratkaisuna, sillä sen myötä jokaisen palveluja tarjoavan tahon on tarjottava palveluita asiakaslähtöisesti ja laadusta tinkimättä. Jotta valinnanvapaudella tavoiteltavat entistä paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut aidosti toteutuvat, on valtion pidettävä huolta siitä, että yksityisen sektorin lisäksi myös julkisella ja kolmannella sektorilla on riittävät resurssit kilpailuun asiakkaista.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lisäksi tarvitsemme uudenlaista ajattelua terveydenhoitoon. Tulevaisuudessa näkisin mielelläni terveydenhoitohenkilökunnan asiakkaan personal trainerina terveysasioissa.

 

Sairaanhoitaja tai lääkäri tukisi asiakkaan terveellisiä elämäntapoja ja ohjaisi oikeisiin valintoihin muun muassa ruokavalion ja riittävän liikunnan suhteen. Liikuntareseptit ovat olleet käytössä jo jonkin aikaa. Toivottavasti pian saadaan käyttöön ensimmäiset lääkärin kirjoittamat hyvinvointireseptit, sillä mikään ei ole niin hyvä ja kustannustehokas sairauksien hoitokeino kuin ennaltaehkäisy.

 

kukat.jpg

Se on kesä nyt. Nautitaan alkukesän kauniista ja valoisista päivistä!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Lapsille liikuntaa kolme tuntia päivässä

Tiistai 17.5.2016 klo 10:08

Lasten päivittäistä liikkumista halutaan lisätä tunnilla. Tätä mieltä on asiantuntijaryhmä, joka on valmistellut uudet suositukset lasten liikkumiseen.  Uudet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset julkaistaan kokonaisuudessaan syyskuussa. Ryhmän suosituksista on helppo olla samaa mieltä. Tämän päivän elämäntyyli sisältää hyvin vähän fyysistä rasitusta, jossa lapset pääsisivät harjoittelemaan ja kehittämään motorisia taitojaan. Liikkumismahdollisuuksia on saatava sisällytetyksi lasten jokaiseen päivään suunnitelmallisesti, jotta kolme tuntia liikuntaa täyttyisi.

Painavin vastuu lasten riittävästä liikkumisesta on vanhemmilla. Riittävään liikkumiseen löytyy keinot lähialueelta. Esimerkiksi meillä Oulussa on todella kattava leikkipuistoverkko. Pyöräretket uusiin, ennen käymättömiin leikkipuistoihin ovat lapsille ja aikuisille mukavaa ajanvietettä. Liikkuminen tulee siinä samalla hoidettua lähes huomaamattomasti. Myös koulujen ja päiväkotien pihat ovat oiva ulkoilu- ja liikkumiskohde niiden aukioloaikojen ulkopuolella.

Aina liikkumiseen ei tarvita valmiiksi rakennettua ympäristöä, vaan myös lähimetsät tarjoavat tehokkaan liikkumisalueen. Lasten liikkumiseen ei tarvita ihmekonsteja tai maksullisia kohteita, vaan ihan arkipäiväiset, jokaisen käytössä olevat liikuntamahdollisuudet täyttävät helposti suunnitteilla olevatkin, entistä pidempikestoiset liikkumissuositukset. Kesällä uimaranta on lämpimien päivien ykköskohde.

Päiväkodeilla ja kouluilla on osavastuu lasten liikkumisesta ja liikuntamyönteisyyteen kasvattamisesta. Kun liikkumisesta tehdään joka päivään kuuluva arkirutiini, todennäköisesti lapsi on myös aikuisena liikunnallinen. Aktiivinen liikkuminen välitunnilla edistää tutkitusti oppimistuloksia ja työskentelyrauhaa luokassa.

Liikkuva koulu -ohjelman laajentaminen valtakunnalliseksi on osa Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeita. Tavoitteena on, että jokainen koululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä koulupäivän aikana. Hankkeen toteuttamiseen hallitus on varannut 21 miljoonaa euroa vuosille 2016-2018. Koululaisten liikkumiseen halutaan saada uusia innovatiivisia ideoita, ja koululaisilla itsellään on paras tietämys siitä, miten on mukavaa liikkua. Siksi oppilaat kannattaa ottaa mukaan suunnittelemaan entistä liikkuvampaa koulua.  

Kommentoi kirjoitusta.

Koko Suomen asuttuna pitäminen on realismia Keskustalle

Perjantai 29.4.2016 klo 14:52

Jälleen kerran aluepolitiikka nousi viikon yhdeksi suurimmista keskustelun aiheista pääministeri Sipilän lauantaisen puheen jälkeen. Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa pitämässä puheessaan Sipilä toi esille, kuinka Keskustassa uskotaan hajauttamiseen niin asumisessa, yritystoiminnassa kuin koulutuksessakin. Kaikkien ei tarvitse asua kehä kolmosen sisäpuolella, mikä tosin on myös oikein oivallinen paikka. Vastakkainasettelua emme tavoittele.

Eräskin kokoomusvaikuttaja lyttäsi hajauttamisen ideologian täysin, mutta samassa kirjoituksessa kehui, kuinka mukavaa on olla mökillä keskellä metsää. Tähän juuri me keskustalaiset pyrimme; että suomalaisilla olisi mahdollisuus valita itse asuin- ja työskentelypaikkansa omien mieltymysten mukaisesti.

Eduskuntavaaleista on kulunut vuosi, ja keskustajohtoinen hallitus on tehnyt jo tähän mennessä merkittäviä päätöksiä, jotka tukevat hajautettua yhteiskuntaa. Itsehallintouudistus antaa maakunnille uutta valtaa ja vastuuta. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tärkeimmät maakuntahallinnon uusista tehtävistä.

Digitalisaation kehitys on ollut nopeaa, mutta uskon, että kehitys menee vielä huimasti eteenpäin. Digitalisaation uusi aalto on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista.

Digitaaliset palvelut mahdollistavat yhä enenevässä määrin ihmisten asumisen missä päin Suomea tahansa. Jo tällä hetkellä meillä on digitaalisia palveluita, kuten etälääkäri, etäasiointi julkisen sektorin virastoissa ja vaikkapa etäopiskelu, joiden digitalisoitumista emme olisi voineet uskoa vielä parikymmentä vuotta sitten. Kaikki nämä palvelut vähentävät ihmisten tarvetta liikkua paikasta toiseen. Ruokaostoksetkin on jo mahdollista saada kotiovelle muutamalla klikkauksella.

Etätyö tulee lisääntymään niin kotioloissa kuin etätyöntekijöille räätälöidyissä yhteisissä tiloissa. Tällaiset yhteiset toimintatilat kokoavat eri alan ammattilaiset yhteen, mikä tarkoittaa myös hedelmällistä alustaa uusien innovaatioiden synnylle.  Mitä kaikkia palveluita tullaankaan digitalisoimaan seuraavan kymmenen vuoden sisällä.

ilmapallot.JPG

Iloista ja aurinkoista vappuviikonloppua! Olen mukana Keskustan Vihreässä Vapussa lauantaina klo 16. Tuu kuulemaan kevään ajankohtaiset aiheet politiikasta ja tietenkin nauttimaan vappuherkkuja!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hyviäkin uutisia opiskelijan arkeen

Perjantai 8.4.2016 klo 19:38

Tämän kevään yhteishaku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin päättyi keskiviikkona. Tänä vuonna astui voimaan lakimuutos, jonka mukaan korkeakoulujen on varattava osa yhteishaussa olevista opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Uudistus parantaa huomattavasti toiselta asteelta valmistuneiden nuorten koulutuspolulla etenemisen mahdollisuuksia, ja ehkäisee välivuosia opiskelusta. Tavoitteena on myös nuorten entistä nopeampi valmistuminen työelämään.
 
Myös jo korkeakoulututkinnon suorittaneiden asema on huomioitu uudistuksessa. Kiintiöpaikat ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville eivät saa muodostaa kohtuutonta estettä muille, toista korkeakoulututkintoa tavoitteleville. Lisäksi maisterivaiheen haussa ei ole kiintiöitä ensikertalaisille hakijoille.  Alan vaihto on siis edelleen mahdollista, ja siihen kannustetaan esimerkiksi aikuisopintotuen turvin. 
 
Opiskelijoihin kohdistuvat säästöt ovat puhututtaneet viime päivinä kovasti. Vähemmälle huomiolle on jäänyt huomattava kohennus opiskelijoiden tukiin. Niin keskusta kuin opiskelijajärjestötkin ovat esittäneet opiskelijoille yleistä asumistukea asumislisän sijaan, ja nyt hallitus valmistelee ensi syksyyn mennessä esityksen sekä toisen asteen että korkeakouluasteen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin.
 
Tällä hetkellä opiskelijoille myönnettävää asumislisää voi saada vain opiskelukuukausilta. Asumistuki on sen sijaan ympärivuotinen. Lisäksi asumistuki kohdentuu asumislisää paremmin pienituloisille, eli juuri niille, jotka tukea kipeimmin tarvitsevat. Tuki asumiskuluihin kasvaa useissa, eri paikkakuntien asumiskuluihin perustuvissa esimerkkilaskelmissa. Parhaimmassa tapauksessa tuki voi olla jopa kaksinkertainen asumislisään verrattuna. Uudistuksen myötä opiskelijat saatetaan samaan asemaan muiden asumisen tukea saavien kanssa. Uudistus tukee myös vireillä olevaa perustulokokeilua, kun erilaisia tukia yhdenmukaistetaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Pohjoisen ääntä on kuultu!

Keskiviikko 6.4.2016 klo 10:55

Eilinen hallituksen kehysriihen päätös käynnistää valtatie 4:n Oulun ja Kemin välisen tieyhteyden korjaustoimet välittömästi oli äärimmäisen tärkeä ja odotettu päätös koko pohjoisen Suomen alueelle. Oulun kohdan ruuhkiin saadaan viimein helpotusta, ja Oulu-Kemi-välin yhteys turvallisemmaksi ja sujuvammaksi niin yksityisautoilijoille kuin elinkeinoelämän tarpeisiin. Korjaushankkeen kustannukset ovat 155 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 125 miljoonaa euroa ja kuntien 30 miljoonaa euroa.
 
Korjaushankkeen käynnistämisen eteen on tehty työtä vuosien ajan, ja kiitos hankkeen käynnistyksestä kuuluu kaikille pohjoisen Suomen päättäjille ja muille toimijoille sekä keskustan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille. Pohjois-Suomen tärkein liikenneyhteys saadaan viimein tienkäyttömääriä vastaavalle tasolle.
 
Keskustajohtoinen hallitus käynnistää vt 4 -hankkeen lisäksi kuusi muuta suurta liikennehanketta, jotka sijoittuvat niin maakuntiin kuin kaupunkiseuduille. Koko Suomen kehittäminen on pidetty kirkkaana mielessä liikennehankkeista päätettäessä. Tiehankkeet tuovat mukanaan suuren piristysruiskun työmarkkinoille teiden tekovaiheessa ja valmistuessaan kohentavat yritysten toimintaa merkittävästi entistä turvallisempina ja sujuvampina liikenneyhteyksinä.
 
Tiehankkeisiin hallitus käyttää yhteensä noin 700 miljoonaa euroa. Vaikka ajat ovat taloudellisesti haastavat, tiehankkeiden käynnistys on hallitukselta tärkeä panostus tulevaisuuteen. Leikkauksien lisäksi hallituksella on päämäärätietoinen tavoite taloudellisen kasvun ja menestyvän Suomen rakentamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Perustulokokeilu nytkähti eteenpäin

Keskiviikko 30.3.2016 klo 14:46

Maan hallituksen yksi kärkihankkeista, perustulokokeilu, nytkähti tänään eteenpäin, kun kokeilua selvittänyt työryhmä luovutti esiselvityksensä sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylälle.

 

Kokeilu olisi tarkoitus toteuttaa vuosina 2017-2018, ja tulokset arvioitaisiin vuonna 2019. Kokeilulla on tarkoitus vastata muuttuneeseen työelämään sekä kehittää sosiaaliturvaa aktivoivaksi ja työhön kannustavaksi. Lisäksi tavoitteena on turhien normien purkaminen etuusjärjestelmästä.

 

Työryhmä esittää kokeilua varten osittaista perustuloa. Täysin perustuloon pohjautuva sosiaaliturva tulisi työryhmän mukaan varsin kalliiksi, sillä tällöin perustulon tulisi olla huomattava suuri.

 

Osittainen perustulo olisi noin 550-750 euroa kuussa, ja se korvaisi suurimman osan perusturvaetuuksista. Tulo olisi verotonta, ja ansiosidonnaiset etuudet säilyisivät lähes ennallaan. Kansalaisten tulot eivät mallissa nousisi, mutta tulot tulisivat yhdestä lähteestä, ja työnteon yhdistäminen perustuloon olisi helpompaa kuin nykyisiin etuuksiin.

 

Yhdeksi kokeiluryhmäksi työryhmä ehdottaa 25-63-vuotiaita vähätuloisia työikäisiä. Ikäluokka olisi hedelmällinen kokeilulle, sillä tähän ikäluokkaan kuuluvien kansalaisten arjessa työelämän muutokset tulevat hyvin esille. Kokeilussa olisi mukana alueellinen otanta sekä satunnaistettu valtakunnallinen otanta.   

 

Olen mukana hallituksen kokeilukulttuuria edistävässä parlamentaarisessa työryhmässä, jossa myös perustulokokeilua viedään eteenpäin. Perustulokokeilun tuloksien perusteella saamme toivon mukaan aikanaan laajennettua perustulon koskemaan kaikkia kansalaisia. Jokainen kansalainen olisi jatkossa oikeutettu tiettyyn perustulotasoon. Työtön työnhakija voisi vastaisuudessa ottaa vastaan vaikkapa muutaman päivän sijaisuuden menettämättä perustuloaan.

 

Perustulon käyttöönottoa puoltaa eniten pirstaloituneen työelämän mukanaan tuomat haasteet. Perustulon myötä lyhyetkin työmahdollisuudet olisi kannattavaa ottaa vastaan. Perustulon pitää toimia ennen kaikkea työhön innoittajana ja kannustajana. Kotiinjääminen täytyy perustulon käyttöönoton jälkeen olla aina taloudellisesti huonompi vaihtoehto kuin työssäkäyminen.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »