Uutiset

23.10.2014 Yllätetään yhteiskunta - mielenkiintoinen hanke Iissä Lue lisää » 17.10.2014 Mirjan blogi Oulu-lehdessä: Koulutus myllerryksessä Lue lisää » 14.10.2014 Mirjan blogi Kalevassa: Oulu-lisä kuuluu lapsiperheille Lue lisää » 6.10.2014 Mirjan haastattelu Talvivaarasta Ylen Ykkösaamussa Lue lisää »

Tapahtumakalenteri

Pikakysely

Onko Oulu-lisä tarpeellinen?

Tupakkaveron korotuksella lapsilisäleikkauksia ei tarvita

Torstai 23.10.2014 klo 13:28

Eduskunnassa käytiin eilen mielenkiintoinen keskustelu hallituksen esityksestä tupakkaveron nostamiseksi. Keskustelusta muodostui melkeinpä kisa siitä, kuka korottaisi tupakkaveroa eniten. Tupakoinnin vähentämiseksi ja lopulta savuttoman Suomen aikaansaamiseksi vuoteen 2040 mennessä on tehtävä kaikki mahdollinen.

Paljon on jo saatukin aikaan. Ei tarvitse mennä montaa vuosikymmentä taaksepäin, kun tupakointi oli vielä sallittua esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä ja ravintoloissa, tupakkaa saivat ostaa jo 16-vuotiaat, ja tupakkamainoksia oli siellä ja täällä. Tupakointi oli osa arkea ja hyväksyttävää.

 Tänä päivänä tupakkatuotteita ei saa myydä alle 18-vuotiaille, ravintolatupakointi on kiellettyä, tupakkatuotteita ei saa mainostaa, ja tupakat on oltava kaupassa huomaamattomasti esillä. Tupakoinnin salliminen julkisissa kulkuvälineissä muutama vuosikymmen sitten kuulostaa tämän päivän nuorista todella uskomattomalta.   

Ilmapiiri on muuttunut koko ajan tupakointivastaisemmaksi, eikä tupakointia pidetä enää sosiaalisesti hyväksyttävänä. Yhä useampi työpaikka ilmoittautuu savuttomaksi, ja tukee henkilöstön vieroittautumista tupakasta. Nuorten keskuudessa tupakointi ei ole enää merkki menestyksestä.

Eilisen keskustelun perusteella tupakkaveron korotukselle on kannatusta jokaisesta puolueesta. Keskusta on jättänyt tupakkaveron nostosta tehtyyn valtiovarainvaliokunnan mietintöön vastalauseen. Tupakkaveroa tulee korottaa 31 senttiä enemmän kuin mitä hallitus esittää. Korotuksen jälkeen tupakka-askin hinta nousisi 69 senttiä. Tällä korotuksella saamme valtion kassaan summan, jonka turvin voimme perua lapsilisäleikkaukset kokonaan.

Me suomalaiset tarvitsemme nyt konkreettisia tekoja hallituksen poukkoilevien päätösten sijaan, ja tämä on yksi keskustan teko suomalaisten paremman arjen puolesta.

Kommentoi kirjoitusta.

Viikon varrelta

Perjantai 17.10.2014 klo 16:05

Eduskunnassa viikon ykkösaiheita olivat ydinvoiman lisärakentaminen, ympäristöministeri Grahn-Laasosen päätös jäädyttää soidensuojeluohjelma ja keskustan ja perussuomalaisten jättämä välikysymys Suomen taloudesta.

Ajatuksiani ydinvoimasta voit lukea edellisestä blogistani. Tärkeintä on, että ydinvoimaa käytetään ainoastaan siirtymäajan energianlähteenä. Tällöinkin ydinvoiman tulee olla ainoastaan yksi osa laajempaa energiapalettia.

Ympäristöministeri aloitti kautensa räväkästi ja piirsi raksit edeltäjänsä valmisteleman soidensuojeluohjelman päälle. Grahn-Laasosen mukaan soidensuojeluohjelmaa jatketaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Esitys on kannatettava. Vapaaehtoisuus on aina pakkoa toimivampi keino saada ihmiset motivoiduksi toimintaan. Maassamme soita riittää, joten järkiperäinen suojeleminen on tervetullut avaus ministeriltä. Jäämme odottamaan tarkempaa sisältöä ministerin päätöksestä.

Keskusta ja perussuomalaiset ovat erittäin huolestuneita Suomen talouden tilasta. Pääministeri on asettanut itsensä ja puolueensa vaalivankkureihin, vaikka vaaleihin on aikaa puoli vuotta. Tähän asti Suomessa on ollut tapana, että pääministeri on ensisijaisesti isänmaan palveluksessa vaaleihin saakka. Stubb tuli ja muutti tämän käytännön täysin.

Suomen luottoluokitus putosi luottoluokittaja Standard & Poor’sin luokittelussa. Hallitus ei ole kyennyt saamaan Suomen taloutta takaisin raiteilleen. Uudistussuunnitelmia on heitelty ilmaan vaikka millä mitalla, mutta päätöksiä ei ole saatu aikaan. Välikysymyksessä vaadimme hallitukselta vastausta siihen, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomen talous saadaan takaisin noususuuntaan?

Oulun seudun koululaiset pääsevät tänään nauttimaan syyslomasta. Lomatekemistä riittää kotikaupungissammekin moneen lähtöön. Tärkeää on välillä osata olla myös tekemättä mitään erityistä. Virkistävää syyslomaa kaikille lomailijoille.

p.s. Käy lukemassa Vieraskynäosiosta minulla tämän viikon työharjoittelussa olleen, oululaisen Anniinan kokemus viikosta eduskunnassa.

Kommentoi kirjoitusta.

Ydinvoimaa tarvitaan vain siirtymäajalle

Keskiviikko 15.10.2014 klo 10:05

Ydinvoima on tämän viikon ykköspuheenaiheita. Suomi ja perusteollisuutemme tarvitsevat kohtuuhintaista sähköä. Uusiutuvat energiamahdollisuudet ja ydinvoima eivät ole vastakkain. Tarvitsemme niitä molempia: Ydinvoimaa siirtymäajan, jolloin fossiilisista polttoaineista voidaan luopua vähitellen. Samalla meidän täytyy lisätä uusiutuvan energian käyttöä.

Olemme liikaa riippuvaisia tuontienergiasta. Energiaomavaraisuudessa meidän on tavoiteltava nykyisen 32 prosentin sijaan 60:tta prosenttia, sähköntuotannossa jopa 100 prosenttia. Tarvitsemme laaja-alaisen energiapaketin.

En lukeudu itse ydinvoiman innokkaimpiin kannattajiin. Fennovoiman periaatepäätöksen uudelleenkäsittelyssä olen kuitenkin edellisen, vuoden 2010 mielipiteeni kannalla. Ydinvoima on välttämätön siirtymävaiheen energiamuoto. Fennovoiman on täytettävä lupaehdot, kun rakennuslupa aikanaan myönnetään - tai sitä ensinnäkin haetaan. Kotimaisen omistuksen, tuon 60 prosentin, pitää täyttyä. Ydinjätteen loppusijoituksesta pitää olla selvitys vuoteen 2016 mennessä, ja Stukin vaatimuksien sekä johtamisjärjestelmien pitää olla tiedossa.

Ydinvoimalan rakentaminen on merkittävä piristysruiske pohjoisen ja Oulun seudun elinkeinoelämälle. Rakennusvaiheessa voimala työllistää enimmillään noin 4 000 ihmistä useiksi vuosiksi. Puhutaan siis useiden miljardien eurojen investoinneista, joista me saamme valtion toimesta vain unelmoida. Rakennusvaiheessa voimalaan tarvitaan tavaraa sekä palveluita monilta eri aloilta. Paikallisten yritysten kannattaa nyt olla todellakin hereillä.

Kun rakennustyö on saatu valmiiksi, voimala voi työllistää parhaimmillaan satoja henkilöitä pysyvästi. Ydinvoimala tarvitsee osaajia useilta eri alueilta ja aloilta. Kaikkia näitä voidaan myös pohjoisessa kouluttaa.

Pohjoisessa on tarjolla osaavia tekijöitä. Oulussa työttömyysprosentti lähenee 20, joten tarvitsemme työpaikkoja kipeästi. Raahen seutukunnasta on puolestaan hävinnyt viime vuosien aikana erityisesti teollisuuden työpaikkoja, ja uusia tarvitaan tilalle.

Monen tuhannen rakennustyöntekijän asettautuminen ydinvoimalan läheisyyteen tuo kunnille lisää verotuloja sekä yrittäjille uusia potentiaalisia asiakkaita. Kiinnostus alueen asuntoihin kasvaa varmastikin kohisten, jolloin myös asuntojen arvo ja maan arvo nousevat. Uusien asukkaiden myötä tarvitaan lisää palveluja - ne siis työllistävät - joista pääsevät nauttimaan myös kunnan nykyiset asukkaat.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi kantaa vastuunsa ilmastotalkoissa

Tiistai 7.10.2014 klo 14:59

Eduskunta keskustelee tänään energiasta pääministeri Stubbin eduskunnalle antaman energiapoliittisen ilmoituksen pohjalta. Suomessa on käynnissä merkittäviä energiahankkeita, joten avoin keskustelu on paikallaan. Eniten keskustelua herättänee kysymys ydinvoimalahankkeiden tarpeellisuudesta.

 

Ilmastonmuutos on yksi aikakautemme vaikeimpia ongelmia, jonka ratkaisemiseksi jokaisen maan on ponnisteltava. Suomessa ilmastonmuutoksen merkit ovat näkyneet viime vuosina voimakkaina sateina, lumirajan siirtymisenä pohjoisemmaksi, metsäpaloina ja vesistöjen rehevöitymisenä.

 

Suomi kuluttaa kokoonsa nähden paljon energiaa muun muassa siksi, että meillä on pitkä, kylmä talvi ja pitkät etäisyydet. Teollisuus on suurin energiankuluttajamme. Se vie melkein puolet maamme energian kokonaiskulutuksesta.

 

Energiaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 35 prosenttia. Uskon vakaasti, että energiaomavaraisuus voidaan nostaa ilman ydinvoimaa reilusti yli 60 prosenttiin. Tarvitaan puun lisäkäyttöä, turpeen lisäkäyttöä mukaanlukien sen käytön ympäristöongelmien minimointi, tuuli- ja aurinkovoimaa sekä uusia ja innovatiivisia teknologiaratkaisuja.

 

Ilmastonmuutoksen hillinnässä energiansäästäminen on yksi tehokkaimmista keinoista. Keskusta näkee Suomella mahdollisuuden jopa 15 prosentin pudotukseen energiankulutuksessa vuoteen 2030 mennessä. Energiansäästötoimiin täytyy ryhtyä niin kotitalouksissa kuin julkisissa rakennuksissa, liikenteessä, rakentamisessa ja maa- ja metsätaloudessa.    

 

Jos Olkiluoto4:n ja Fennovoiman ydinvoimalahankkeet toteutetaan, mielestäni Suomeen ei tarvita enää niiden jälkeen uusia ydinvoimaloita. Ydinvoimalahankkeissa tulee ottaa huomioon energiantuoton lisäksi niiden aluepoliittinen vaikutus. Esimerkiksi Fennovoiman on arvioitu tuovan Pyhäjoelle ja Ouluun saakka tuhansia uusia työpaikkoja. Lisäksi Oulun seudun elinkeinoelämälle tulee miljoonien eurojen lisätulot voimalahankkeen myötä.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitus valitsi lapsiperheet jättileikkausten kohteeksi

Keskiviikko 1.10.2014 klo 10:09

Hallitus on tämän vaalikauden aikana lukuisilla toimenpiteillään kurjistanut lapsiperheiden arkea. Hallituksen esitys lapsilisien leikkaamisesta on vain yksi niistä. Hallituskauden alkuhuumassa hallitus päätti, että lapsilisän indeksijäädytys tehdään vuosille 2013-2015. Lapsilisä oli ainoa etuus, joka jäädytettiin. Mielestäni tämä on arvovalinta hallitukselta. Kotihoidon tuen kiintiöittäminen on leikkaus, ja tämä lapsiverovähennyksen tekeminen on äärettömän kallis veroratkaisu tässä taloudellisessa tilanteessa.

Hallituksen esitys lapsilisien leikkaamisesta yli 8 prosentilla ei ole pieni asia perheille. Kaikkein suurin merkitys lapsilisällä on juuri pienituloisten lapsiperheiden, monilapsisten perheiden sekä yksinhuoltajien arkeen.

isovanhempi.jpg

Eduskunnassa on viime päivät väännetty kättä siitä, olisiko lapsilisäleikkaus voitu korvata jollakin muulla leikkauskohteella. Lapsilisäleikkauksesta tuleva 110 miljoonan euron säästöä kompensoidaan monimutkaisella lapsiverovähennyksellä, jonka kustannus on 70 miljoonaa. Säästöä ei tarvitse enää etsiä kuin 40 miljoonaa. Tuo summa saadaan kyllä kasaan muullakin tavalla.

Keskusta on vakavissaan esittänyt moneen kertaan, että tupakkaveron nosto olisi ollut aiheellinen tässä ajassa, ja sillä näiltä lapsilisäleikkauksilta olisi säästytty. On merkillistä, että lapseni lauantaikarkkipussin verotus ei nouse, mutta lapsilisät vähenevät rajusti. Tämä jos mikä on erittäin poukkoilevaa politiikkaa, josta ei oikein ota kukaan selvää. Mitä toisena päivänä päätetään, se seuraavana päivänä kumotaan.

Lapsilisissä on kyse yli miljoonan lapsen etuisuudesta, ja yli puolen miljoonan perheen toimeentulosta. Lapsiköyhyyttä lisäävä lapsilisien leikkaus ei auta niitä, jotka kärsivät joka päivä liian niukasta toimeentulosta. Keskivertoperhe menettää muutenkin noin 900 euroa vuodessa hallituksen säästötoimenpiteiden vuoksi. Korotus tulee niin kiinteistöveroon, energiaveroon, ajoneuvoveroon, polttoaineveroon kuin asuntolainojen korkovähennysoikeuteenkin.  

Lapsiverovähennys, joka on sinänsä sekava ja tulee maksamaan verojärjestelmän muutoksen myötä 2,5 miljoonaa euroa, on täysin kohtuuton. Pidän käsittämättömänä sitäkin, että pääministeri Stubb on perustellut leikkausta sillä, että kaikilta leikataan. Huomioiko pääministeri sitä, että leikkausten myötä toimeentulotuen saajien määrä tulee lisääntymään. Tämä ei ole oikea väylä tukea lapsiperheitä. Sosiaaliturvan pitää olla sen suuruinen, että sillä pystyy elämään niin opiskelija, eläkeläinen kuin lapsiperhe.

Teen kaikkeni, että löydämme yhteisymmärryksessä hallituspuolueiden kanssa keinon, jolla lapsilisiä ei leikata, eikä monimutkaista lapsiverovähennystä Suomeen luoda.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kahden kerroksen väkeä

Tiistai 23.9.2014 klo 19:05

Eduskunnassa käsiteltiin tänään keskustan ja vasemmistoliiton jättämää välikysymystä eriarvoistumisesta. Yhä useampi suomalainen elää niin tiukilla taloudellisesti, että budjetissa ei ole särkymävaraa lainkaan. Köyhyys ei kohdistu enää vain tiettyyn joukkoon, vaan se on arkipäivää niin perheissä kuin yksinelävien keskuudessa.

Hallitus ei halua nähdä suomalaisten hätää. Päinvastoin ensi vuonna hallituksen toimet eriarvoistuvan Suomen puolesta jatkuvat. Vaikeat taloudelliset ajat maksatetaan heillä, joiden talous on muutenkin heikoissa kantimissa. Keskivertoperhe menettää vuosituloistaan lähes tonnin erilaisten korotusten myötä. Lapsilisäleikkausta ja erittäin monimutkaista lapsivähennysjärjestelmää hallitus ei suostu perumaan, vaikka leikkausten tarpeeseen ei tunnu uskovan enää edes hallituspuolueiden edustajat.

Suomea täytyy johtaa siten, että kaikista pidetään huolta. Niin köyhimmästä yksinhuoltajasta kuin menestyvästä yrittäjästä. Nyt näyttää siltä, että kokoomus pitää huolta lähinnä kavereistaan. Pääasiana on, että itsellä menee hyvin.

Keskusta haluaa pitää huolta kaikista suomalaisista. Säästöjä täytyy tehdä, mutta niitä ei pidä maksattaa ainoastaan heikoimmin toimeentulevien lompakosta.

Paremman huomisen vuoksi tarvitsemme päätöksiä sen eteen, että voimme luoda jokaiselle edellytykset laadukkaaseen elämään. Työnteon kannattavuus ei ole kohdallaan. Liian usein kuulen viestiä siitä, että muutaman päivän työtarjoukseen ei kannata tukien menetyksen vuoksi tarttua. Tähän on saatava muutos. Pienikin työpätkä täytyy olla kannattavaa.

Yrittäjien toimintaa on tuettava etenkin veroratkaisuilla sekä helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Vain yritysten kautta pystymme luomaan suomalaisille uusia työpaikkoja.

Työttömyys voi tänä päivänä kohdata ketä vaan, jolloin kaikki tarvittava apu uuden työn saantiin pitäisi olla helposti saatavissa ilman monimutkaista byrokratiaa.

Vaikean taloudellisen tilanteen aikanakin keskustan viesti kansalaisille on: Kyllä tästäkin selvitään.

Kommentoi kirjoitusta.

Perusväylien kunnosta pidettävä huolta koko maan alueella

Perjantai 19.9.2014 klo 16:18

Budjettiviikko eduskunnassa päättyy tänään. Eilen illalla keskusteltiin liikenteestä. Hallituksen sopimat pääkaupunkiseudun miljardien liikennehankkeet vievät rahoituspohjan maakuntien liikennehankkeista. Pohjois-Pohjanmaalla rahaa tarvitaan etenkin nelostien ja kasitien kunnostukseen, Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamiseen, Pohjanmaan radan remontin loppuunsaattamiseen ja valtatie 22 Oulu-Kajaani-välin korjaukseen.

Vielä ministeri Kyllösen aikaan valtatie 22 -tieosuus oli saamassa rahaa 45 miljoonaa euroa. Nyt tämä summa on kutistunut 15 miljoonaan euroon. Summa riittää juuri ja juuri Oulun päässä pienen tiepätkäosuuden korjaukseen. Hallitus vetäisi muitta mutkitta ruksit jo päätetyn hankkeen päälle.

Hallitus leikkaa perusväylänpidon rahoitusta ensi vuonna 83 miljoonaa euroa. Lisäksi vuodelle 2016 suunniteltu perusväylänpidon tasokorotus perutaan. Suomen tiestö, radat ja satamat eivät voi odottaa korjausta loputtomiin. Mutta hallitus näkee vain Etelä-Suomen liikenteen tarpeet. Muu Suomi saa hallituksen puolesta ajella kuoppaisilla teillä ja matkustaa vaarallisen huonokuntoisilla junaradoilla.

Perusväylien luvattoman huono kunto vaikuttaa myös maakuntien yrittäjien toimintaan. Turvattomuus tiellä on koko ajan läsnä. Ajonopeuksia joudutaan laskemaan, mikä taas lisää bensan kulutusta ja vie tarpeettomasti yrittäjien työaikaa.

Pääkaupunkiseudun miljardihankkeet sitovat seuraavankin hallituksen kädet. Toimillaan hallitus varmistaa, että ensi vaalikaudellakin maakuntien liikennehankkeiden rapistuminen tulee jatkumaan.

Mistä hallitus aikoo hankkia työntekijät pääkaupunkiseudun liikennehankkeille? Työ tulee olemaan ainoastaan väliaikaista, ja kaikkia tekijöitä ei lähialueelta saada. Onko tarkoitus tarjota jättimäiset urakat puolalaisille ja virolaisille rakennusmiehille?

Maakunnissa liikennehankkeet olisivat olleet äärimmäisen tärkeitä myös siksi, että osaava rakennusalan ammattilaisten joukko olisi saanut työtä kotiseudullaan. Kaikki suomalaiset eivät ole valtiovarainministeri Rinteen toivomia, työn perässä Etelä-Suomeen muuttavia, vaan haluavat tehdä työtä ja maksaa veroja kotiseudullaan.

Seuraavaksi hallitus haluaa taksit pois syrjäseuduilta. Taksit ovat monella alueella ainoa joukkoliikenneväline. Jos hallitus vapauttaa taksiluvat, kuka enää haluaa ajaa taksia syrjäseudulla, missä kyytien määrä on täysin toista luokkaa kuin kaupungeissa ruuhka-aikoina. Lupien vapautuksen myötä taksikuskit pystyisivät ottamaan vain kermat kakun päältä. Syrjäseutujen asukkaat jätettäisiin kokonaan oman auton varaan, mitä ei esimerkiksi iäkkäämmillä asukkailla enää ole edes käytössä.

Kommentoi kirjoitusta.

Koulutusleikkaukset paha isku nuorisotakuulle

Keskiviikko 17.9.2014 klo 15:12

Ensi vuoden budjetin käsittely jatkui tänään eduskunnassa muun muassa koulutus- ja työllisyyssektoreiden asioilla. Hallitus aikoo karsia roimalla kädellä pieniä lukioita ja ammattikouluja sekä leikata toisen asteen aloituspaikkoja. Päätös kuvastaa hyvin hallituksen poukkoilevaa politiikkaa. Ensin luvataan kehittää nuorisotakuuta, mutta toisella kädellä viedään takuulta pohjaa pois. Hallituksen tavoitteena on saada suomalaisista maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Jättimäisillä, miljardiluokan koulutukseen kohdistuvilla leikkauksillako tähän tavoitteeseen päästään?

 

Suurin syrjäytymisvaara on juuri peruskoulun päättäneillä. On täysin kestämätöntä leikata toisen asteen koulutuspaikoista varsinkin syrjäisemmillä seuduilla, joissa valinnanvaraa koulutuspaikoista ei ole enää muutenkaan. Kun seudun viimeisestäkin koulusta leikataan opiskelupaikkoja tai pahimmillaan lakkautetaan koko koulu, seudun nuoret jätetään tyhjän päälle. Kaikilla ei ole 15-vuotiaana mahdollisuutta muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Leikkauspäätöksellä hallitus jatkaa toimiaan eriarvoistuvan Suomen puolesta. Mahdollisuus kouluttautumiseen koko maassa on mahdotonta kokoomusjohtoisen politiikan seurauksena.

 

Miten koulutuspaikat suuremmissa kaupungeissa saadaan riittämään kaikille niille, jotka joutuvat muuttamaan opiskelujen perässä kaupunkiin? Esimerkiksi Oulussa koulutuspaikkaleikkaukset tulevat näkymään siten, että kaupunkiin muuttaa entistä enemmän nuoria paremman tulevaisuuden toivossa. Jo nyt Oulu johtaa maamme nuorisotyöttömyystilastoja. Maakuntaan tehtävien koulutuspaikkaleikkausten täytyy näkyä Oulussa riittävinä koulutuspaikkoina.

 

Valtiovarainministeri Rinne tekee kaikkensa, että suomalaiset siirtyisivät työn perässä Etelä-Suomeen. Hallituksen käynnistämät massiiviset liikennehankkeet työllistävät pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Hankkeet veivät pohjan maakuntien kiireellisistä liikennehankkeista, kuten nelostien ja kasitien kunnostuksesta, ja samalla menetimme näiden hankkeiden, kipeästi tarvitsemamme, työllistävän vaikutuksen.

 

Oulun työttömyysprosentti lähenee 20. Ict-alalta on kadonnut neljässä vuodessa lähes 4000 työpaikkaa.

 

Pian Oulu menettänee jälleen valtion työpaikkoja, kun Ely-keskus aloittaa yt-neuvottelut. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksessa työskentelee yli 300 henkilöä. Työtehtävät eivät tule vähenemään, paremminkin päinvastoin. Lupakäsittelyissä on jo nyt liian pitkät jonot. Henkilöstövähennysten myötä lupaprosessien kesto venyy kohtuuttoman pitkäksi, mikä taas vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi yrittäjiä, joiden toiminta ei voi alkaa ennen tietyn luvan saantia. Tässä taas hallitus toimii vastoin puheitaan. Yrittäjien toimintaedellytyksiä halutaan helpottaa, mutta käytännössä luodaan lisää esteitä sujuvalle asioinnille.   

 

Ely-keskusten irtisanomisilla hallitus jälleen keskittää valtion toimintoja pääkaupunkiseudulle. Miten Helsingistä käsin voidaan tehdä työtä, jossa aluetuntemus on avainasemassa?

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituksen poukkoileva politiikka ei nosta Suomea talousahdingosta

Tiistai 16.9.2014 klo 14:55

Eduskunta alkoi tänään käsittelemään hallituksen budjettiehdotusta ensi vuodelle. Hallituksen teot Suomen talouden suunnanmuutoksessa ovat jääneet olemattomiksi. Toisella kädellä tehdään ensin suuret leikkaukset, jonka jälkeen toinen käsi antaa hivenen takaisin. Tällä poukkoilevalla politiikalla ei saada työttömyyttä alas, ei luoda Suomesta innovatiivista ympäristöä yrittäjille eikä synnytetä uusia työpaikkoja.

Kaikki hallituksen suurin elkein käynnistetyt uudistukset polkevat paikoillaan. Keskeneräiseksi jämähtäneen kuntauudistuksen piti olla historiallinen, sote-uudistuksen eteenpäinviemiseen tarvittiin oppositiota, ja eläkeuudistusta väännetään edelleen. Kaiken lisäksi koko hallituksen kokoonpano horjuu, jos vihreät toteuttavat uhkauksensa hallituksesta lähtemisestä.

Kokoomus keskittyy lähinnä jakamaan lahjavirkoja kavereilleen, ja samaan aikaan puhuu uuden politiikan tekemisestä. Ulospäin tämä uusi politiikka näyttää vanhanajan sullemulle-suhmuroinnilta.

Muutenkin vaikuttaa siltä, että kokoomuksen todellisuus on jotain aivan muuta kuin suomalaisten enemmistön arki. Pienituloisia suomalaisia ei kokoomuksen näkökulmasta juuri olekaan, ja maahanmuuttajien lastenvaunujen hinta on maamme akuuteimpia ongelmia.

Todellisuudessa valtionvelkaa on ensi vuonna yli 100 miljardia euroa. Työttömyys jatkaa kasvuaan. Alueet eriarvoistuvat hallituksen pääkaupunkiseutukeskeisen politiikan seurauksena. Maakuntien kehittämisraha nollataan ensi vuonna.

Kunnilta leikataan rahoitusta, mutta tehtävien karsiminen ei näytä aidosti etenevän. Vuosi sitten hallitus lupasi vähentää kuntien tehtäviä miljardilla eurolla, mutta summasta on kasassa hädin tuskin puolet.

Sen sijaan kunnille sysätään uusia tehtäviä muun muassa kotihoidontuen puolittamisen seurauksena. Päivähoitopaikkojen tarve kunnissa tulee lisääntymään merkittävästi, kun vanhemmat eivät voi enää itse päättää, miten kotihoidontuki käytetään perheessä. Lisäys päiväkotipaikkoihin tuo kunnille noin 300 miljoonan euron lisälaskun. Puhumattakaan niistä kaikista kotihoidontuen menettävistä äideistä, jotka eivät löydä heti työtä. Työttömien määrä jatkaa kasvuaan uudistuksen seurauksena.

Hallitus maksattaa vaikeaa taloudellista kautta etenkin lapsiperheillä. Keskivertolapsiperhe menettää ensi vuonna vuosituloistaan noin 900 euroa hallituksen säästötoimenpiteiden vuoksi. Perheiden ostovoima heikkenee merkittävästi, mikä vaikuttaa suoraan myös talouskasvun heikkenemiseen.

Vaikean taloustilanteen maksattaminen lapsiperheillä on hallituksen arvovalinta. Lapsiperheissä peruselämiseen menee usein kaikki käytettävissä olevat varat. Särkymävaraa perheiden budjetissa on harvoin.

Lapsilisäleikkauksilla kertyvä säästö valtion kassaan voidaan helposti saavuttaa muun muassa korottamalla tupakka-askin hintaa 30 sentillä tai leikkaamalla keski- ja suurituloisten lapsilisää porrastetulla mallilla.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi aktiivisena mukaan rauhan rakentamiseen

Tiistai 2.9.2014 klo 17:05

Eduskunnan syysistuntokausi alkoi tänään, ja kausi aloitettiin hyvin vakavissa merkeissä. Pääministeri antoi eduskunnalle ilmoituksen Ukrainan tilanteesta. Venäjän toimet Ukrainassa ovat täysin tuomittavia, eikä niitä voida hyväksyä miltään osin. Kriisi osoittaa, että Venäjän ja Euroopan sekä laajemmin länsimaiden välisen yhteistyön rakentaminen ei ole onnistunut. Maat ovat vielä kaukana yhteistyöstä, joka vastaa kaikkien maiden odotuksia ja tarpeita. 

 

Konfliktin ratkaisussa neuvottelutie on ainoa oikea keino. Suomen on otettava entistä aktiivisempi ote rauhan aikaansaamiseksi. Kriisin alkuvaiheessa Suomi vältteli pitkään ottamasta voimakkaampaa roolia kriisin ratkomisessa, mikä ei ole Suomen edun mukaista. Suomella on historiansa vuoksi vankkaa Venäjä-tuntemusta, jota nyt jos koskaan tulee hyödyntää. Keskusta antaa täyden tukensa Suomen osalta neuvotteluja käyville tahoille.  

 

Ukrainan kriisin vaikutuksia Suomeen vähäteltiin, kunnes todelliset vaikutukset tulivat esiin. Venäjän asettamat pakotteet ovat aiheuttaneet jo nyt valtavia tulonmenetyksiä muun muassa meijereille, maanviljelijöille ja kuljetusyrityksille. Pakotteiden kesto voi olla vielä hyvinkin pitkä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että myös suomalaisille toimijoille maksetaan EU:n myöntämää kompensaatiota tulonmenetyksistä kauppapakotteiden vuoksi.

 

Pakotteiden myötä meidän tulee entistä enemmän suosia suomalaista ruokaa, jotta voimme turvata suomalaisen ruoantuotannon jatkumisen myös tulevaisuudessa. Kriisin jatkuessa huomiota täytyy kiinnittää myös kotimaisen energian saatavuuteen ja huoltovarmuuteen. Tällä hetkellä Suomi pystyy tuottamaan tarvitsemastaan energiasta vain reilun kolmasosan. Miten selviäisimme kriisitilanteesta, jossa tuontienergiamme katkaistaisiin?

 

Kriisin vakavuudesta huolimatta on tärkeää muistaa, että välitöntä uhkaa Suomea kohtaan ei ole. Nato-kortti on kuitenkin jälleen kaivettu esiin monelta taholta. Keskustan Nato-kanta on edelleen kielteinen. Suomi tarvitsee itsenäisen puolustuksen, ja puolustusvoimien resurssit on oltava tasolla, jolla itsenäinen puolustuskyky voidaan varmistaa. Mikäli ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu merkittävästi, keskusta on valmis harkitsemaan Nato-jäsenyyttä. Tällöinkin asiasta on pidettävä kansanäänestys.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kesäkokouksessa Hyvinkäällä

Torstai 21.8.2014 klo 15:44

Keskustan eduskuntaryhmä järjesti ensimmäisen kesäkokousosionsa Hyvinkäällä. Kokous pidettiin avoimena torikokouksena, joten yleisöllä oli mahdollisuus osallistua kokouksessa käytyyn keskusteluun. Avoimella kokouksella halusimme tuoda poliittista päätöksentekoa entistä lähemmäksi kansalaisia. Yleisöltä saatu palaute kaikille avoimesta kokouksesta oli kannustavaa.

Kokouksessa puhututtivat etenkin lähipalveluiden turvaaminen sote-uudistuksessa sekä jatkuvasti kasvussa olevaan eriarvoistumiseen puuttuminen jo ennaltaehkäisevästi. Talouskasvun eväiksi on otettava koko Suomen voimavarat. Jokaisessa maakunnassa on erilaista erikoisosaamista ja luonnonvaroja. Näitä tekijöitä hyödyntämällä meidän tulee luoda yrityksille olosuhteet, joissa yrityksillä on hyvät kasvumahdollisuudet ja tarve uusille työntekijöille. Vain yrittäjyyden edistämisen kautta pystymme luomaan uusia työpaikkoja.

kesakokous2.jpg

Kokouksessa julkaisimme Työtä ja tervettä järkeä -ohjelman. Ohjelmassa on 101 ehdotusta siitä, millä tavoin saisimme byrokratiaa keveämmäksi ja lainsäädäntöä entistä järkevämmäksi. Käy tutustumassa ehdotuksiin ja jätä omasi keskusta.fi-sivulla.

kesakokous3.jpg

Puheenjohtaja Sipilä korosti puheessaan, että niukkuuden aikana on panostettava niihin investointeihin, joilla voidaan luoda pysyviä työpaikkoja suomalaisille.

kesakokous42.jpg

Perjantaina kesäkokous jatkuu Keravalla.

Tervetuloa aamukahvitilaisuuteen Puuvalonaukiolle klo 8.30. Mukana on keskustan kansanedustajia sekä europarlamentaarikko Olli Rehn.

Kommentoi kirjoitusta.

Kesäkokous käynnistää politiikan syyskauden

Keskiviikko 20.8.2014 klo 11:43

Keskustan eduskuntaryhmä pitää perinteisen kesäkokouksensa tänä vuonna Hyvinkäällä ja Keravalla 21.-22.8. Kokouksessa käymme läpi ajankohtaisia poliittisia aiheita, ja suunnittelemme syksyn politiikkaa ja toimintaa.

Torstain kokous pidetään Hyvinkään torilla klo 9-13. Kokous on avoin kaikille, joten lämpimästi tervetuloa mukaan kertomaan, mihin asioihin keskustan tulisi keskittyä tulevalla syyskaudella.

ilmapallot.jpg

Puheenjohtaja Sipilä ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tiilikainen pitävät tapahtumassa puheet ajankohtaisesta politiikasta ja Keskustan vaihtoehdosta. Sipilä saapuu torille pyörällä Pyörät pyörimään -kampanjan mukana.

Torstaina ja perjantaina jalkaudumme Uudellemaalle tutustumiskäynteihin ja yleisötilaisuuksiin. Tarkemmat paikat ja ajat näet tapahtumakalenteristani.

Perjantaina olemme tavattavissa aamukahvitilaisuudessa Keravalla Puuvalonaukiolla klo 8.30-9.30.

Nähdään kesäkokouksessa!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Mätäkuun juttuja?

Torstai 7.8.2014

Takana on erittäin surullinen uutiskesä. Kuumien kesäsäiden keskellä olemme joutuneet lukemaan uutisia Gazan sodasta, Ukrainassa alas ammutusta matkustajakoneesta, uusista irtisanomisista, Ebolasta, Syyrian pakolaisista ja Kurdistaniin asti levinneistä levottomuuksista Irakissa. On tullut ikävä hiljaisia uutiskesiä ja juttuja Ruokolahden leijonista.  

Omaa iloista ja onnellista kesäaikaa on varjostanut maailman tilanne. Inhimillisen hädän lisäksi mieltä painaa konfliktien vaikutukset suomalaisten elämään, työllisyyteen ja talouteen.  

Venäjä vastasi EU:n talouspakotteisiin kovalla kädellä. Ruoka- ja maataloustuotteiden Venäjälle tuonnin kiellot ja rajoitukset vaikuttavat suoraan suomalaiseen elintarviketuotantoon. Myös Venäjän ylilentojen kielto on erittäin rankka isku Finnairille ja Helsinki-Vantaan lentokentän kannattavuudelle.  

Microsoftin irtisanomiset järkyttivät Oulua heinäkuun puolivälissä. Jo lähes joka viides oululainen työikäinen on poissa työelämästä. Jos työllisyyden eteen ei nyt tehdä tarpeeksi, alamme lähennellä Etelä-Euroopan kriisimaita työttömyysluvuissa.  

Maailmantuskaan emme saa kuitenkaan vaipua. Vaikeuksista on noustava voittoihin. Oulun työttömäksi jääneet asiantuntijat on saatava hyötykäyttöön. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti aiemmin, että Oulun osaajat on otettava mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen järjestelmän kehittämiseen. Näitä ja muita ennakkoluulottomia avauksia tarvitaan nyt Oulussa ja koko Suomessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjä, pakotteet, Oulu, Microsoft

Hallituksen vaaliohjelma etelään

Keskiviikko 25.6.2014 klo 9:54

Verenpaineeni nousi, kun luin Stubbin hallitusohjelman. Pikemminkin kyseessä on hallituspuolueiden vaaliohjelma. On käsittämätöntä, että Stubbin hallituksen maantieteellinen näkemys kilpailukykyisestä Suomesta rajoittuu Tampereen eteläpuolisiin osiin. Nykyinen hallitus haluaa pakata koko Suomen metrojen, ratikoiden ja ratojen varrelle.

On harmillista, että eduskunnassa joudutaan käymään tätä pohjoinen-etelä -keskustelua. Mutta kun valtioneuvostossa ei istu Pietarsaaren pohjoispuolelta olevaa ministeriä, niin tämä hallitus näyttää linjallaan sen, minne satsataan. Etelään.

Pohjoisen mahdollisuudet jäävät nyt käyttämättä. Arktisuus kuitataan ainoastaan yhden merikaapelin avulla - että sitä selvitetään. Arktisuus on paljon muutakin. Pohjoisen luonnonvarat sijaitsevat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Matkailusta on uusia työpaikkoja luvassa, kaivannaisteollisuus, kotimainen energia ja ruoantuotanto, perusteollisuus, kaikki nämä sijaitsevat Kehä kolmosen ulkopuolella.

Hallitusohjelma ei sisältänyt minkäänlaisia uusia työkaluja nostamaan Pohjois-Suomen mahdollisuuksia esille. Tästä olen äärimmäisen pettynyt.

Suuret liikennehankkeet liikennepoliittisen selonteon ulkopuolelta puhututtivat eduskuntaa eilen. Tampereen ratikka on yksi suurimmista ylilyönneistä. Meillä ei ole varaa tässä tilanteessa - kun valtion velka on lähes 100 miljardia euroa ja joka vuosi sitä otetaan 8 miljardin euron verran - näin mittaviin ja isoihin uusiin investointeihin.

Tarvitsemme kipeästi rahaa perusväylänpitoon, ja ”vain” 100 miljoonan euron korotuskin olisi ollut nyt tarpeen. Meidän valtatiemme pohjoisessakin alkavat rapistua niin, ettei ole enää kyse vain siitä, että päällystetäänkö vai ei. Kaksoisraide Oulu-Seinäjoki odottaa sekin vielä päätöstään.

Rakenneuudistuksista, energiaratkaisuista ja lapsi- ja perhepolitiikasta jäi tässä hallitusohjelmassa paljon sanomatta. Ja näissä nimenomaan on paljon tekemistä tämän vaalikauden loppuun saakka.

stubb_vaaliohjelma_muistiinpanot.jpg

Muistiinpanoja eduskunnan keskustelusta Stubbin hallitusohjelmasta

9 kommenttia . Avainsanat: Stubb, hallitusohjelma, etelä, pohjoinen

Hallituksen johtajat vaihtuvat, jatkuuko vanha meno?

Tiistai 17.6.2014 klo 11:48

Minihallitusneuvottelut ovat tämän viikon kummajainen. Pääministeri, valtiovarainministeri ja pari muutakin ministeriä menevät vaihtoon, mutta voimmeko toivoa muutosta hallituksen menoon? Näissä neuvotteluissa on viimeinen mahdollisuus tehdä ratkaisuja Suomen tulevaisuudesta tällä vaalikaudella.

Suomi tarvitsee ratkaisuja. Talous ja työllisyys on saatava kasvuun. Suomen energiapolitiikan vaihtotase on käännettävä plussalle ja lisättävä kotimaisen energian tuotantoa. Pitkään jauhettuun sote-uudistukseen on saatava selvyys, jossa suomalaisten hyvinvointipalvelut turvataan kaikille myös tulevaisuudessa.

Nyt on myös tuhannen taalan paikka perua leikkaukset lapsilisiin ja perua kallis, mutta tuloksiltaan kyseenalainen oppivelvollisuusiän nosto.

Stubbin valinta Suomen pääministeriksi sai minut pohtimaan. Olenkohan tulossa vanhaksi? Arvostan yhteisten asioiden hoitamisessa enemmän ratkaisukeskeisyyttä kuin show- ja mielikuvameininkiä. Pelkällä hyvällä fiiliksellä ja hauskoilla twiiteillä asiat eivät muutu.

Stubb ja Rinne voivat lunastaa paikkansa hallituksessa vain teoillaan. Hallituksella on alle vuosi työaikaa jäljellä. Eduskunnassa hallituspuolueilla on edelleen enemmistö takanaan, eli he voivat edelleen tehdä merkittäviä ratkaisuja.

Jos Stubbin hallitus jää pelkäksi Kataisen hallituksen päätösten toteuttajaksi, Suomen suunta ei tule muuttumaan.

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan puoluekokous Turussa

Torstai 12.6.2014 klo 10:40

Taas mennään. Kaksi vuotta sitten Rovaniemellä, nyt puoluekokous Turussa. Mukava tavata oman maakunnan ja koko Suomen keskustalaisia. Ja päästään sitä päättämäänkin useasta asiasta.

Päähuomion jo etukäteen puoluekokouksessa ovat ottaneet henkilövalinnat. Järjestön tulee olla jäsenistönsä näköinen. Keskustassa tärkeintä on löytää joukkue, jolla hengitetään järjestötyö iskukykyiseksi 2020-luvulle, rakennetaan aatteellinen uudistusohjelma ja keskitytään voittamaan seuraavat eduskuntavaalit. Johtoviisikolta odotetaan onnistumisia yhtä lailla kuin järjestöväeltä uudistumista. Ollaan samassa veneessä.

keskusta_ilmapallot.jpg

Minun valintani Keskustan puheenjohtajaksi on Juha Sipilä. Hän on lunastanut lupauksensa, halukas tekemään lujasti työtä kansanliikkeemme hyväksi ja erityisesti menestynyt aitona ihmisenä johtajatehtävässä.

Varapuheenjohtajiksi toivon jatkamaan Annika Saarikon ja Juha Rehulan. Kolmannen varapuheenjohtajan valinta jää kokouksen fiiliksen ja lobbauksen varaan. Mietin vielä valintaani.

Keskustan puoluesihteeriksi suosikkini on Janne Seurujärvi. Hänellä on parhaat edellytykset uudistaa Keskustaa vankan kokemuksen, mutta myös uusien tuulahdusten kautta. Puolueen talous, perusjärjestötyö, vaaleihin valmistautuminen sekä itse Keskusta tarvitsevat ryhtiliikkeen. Luotan Jannen osaamiseen ja intoon.

Puoluekokouksessa sunnuntai on pyhitetty poliittisen ohjelman, aloitteiden ja järjestöllisten asioiden päättämiseen. Paljon tärkeitä asioita myös näissä päätöksissä.

Nähdään Turussa. Nautitaan kokoustunnelmasta ja aatteen virtauksista.

2 kommenttia .

Paljon puhetta ympäristöstä

Keskiviikko 11.6.2014 klo 15:55

Eilen tiistaina eduskunnan täysistuntosalissa puhuttiin ympäristöasioista pitkälle iltaan: Teijon kansallispuisto, ilmastolaki, energiatodistuskansalaisaloite ja ympäristönsuojelulaki herättivät keskustelua.

Teijon kansallispuistoa ei voi muuta kuin kannattaa, sillä luonnon monimuotoisuus ja suojelu ovat tärkeäitä asioita. Tämä Suomen 38. kansallispuisto antaa hyvät olosuhteet luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

Rahaa tarvitaan myös ylläpitämään nykyisiä luonnonsuojelualueita ja Metsähallituksen luontokohteita. Olen itse kantanut pitkään huolta Metsähallituksen hallinnoimman Iin Röytän retkisataman kunnosta. Suomessa on retkeilysatamia, jotka ovat rapistumassa jopa käyttökelvottomiksi.

Kansallispuistohankkeisiin liittyy usein ristiriitaa metsästyksen ja riistanhoidon osalta. Toivon, että myös Teijon kansallispuiston kohdalla voimme miettiä sitä, että myöskin metsästystä, kalastusta ja riistanhoitoa voidaan suorittaa tällä alueella.

Ilmastolain ajatus on hyvä, mutta ikävä kyllä tämä lakihanke vaikuttaa hallituksen viherpesulta pahimmasta päästä. Hallituksen toimet tällä vaalikaudella ovat vain lisänneet kivihiilen käyttöä ja ilmastonmuutosta. Ilmastolaissa esitetty lakisääteinen byrokratia, viranomaistyö tai ilmastopaneeli ei vie päästövähennystavoitteita eteenpäin. Valitettavasti.

Kansalaiset, asiantuntijat ja erityisesti Omakotiliitto ansaitsevat kiitoksen siitä, että ottivat asiakseen tuoda takaisin eduskunnan käsittelyyn viime kesäkuussa voimaan tulleen lain energiatodistuksesta. Me keskustassa kritisoimme jo silloin sitä, että tämä toteutus ei ole oikeudenmukainen eikä selkeä.

Lähtökohtaisesti rakennusten energiatodistus on hyvä asia, kun se toteutetaan hyvin ja oikeudenmukaisesti. Energiaa tulee säästää myös asumisessa. Kulutustottumuksiin pitää pyrkiä vaikuttamaan.

Olen tyytyväinen valiokunnassa käytyyn keskusteluun ja johtopäätöksiin tämän kansalaisaloitteen osalta. Vaikka kansalaisaloite esitetyssä muodossa hylättiin, niin tämä kansalaisaloite on jo tuonut tomeruutta ja jämptiyttä asian eteenpäinviemiseksi.

Ympäristönsuojelulakiin liittyen jätimme keskustalaisten kanssa vastalauseen valiokunnan mietintöön, jossa toivoimme muutoksia erityisesti turpeen käytön säätelyyn. Turvetta tarvitaan esimerkiksi puuhakkeen tukipolttoaineeksi. Kotimainen puu ja turve on kokonaisuutena tarkasteltuna paljon ympäristöystävällisempiä energianlähteitä kuin ulkomainen kivihiili.

simo_tuulimyllyt_10052014.jpg

Puhdasta tuulienergiaa Simossa

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teijo, luonnonsuojelu, ilmastolaki, turve

Niin lähellä, mutta kaukana

Torstai 5.6.2014 klo 10:18

Olen työssäni eduskunnassa kolme yötä ja neljä päivää Helsingissä. Seuraan, pidän yhteyttä ja mietin maakuntamme ihmisten arkisia asioita päivittäin. Saan sähköpostia ja puhelinsoittoja koko ajan epäkohdista, ongelmista ja asioista jotka kaipaavat uusia ratkaisuja. Elän arjessa ja kontaktipinnassa minuun luottavien kesken.

Tällä viikolla olen tuntenut voimattomuutta vaikuttaa muutamiin asioihin. Raahen öljypäästö Rautaruukilla on aiheuttanut mittavat vahingot luonnolle ja rantojen asukkaille. Olen kiitollinen, että paikalliset toimijat ja vapaaehtoiset ovat uurastaneet siivoustöissä lukemattomia tunteja. Kiitos niistä. Öljyvuodon syy on selvillä, mutta tilannetta ei mikään muuksi muuta. Opiksi on otettava.

Viiden lapsen tai sikiön löytyminen kuolleena asuinkaupungistani pistää hiljaiseksi. Vaikka asiaa tutkitaan ja teon motiiveja pengotaan, asiaa on vaikea uskoa todeksi. Miksi? Karu todellisuus pysäyttää...

Jos jotain positiivista. Kesäkelit ovat kohdillaan ja Suomen kansallisbaletin vierailu kansan keskuudessa Rotuaarilla sai suosiollisen vastaanoton.

Suomen Keskusta jalkautuu. Turun puoluekokous lähestyy. Puolueemme varapuheenjohtaja ja puoluesihteeriehdokkaat ovat yleisön tentattavissa Oulun Rotuaarilla perjantaina klo 16-17 ja Kirkkotorin koulutuskeskuksessa klo 18.30 alkaen. Siellä olen minäkin!

Kommentoi kirjoitusta.

Aika vaalien jälkeen

Keskiviikko 28.5.2014

Istun eduskunnan työhuoneessani ja kelailen kolme päivää sitten pidettyjä Euroopan parlamenttivaaleja. Päällimmäinen ajatus on, että selvisin vaaleista ihan kelvokkaasti. Erityisen tyytyväinen olen Keskustan menestymisestä. Pärjäsimme paremmin, kuin mikään galluppi osasi ennustaa. Kokoomus pääsi nipin napin ykköseksi ja Perussuomalaiset jäivät kauaksi taakse.

Vaalien selkeä viesti on se, että kotimaan asiat on saatava kuntoon ja Eurooppa tarvitsee tuuletusta. Hallituspuolueiden aika ja energia menee edelleen henkilövalintoihin. Valitettavaa on, että asiat jäävät hoitamatta. Vaalikauden viimeiseltä vuodelta ei kannata odottaa mitään. Kaikki uudistukset ja tavoitteet ovat sekaisin. Valtion velkaantuminen, työttömyyden kasvu ja rakenneuudistusten takkuaminen harmittavat.

Euroopan politiikassa on omat haasteensa. Talous, työllisyys, rauha, vakaus sekä kilpailukyky odottavat ratkaisuja. Euroopan unionissa on keskityttävä perustehtäviin.

Saamani äänisaalis lämmittää. Lähes 16 000 ääntä ja oman listan seitsämäs sija. Kiitos kannustuksista, tapaamisista, vaalityössä uurastaneille ja kotijoukoille. Olin liikenteessä vuodenvaihteen jälkeen, kiertäen ahkerasti maata ristiin rastiin. Takki on aika tyhjä kuten usein ison savotan jälkeen. Kalenteri alkaa kuitenkin täyttymään normaaleista kansanedustajan työtehtävistä: kokouksista, tapaamisista ja mahtuupa mukaan myös kuntoiluakin.

Kommentoi kirjoitusta.

On äänestämisen aika

Lauantai 24.5.2014 klo 10:18

Matka Brysseliin on ollut pitkä. Vuodenvaihteen jälkeen tilaisuuksia, tapahtumia ja ihmisten kohtaamisia koko maan alueella. Kun vielä viikko sitten kampanjoitiin Rovaniemellä parin asteen lämpötilassa Lordi-aukiolla ovat kelit muuttuneet jo perin eurooppalaisiksi.

rotuaari_helle_23052014.jpg

Helteistä kampanjointia Rotuaarilla perjantaina 23.5.

On loppukirin aika. Suomalaisten on aika käydä sunnuntaina äänestämään. Gallupit ja mielipidemittaukset eivät äänestä. Kansanvaltaa on antaa jokaisen etsiä oma edustaja Euroopan parlamenttiin.

Olen itse valmis vaikuttamaan suomalaisten edunvalvojana Euroopan parlamentissä. Kunta, maakunta ja kahden kauden kansanedustajakokemus ovat nyt käytettävissä. Brysselissä tulee vaikuttaa etukäteen Suomea koskevissa asioissa. Pienet nippelidirektiivit kiukututtavat ja vallan siirtyminen komission kabinetteihin on väärä suunta. Tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä, mutta vain itsenäisten jäsenvaltioiden liittona.

Suomi on pohjoinen sekä arktinen saarivaltio muuhun Eurooppaan verrattuna. Olemme riippuvaisia koko Euroopan talousalueen kilpailukyvystä. Liikenne, logistiikka ja pohjoisen luonnonvarat ovat tapetilla. Kannatan Jäämeriyhteyden avaamista Suomesta.

Euroopalla on merkitystä myös rauhan, vakauden ja arvojen edistämisessä. Ei vain 28 jäsenvaltion kesken, vaan koko maapallolla. Kriisit, konfliktit ja ongelmat ratkotaan rauhanomaisesti yhdessä. Ääriliikkeiden uhittelu nakertaa demokratiaa.

Luottamus syntyy oikeiden tekojen kautta. Olen valmis astumaan uusiin saappaisiin. Käytä ääntäsi. Euroopan parlamentin vaalit ovat nyt.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, Euroopan unioni, vaalit, pohjoinen, rauha, byrokratia

Vanhemmat kirjoitukset »