Uutiset

24.4.2014 Vehkaperä: Nykyinen energiatodistus on turha ja kallis Lue lisää » 17.4.2014 Vehkaperä Suomenmaan EU-blogissa: Aluepolitiikassa on tulevaisuus Lue lisää » 16.4.2014 Vehkaperä Kalevan blogissa: Sijoitetaan Euroopan lapsiin - katkaistaan köyhyys Lue lisää » 11.4.2014 Vehkaperä: Nuorisotakuu ei ole toiminut, mutta työtä on jatkettava! Lue lisää »

Tapahtumakalenteri

Tiistai  22.4.2014 - Perjantai 25.4.2014 14:30 Eduskunta, viikko 17/2014
Perjantai  25.4.2014 8:00 - Perjantai 11:30 OSAO Haukiputaan yksikön uusien tilojen vihkimisjuhla
Perjantai  25.4.2014 12:30 - Perjantai 14:30 Haukiputaan veteraanijuhlat
Perjantai  25.4.2014 17:00 Mirjan tukiryhmän kokoontuminen Limingassa
Lauantai  26.4.2014 - Sunnuntai 27.4.2014 Keskustan puoluevaltuuston kokous
Lauantai  26.4.2014 11:00 - Lauantai 13:00 Mirja Keskustan vaalitapahtumassa Vantaan Tikkurilassa
Lauantai  26.4.2014 14:00 - Lauantai 16:00 Töölönlahti-kävely Helsingissä
Lauantai  26.4.2014 16:00 Vesaisten työvaliokunnan kokous

Pikakysely

Hallituksen kehysriihen ratkaisut olivat:

Hyvää pääsiäistä!

Keskiviikko 16.4.2014 klo 16:00

virpomisvitsa_2014.jpgPääsiäisen alusviikko ei ole vielä tarjonnut aikaa rauhoittumiseen. Maanantaina mentiin Oulussa EU:n liikenneseminaarissa, kaupunginvaltuuston kokouksessa ja ammattiliitto Pro:n eurovaalipaneelissa.

Eilen oli vuorossa eurovaalikahvituksia ja ihmisten tapaamista Pyhäjärvellä, Haapajärvellä ja Kärsämäellä. Tänään tavattiin iiläisiä ja kuivaniemeläisiä. Paljon puhetta myös kotimaan asioista: sote, valtionosuudet ja lapsilisät kiinnostavat. Illaksi vielä tervehtimään Pohjois-Pohjanmaan STTK:n porukkaa.

Jos sitten hengähtäisi. Pääsiäisen pyhiksi tämä hiihtäjä vetäytyy perheensä kanssa Koillismaan laduille. Lauantaina toki tavataan kuusamolaisia eurovaalikahvien merkeissä.

Kiitos kaikille kampanjassani ahkeroineille hyvästä työstä ja tunnelmasta!

Oikein hyvää pääsiäistä kaikille.

Kommentoi kirjoitusta.

Koti kuntoon!

Tiistai 8.4.2014

Suomen talouden suuri kuva vuosille 2015–2018. Paljon suurempaa ja tärkeämpää keskustelunaihetta eduskuntaan on vaikea keksiä. Kataisen hallituksen keskeiset tavoitteet eivät ole toteutuneet. Velkasuhde ei käänny laskuun. Alijäämän kasvua ei saada kuriin eikä työllisyysaste käänny nousuun. Ainakaan tällä menolla.

Hallituksen talouspolitiikkaan kuuluu muun muassa tienpidon korjausvelan kasvattaminen ja lapsiperheiltä leikkaaminen. Kehysriihessä hallitus päätti säästää perusväylänpidosta 100 miljoonaa euroa. Näin käveltiin kepeästi eduskunnan päätösten yli.

Kansallisomaisuutemme korjausvelka on ihan oikeaa velkaa. Jos teitä ei kunnosteta, niiden arvo laskee ja lasku sen kuin kasvaa.

Lapsilisien leikkaukset, kotihoidontuen pakkokiintiöinti ja aiemmin jäädytetyt lapsilisien indeksitarkastusten jäädytykset ovat kylmää kyytiä perheille. Kun tähän soppaan lisätään energiaveron, polttoaineveron, ajoneuvoveron ja kiinteistöveron nostot, suomalaisia perheitä ei ole näissä säästötalkoissa säästelty.

Keskustalla on lääkkeet Suomen talouden tasapainottamiseksi. Kaikki energia on suunnattava työpaikkojen luomiseen. 200 000 uutta työpaikkaa pitää asettaa tavoitteeksi. Esimerkiksi energia-alalle, elintarviketeollisuuteen, matkailuun ja teknologia-alalle uuden työn luominen on mahdollista.

Suomen vaihtotase on saatava kuntoon, ja vienti vetämään. Erityisesti energiaomavaraisuutta lisäämällä ja tuontihiilen käyttöä vähentämällä vaihtotaseemme paranee. Tarvitsemme myös uuden eläkeratkaisun.

Meidän on pidettävä taloudestamme hyvää huolta, jotta voimme huolehtia kaikista. Pidetään koti kunnossa!

pyorat_pyorimaan_letka.jpg

Talouden pyörät pyörimään!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talous, kehysbudjetti, liikenne, lapsilisät

Vaaleja, välikysymystä ja liikennettä

Torstai 3.4.2014

Euroopan parlamentin vaalityö on täydessä käynnissä. Olen kiertänyt turuilla ja toreilla ahkerasti herätellen ihmisiä äänestämään ja tarttumaan Euroopan politiikan kehittämiseen. Tänään julkistimme Keskustan vaaliohjelman ja vaali-ilmeen. KOTI KUNTOON - TUULETUSTA EUROOPPAAN slogan tulee teille tatusti tutuksi. Vilkaiseppa Keskustan ehdokaskaartia www.keskusta.fi sivuilta.

Hallitus on päättänyt vasemmistolta vapautuvien ministeritehtävien uudelleenjärjestelyistä. Erityisesti harmittaa, että Pohjois- ja Itä-Suomi jäi nyt kokonaan ilman ministeriä. Kokkolasta ja Jyväskylästä löytyvät nyt pohjoisimmat valtioneuvoston jäsenet. Säästöjä vai ei? Kas siinäpä kysymys, kun avustajia lisäiltiin sulle mulle periaatteella. Pääministeri Katainen perusteli muun muassa hallinto- ja kuntaministeri Virkkusen nimittämistä myös liikenneministeriksi sillä, että kuntauudistus on loppusuoralla. Selvitysten sekamelska on ainakin meillä päin kunta-asioissa. Viesti tulevalle liikenneministerille on selkeä: perusväylänpidon rahoituksesta ei voida leikata 100 miljoonaa!

Jätämme eduskunnassa perjantaina välikysymyksen hallituksen perhepolitiikasta ja lapsilisien leikkauksesta. Mukana ovat siis meidän lisäksi Perussuomalaiset ja Vasen ryhmä. Vasemmistoliitto jäi vielä paitsioon. Emme voi hyväksyä lapsiperheiden toimeentulon kurjistamista. Valtion menojen säästöjä olisi voitu saada muun muassa säätämättä oppivelvollisuusiän korotus ja perumalla kotihoidontuen kiintiöitäminen. Aiheesta lisää huomenna tiedotustilaisuudessa, jossa olen paikalla.

koti_kuntoon_esite_2014.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Perheiden puolesta

Torstai 27.3.2014

Hallituksen kehysriihen jälkeen on puitu ja arvioitu päätöksiä koko viikon. Säästää pitäisi, sopeuttamistarve on miljardiluokkaa ja rakenneuudistuksia tarvitaan. Vasemmisto otti ja lähti. Heille hallituksen päätökset olivat liikaa.

Suurta ihmetystä olen joutunut pohtimaan päätösten vaikutuksesta lapsiperheisiin. Hallitus on jo aikaisemmin heikentänyt kotihoidontuen käyttömahdollisuuksia ja jäädyttänyt lapsilisien indeksitarkastukset. Lapsiperheiden ostovoimaa heikennetään muun muassa energiaveron, polttoaineveron, ajoneuvoveron ja kiinteistöverotuksen nostoilla. Lapsilisien leikkaukset ovat isku lapsia kohtaan.
Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin vilkkaasti lapsilisistä. Kyse ei ole vain 8 euron leikkauksesta. Hallituksen arvovalintaa ihmeteltiin laajasti. Salissa ei ollut ainuttakaan lasta puolustamassa oikeuksiaan. Lapsiköyhyyden poistaminen pitäisi olla kaikkien tavoite. Ministeri Huovinen aikoi arvioida lapsilisäpäätöksen vaikutuksia lapsiperheisiin. Eikö arviointi ja laskelmat pitäisi tehdä ennen päätöksiä?
Jos jostakin pitäisi säästää, hallituksen olisi hyvä luopua oppivelvollisuusiän korotuksesta. Samalla voidaan kysyä kuinka pyhää on ammattiyhdistysmaksujen verovähennysoikeus? Kyllä säästökohteita löytyy aivan muualta kuin perheistä. Jos lapsilisistä pitäisi joku päivä nipistää, tulisi se tehdä tulosidonnaisesti.

Kommentoi kirjoitusta.

Naapuriyhteistyötä

Lauantai 22.3.2014

Keskustan kansanedustajat Mirja Vehkaperä ja Paula Lehtomäki:

Hyvää naapuruutta rakennettava edelleen

Suomen tulee ylläpitää aktiivista vuoropuhelua Venäjän kanssa ja panostettava edelleen hyvän naapuruuden pitkäjänteiseen rakentamiseen ajankohtaisesta Ukraina-kriisistä huolimatta, totesivat Keskustan kansanedustajat Mirja Vehkaperä ja Paula Lehtomäki lauantaina Kajaanissa.

Esimerkiksi korkean tason tapaamisten järjestelmällinen peruuttaminen ei ole oikea vastaus tilanteessa, jossa nimenomaan neuvottelujen kautta tulisi löytää ratkaisuja kiristyneeseen tilanteeseen Euroopassa.

Venäjän taloudellinen merkitys on Suomelle suuri, ja käytännöllisellä yhteistyöllä on erityisen tärkeä merkitys itäisessä Suomessa. Tämän vuoksi Suomen on myös EU:n päätöksenteossa edistettävä aktiivisesti rakentavaa ja ratkaisuhakuista Venäjä-politiikkaa. 

- EU tarjoaa tärkeitä työvälineitä myös alueelliseen ja taloudelliseen yhteistyöhön itärajan yli. Unionin naapuruusohjelman kautta on pystytty edistämään monia tärkeitä alueellisia hankkeita. On määrätietoisesti pyrittävä ratkaisuihin, jotka eivät romuta pitkäjänteisen yhteistyön pohjaa, kansanedustajat korostivat.

Vehkaperä ja Lehtomäki vierailivat lauantaina Kajaanissa, Vaalassa ja Utajärvellä toukokuun eurovaalien tiimoilta. Kansanedustaja Vehkaperä on ehdolla Euroopan parlamenttiin.

Kommentoi kirjoitusta.

Elintarviketurvallisuus EU-USA -vapaakauppasopimuksen suurin uhka

Torstai 20.3.2014 klo 9:51

Eilen käytiin eduskunnassakin kovaa väittelyä EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä kauppa ja investointikumppanuussopimuksesta. EU:lla on vastaavia kauppasopimuksia lukemattomien muidenkin maiden kanssa, mutta juuri Yhdysvallat tuntuvat nostavan tunteet pintaan myös Suomessa.

Yleisesti ottaen kaupan esteiden laskeminen on hyödyllistä ja kannatettavaa. Kun kasvun lähteet ovat rajalliset, Suomenkin on hyvä tähytä kasvumahdollisuuksia rapakon takaa ja kaikista ilmansuunnista. Yhdysvallat on jo nyt Suomen kuudenneksi tärkein kauppakumppani.

Tullit ovat jo nyt matalat EU:n ja Yhdysvaltain välillä, mutta kaupan volyymi on suurta, joten puhumme isoista rahoista. Erityisen tärkeää on edistää teollisuustuotteiden markkinoillepääsyä tulleja alentamalla.

Sopimus ei saa vaarantaa julkisia hyvinvointipalveluja. Julkiset palvelut onkin pidetty sopimuksen ulkopuolella. Julkiset hankinnat kuitenkin kuuluvat sopimuksen piiriin, joten tässä on oltava tarkkana.

Suurin vaara kuitenkin piilee maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupan esteiden poistamisessa. Elintarviketurvallisuus tulee pitää ykkösasiana. Euroopassa ruokaketjumme on suhteellisen näkyvä aina pellolta pöytään saakka. Yhdysvalloissa näin ei suinkaan ole. Ruoan pakkausmerkintöjen arvo nousee entisestään.

Jos elintarviketurvallisuudelle määritetään sitovat vähimmäiskriteerit, niiden on lähdettävä Euroopan tasolta, jossa asia on paremmin hoidettu. Ruokaturvaa ei saa uhrata näissä kasvutalkoissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU, USA, kauppapolitiikka, maatalous

Ukrainan tilanteeseen suhtauduttava vakavasti mutta rauhallisesti

Keskiviikko 12.3.2014

Ukrainan tapahtumat ovat koetelleet suomalaisten ja kaikkien eurooppalaisten turvallisuudentunnetta. Vielä pari kuukautta sitten aseellinen selkkaus Euroopassa kuulosti lähinnä toimintafilmin juonelta. Ukrainan tilanne ei kuitenkaan ainakaan vielä anna aihetta muuttaa Suomen turvallisuuspoliittista linjaa tai sotilaallista liittoutumattomuutta.

Suomi on korostanut Ukrainan tilanteessa YK:n peruskirjan merkitystä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista. Tämä on ollut oikea linja. Ratkaisuja on haettava neuvottelujen kautta. Ukrainan itsemäärämisoikeus ja alueellinen koskemattomuus on turvattava. 

EU on toiminut tilanteessa ihailtavan yhtenäisenä. Tässä piilee Euroopan Unionin vahvuus. EU voi olla vahva maailmanpoliittinen toimija vain, jos sen viesti on selkeä, johdonmukainen ja yhtenäinen.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj olisi luonteva välittäjä konfliktissa. Etyj:n tarkkailijat on päästettävä Krimin niemimaalle. Järjestöä tarvitaan myös vähemmistöjen aseman turvaamiseen.

Tulevan sunnuntain kansanäänestys Krimillä ei täytä demokraattisen päätöksenteon piirteitä. Etyj:n mukaan äänestys on laiton. Valtioiden rajoja ei voida muuttaa alueellisilla kansanäänestyksillä.

Toivottavasti kriisiin löytyy ratkaisu ennen kuin taloudelliset pakotteet Venäjää kohtaan tulevat eteemme. Suomelle Venäjä-pakotteet olisivat paljon vahingollisempia kuin monelle muulle EU-maalle.

Konfliktin eräs suurimmista haasteista on ollut oikean tiedon saaminen. Siksi on tärkeää, että kaikki toimet tehdään harkiten ja että ne vastaavat kansainvälistä lakia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ukraina, Venäjä, Krim, NATO

Aurinkoista naistenpäivää!

Lauantai 8.3.2014

Naistenpäivän aamu on valjennut harmaana ja tuulisena kotikulmillani. Teekupposen äärellä on hetki aikaa miettiä viime päivien keskustelua naisten asioista. On kaksi asiaa joista ei voi vaieta: naisiin kohdistunut kasvava väkivalta ja naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon sekä johtotehtäviin. 

Tässä uutinen kuluvalta viikolta: Suomalaisista naisista 47 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen, kertoo tuore EU-tutkimus. Viimeksi kuluneen vuoden aikana väkivaltaa on kokenut kymmenen prosenttia suomalaisnaisista. Tutkimuksen mukaan Suomi on naisille EU:n toiseksi väkivaltaisin maa. Suomalaisnaisia enemmän väkivaltaa kohtaavat vain tanskalaiset naiset.

Hälyttävää. Suomessako? Perheissä, kotien seinien sisäpuolella on valtavaa pahoinvointia, joka ilmestyy väkivaltatekoina. Emme ole välttyneet perhesurmilta, uupumuksilta ja pahoinpitelytapauksista. Puuttuminen, avun tarjoaminen sekä matalan kynnyksen palvelut ovat ensisijainen lääke. Turvakoteja ja ammattitaitoista henkilöstöä tarvitaan lisää. Tarvitsemme nollatoleranssin väkivaltaa kohtaan. Suomalaisten asenteissa ja kulttuurissa on parantamista, miten naisten ihmisarvoon suhtaudutaan.

Rapsautin kannanoton kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi naisten osallisuudesta. Pitääkö päätöksentekijän olla yli 50-vuotias mies, jotta hänet otetaan vakavasti? Olen ehdokkaana kevään vaaleissa Euroopan parlamenttiin. Naiset ovat vähemmistössä Euroopan tason päätöksenteossa ja johtotehtävissä. Euroopassa tehdään kovan luokan politiikkaa, jossa naisnäkökulmankin on kuluttava. Toivoisin näkeväni tulevaisuudessa yhtiöiden johtotehtävissä myös enemmän naisia. 

Politiikka ja johtajuus ovat tavallisen ihmisen kokoisia asioita. 

Lupasivat auringonpaistetta päiväksi. Mieli reippaana ja luottavaisena tämän Naistenpäivän tapahtumiin! Onnea siskot!

Kommentoi kirjoitusta.

Uusi lastensairaala

Perjantai 7.3.2014

Kansalaiskeräys uuden lastensairaalan rakentamiseksi on saanut ihmiset, yritykset ja yhteisöt lahjoittamaan ennätysmääriä. Suomalaiset ovat lahjoittaneet jo jopa yli 21 miljoonaa euroa tähän tärkeään hankkeeseen.

Itse olen osallistuntu talkoisiin viime perjantaina Pudasjärvellä järjestetyssä hyväntekeväisyyskonsertissa sekä tiistaina Helsingissä Loihdi linna lapselle -lumilinnanrakennustempauksessa. Molemmista tilaisuuksista jäi hyvä mieli. Paljon vapaaehtoisia on saatu liikkeelle ja auttamista on monenlaista.

Hienoa, että ihmiset ovat ottaneet tämän projektin omakseen. MUTTA. On se ihmeellistä, että näin merkittävään hankkeeseen ei löydy julkista rahoitusta? Ymmärrän kyllä valtiontalouden vaikean tilanteen, mutta voiko todella olla niin, että kaikista maailman asioista sairaille lapsille me päättäjät emme löydä euroja?

Miten mahtaa olla muiden lasten talojen ja palveluiden tilanne ympäri Suomen? Lasten asia on selkeästi suomalaisille tärkeä. Myös valtiovallan pitäisi tämä huomioida.

loihdi_linna_lapselle_valmis.jpg

Päättäjien joukkuuen teos "Syli" Loihdi linna lapselle -tapahtumassa Helsingissä ti 4.3.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensairaala

Kotikunta-maakuntamalli on vastaus kuntasekasortoon

Torstai 27.2.2014

Kuuden puolueen eripurainen hallitus pystyi hallitusneuvotteluissa sopimaan vain siitä, että kuntien itsehallintoa vähennetään ja kehyskunnat liitetään tarvittaessa vaikka pakolla keskuskuntiin. Kun kuntien uudistaminen on aloitettu tästä nurinkurisesta lähtökohdasta, tärkein on unohtunut: nimittäin kuntalaiset ja kuntalaisten palvelut.

Kunnissa kyllä tiedetään, että jonkinlaiset uudistukset ja yhteistyö ovat tarpeen tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Kuntaministeri Virkkusen linja, jossa keskusvalta pyyhkii pöytää kuntien itsehallinnolla, on kuitenkin jumittanut kaikki uudistukset koko valtakunnassa.

Älyttömyyden huippu on ollut käsitellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä erillään kuntaliitoksista. Ensin pitäisi olla selvillä se, miten yhteiset palvelut tuotetaan, ja sen jälkeen voidaan miettiä hallinnon järjestämistä ja kuntien rajoja!

Hallituksen sote-malli eli ns. isäntäkuntamalli jakaa kunnat isäntiin ja renkeihin. Valtionosuusuudistuksessa kuntien rahoitusta leikataan rajusti. Molemmat mallit kannustavat pieniä kuntia liittymään ”vapaaehtoisesti” oman seutunsa keskuskuntiin.

Pakkoliitokset loukkaavat Suomen perustuslakia ja kuntien itsehallintoa. Keskusta ei hyväksy valtion sanelemia kuntien pakkoliitoksia. Kuntaliitokset voivat olla joillekin kunnille aivan hyvä ratkaisu - jos päätös tehdään yhteisesti kaikkien kuntien kesken. Pakolla ei synny hyvää lopputulosta.

Keskustalla on vaihtoehto. Kotikunta-maakuntamalli. Malli takaisi sen, että pienet kunnat voisivat edelleen päättää monesta tärkeästä asiasta, kuten päivähoidosta, peruskoulusta, kulttuurista ja paikallisen elinkeinoelämän tukemisesta.

Isompaa väestöpohjaa vaativat asiat, kuten erityisterveydenhuolto, toisen asteen koulutus ja maakunnallinen kaavoitus päätettäisiin koko maakunnan kattavalla yhteistyöelimellä. Pienempiä ”perustason sote-alueita” ei tarvita.

Hallituksen rivit rakoilevat päivä päivältä enemmän. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, miten hallituspuolueiden edustajat äänestävät välikysymysäänestyksessä, kun kaikilta kansanedustajilta kysytään, voivatko he hyväksyä tämän epäluottamuslauseen:

”Eduskunta katsoo, ettei kuntauudistusta tule tehdä pakkoliitoksilla. Kunnallista itsehallintoa kunnioittamalla pystytään parhaiten turvaamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja heidän tarvitsemansa palvelut. Hallitus on epäonnistunut kuntapolitiikassa sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa. Näillä perustein hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, välikysymys, kunta, sote, maakunta

Pääministerin hätähuuto!

Perjantai 21.2.2014 klo 11:44

eduskunta_sali.jpgHallituksen palikat ovat sekaisin. Uudistukset, rakenneratkaisut, valtion velkaantuminen, kestävyysvaje vilisevät virallisissa puheissa.

Pääministeri Katainen päätti kutsua opposition mukaan pohtimaan valtion velkaantumista ensi viikon tiistaina. Pääministerin pelastusrengas on vihdoin heitetty opposition vesille.

Hallituksella on Eduskunnassa enemmistö. He pystyvät kyllä tekemään ratkaisunsa itse, jos niin tahtovat. Missä on johtajuus? Missä on päättäväisyys hoitaa Suomen asiat kuntoon?

Vastuullisina päättäjinä me keskustalaiset kyllä osallistumme pääministerin talouskeskusteluun, kun on kerran pyydetty. Odotukset yhteisten ratkaisujen löytämiseksi ovat korkealla. Kuka nyt haluaisi valtion velkaantuvan lisää?

Keskustelun tulos lässähtää kuin pannukakku siihen, että neuvotteluissa ei tulla keskustelemaan hallituksen vireillä olevista rakenneuudistuksista. Olemme useista keinoista ja ratkaisuista hallituksen kanssa eri mieltä - tärkeimpinä esimerkkeinä hallituksen kunta- ja sote-uudistukset.

Tunnistamme maailmantalouden ja Suomen sekä erityisesti kuntien tiukan taloustilanteen. Me tarvitsemme nyt nopeasti uutta työtä Suomeen.

Keinomme työllisyyden lisäämiseksi ja talouden tervehdyttämiseksi ovat: kotikunta-maakunta -malli takaamaan kuntapalvelut vähemmällä rahalla, uuden kasvun rahasto tuomaan töitä, elinkaariajattelua eläkeuudistukseen nostamaan työllisyysastetta ja valtion Infra Oy takaamaan teiden kunto.

Jatkuvatko hallituksen ja opposition kahvikeskustelut ensimmäisen tapaamisen jälkeen? Vaaleilla valtaan astunut maamme hallitus vaikuttaa epätoivoiselta. Yhtäkään epäonnistumista ei ministeriaitiosta ole tunnustettu. Olisiko nyt aika?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kestävyysvaje, velka, rakenneuudistus, kunta, sote, työ

EU:n tulevaisuus

Keskiviikko 12.2.2014 klo 16:13

Eduskunnassa EU:n tulevaisuusselonteko herätti kovaa keskustelua ja paljon ajatuksia.

Suomen kasvun, kehityksen ja työllisyyden kannalta Eurooppa-politiikalla on suurempi merkitys kuin luulemme. EU:n haasteena onkin tulla lähemmäs kansalaisia: kaikkia kuunnellen.

Kannatan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkumista. Eurooppa on Suomen suurin vientialue. Muissa EU-maissa opiskelleiden ja työtä tehneiden asiantuntemusta tarvitaan myös suomalaisissa yrityksissä. Siksi aktiivinen toimiminen EU-pöydissä on etumme.

Euroopassa eletään muutoksen aikaa. Talous, työllisyys ja ihmisoikeudet ovat päivittäin agendalla. Työttömyydestä on tulossa merkittävin sosiaalinen ja taloudellinen uhka Euroopalle.  Vaarana on Euroopan jakautuminen kahteen leiriin - voittajiin ja häviäjiin.

Meiltä suomalaisilta kysytään oikeutetusti, mihin tätä yhteistä rauhan liittoa tarvitaan? Ja mihin Euroopan unionia kehitetään?

Keskustan Eurooppa-linja on selkeä. KYLLÄ Euroopan unionille.  EI Euroopan Yhdysvalloille. Liittovaltiolla tarkoitan yhteistä talouspolitiikka ja sitovampaa suoraa lainsäädäntöä.

Yhteinen valuutta luo vakautta, mutta sen toimiminen edellyttää yhteisten sääntöjen noudattamista kaikilta jäsenmailta. Talouskuria tarvitaan. Tukipaketteja ei voi jakaa automaatin lailla. Velkaongelmiin ajautuneille maille oli perusteltua antaa yksi mahdollisuus selviytyä hätärahoituksella pahimman yli. Hätärahoituksen edellytyksenä täytyy olla sitoutuminen talouden sopeutusohjelmiin.

Emme tarvitse lisää yhteisvastuuta. Jokaisen jäsenmaan - myös Suomen - on itse huolehdittava oman julkisen taloutensa ja pankkijärjestelmänsä kestävyydestä. Suomi on ajautumassa tilanteeseen, jossa maamme rikkoo talous- ja rahaliiton sääntöjä. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa yli 60 %:n kuluvana vuonna.  Velaksi eläminen on lapsenlapsiltamme varastamista.

Maatalous- ja aluepolitiikka tuovat EU:n lähelle, joka niemeen ja notkelmaan. Kataisen hallitus on ikävä kyllä epäonnistunut suomalaisen maatalous- ja aluepolitiikan puolustamisessa. EU:n aluerahoituksen perustana oleva harvan asutuksen kriteeri puolittui Kataisen hallituksen neuvotteluiden tuloksena.  Tämä vie Suomelta satoja miljoonia euroja EU-tukea. Myös maataloustukia leikattiin viidellä prosentilla - vaikka maatalousyrittäjyyden kannattavuuden ongelmiin ei näy ratkaisua.

EU:n on keskityttävä suuriin asioihin: rauhaan, kasvuun, työllisyyteen, vapauteen. Jäsenmaille on jätettävä oikeus päättää paikallisista asioista: saako kalaa myydä suoraan savustuspöntöstä, pitääkö kurkun olla suora vai käyrä ja voimmeko mainostaa kotimaista lähiruokaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eurooppa, EU, aluepolitiikka

Näkemyksiä ympäristönsuojelulaista

Tiistai 11.2.2014

Tänään käytiin eduskunnassa kipakka keskustelu hallituksen esityksestä uudeksi ympäristönsuojelulaiksi. Lakia on valmisteltu vaiherikkaasti ja se sisältää kiistellyn luonnonarvopykälän. Ympäristön hyvä tila on meidän kaikkien yhteinen asia. Ympäristön luonnonvarojen käyttöä tulee puolestaan sallia ilman kohtuuttomia rajoituksia. Nyt asetettiin taas kapuloita rattaisiin turpeen käytön osalta.

Tulevia soiden käytön ja turvemaiden ympäristölupia ajatellen ei voi muuta kuin pistää kädet ristiin. Nyt turvelupia tarkastellaan vielä soiden luontoarvojen mukaan. Onko sijoituspaikassa uhanalaisia lajeja tai luontotyyppejä alueellisesti tai valtakunnallisesti. Arvioinnissa aijotaan käyttää tieteellisiä arviointeja. Tulkinnat ovat vielä epäselviä, mutta se on selvää, että lupaprosessit pitkittyvät ja mutkistuvat. Luontoarvojen tulkinta tulisi olla osa luonnonsuojelulakia.

Missä ovat hallituksen turve-energiaa puolustavien ääni? Harvassa, valitettavasti.

Ympäristönsuojelulaissa halutaan keventää ympäristö- ja valvontajärjestelmiä. Hyvä näin. Pienet yksittäisen ammatinharjoittajan luvat saisivat olla ilmoitusmenettelyn piirissä ja miuluusti sähköisesti toteutettuna. Hieman suhteellisuutta tarvitsemme myös lupamaksuihin. Uuden navetan luvittamisesta saa maksaa yli kymppitonnin, kuin ympäristölupa ydinvoimalle heltiää kaksinkertaisella maksulla. Aiheettomista valvontapyynnöistäkin saisi tekijä maksaa itse työhön kuluneet korvaukset.

Lakiesitys etenee valiokuntakierrokselle. Odotan nyt etujärjestöiltä lobbausta asioiden suhteen!

1 kommentti .

Valtiopäivät avattu

Tiistai 4.2.2014

Tämän vaalikauden viimeiset valtiopäivät avattiin tänään virallisin menoin: juhlajumalanpalvelus ja tasavallan presidentin puhe eduskunnalle. Presidentti ei muuten eduskunnassa käykään, kuin valtiopäivien avajaisissa.valtiopaivien_avajaiset_2014_mirja.jpg

Nämä ovat tavallista pidemmät valtiopäivät, jotka jatkuvat aina seuraaviin eduskuntavaaleihin maaliskuuhun 2015 saakka. Jos siis ennenaikaiset vaalit eivät käy toteen. Sitä ennen itsellä toki EU-vaalit edessä tänä keväänä, 25. toukokuuta.

Paljon isoja asioita on hallitus jättänyt viime tippaan: kuntien pakkoliitokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja valtionosuusuuditukset. Näiden suhteen voisi jopa toivoa, että aika loppuisi kesken, eikä ainakaan vahinkoa pääsisi syntymään. Toimet työllisyyden ja talouskasvun eteen olisi sen sijaan aloitettava heti ja vitkastelematta!

Valtion velkaantuminen puhututtaa. Kokoomuksen pääteema 2011 vaaleissa oli Suomen velkaantumisen pysäyttäminen. Tämä ei ole onnistunut. Valtiovarainministeri Urpilainen jo lausui, että on hylännyt hallitusneuvotteluissa sovitun linjan, jonka mukaan veronkorotukset ja palveluiden leikkaukset pidetään samansuuruisina. Millaista talouspolitiikkaa siis tulemme hallitukselta näkemään loppukauden ajan?

Omissa valiokunnissani puhututtaa nyt alkaneilla valtiopäivillä ainakin tietoyhteiskuntakaari (laaja tietoyhteiskuntaan liittyvä lakikokonaisuus) sekä luonnonsuojelulain kokonaisuudistus. Vesaisten puheenjohtajana seuraan silmä tarkkana myös lapsiin ja perheisiin vaikuttavia päätöksiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtiopäivät, eduskunta

Välikysymys pakkoliitoksista

Torstai 30.1.2014 klo 17:03

Eilen keskiviikkona kokoustimme keskustan eduskuntaryhmän kanssa eduskunnassa. Ehdimme myös kiertää Uuttamaata. Ehdin vierailla Hakaniemen kauppahallissa Helsingissä, Finnairin luona Vantaalla, juttelemassa espoolaisten kanssa kauppakeskus Isossa Omenassa ja tapaamassa järvenpääläisiä kahvila Tyynissä. Oli aika ruuhkaisa reissu Ruuhka-Suomessa!

hakaniemen_hallissa_mirja_ja_elsi.jpg

Tutustuimme Hakaniemen kauppahallin hienoihin tuotteisiin yrittäjien opastuksella.

Talvikokouksessa me keskustan kansanedustajat päätimme tehdä hallitukselle välikysymyksen kuntien pakkoliitoksista. Kyllä nostaa verenpainetta. Ennen kuntavaaleja KAIKKI puolueet väittivät, että eivät kannata pakkoliitoksia. Nyt kuitenkin kokoomuksen ja sdp:n johtama hallitus iskee pöytään lakiesityksen, joka mahdollistaa pakkoliitokset. Minne unohtuivat vaalilupaukset?

Maakunnissa kokoomus- ja demariedustajat irtisanoutuvat kilpaa puoluejohtajien ja ministeri Virkkusen pakkoliitoslaista. Lausuntojen totuus punnitaan kun täysistunnossa on pakko äänestää keskustan välikysymyksestä - joko pakkoliitoksien puolesta tai niitä vastaan. Nyt jos koskaan on hallituksen kaatuminen lähellä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, pakkoliitos, sote

Kohti kahtiajakoa

Maanantai 20.1.2014 klo 11:06

Hallitus repii Suomea hajalle. Vastakkaisasettelu maaseudun ja kaupunkien kesken on kärjistynyt. Keskuskaupunkien pönkittäminen, kaupunkiseutujen reunakuntien syyllistäminen ja maaseudun alasajo on valtaapitävien poliittinen agenda.

Kaikkien yhteinen huoli on julkisen talouden velkaantuminen. Elämme yli varojemme. Siksi isommat rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä. Näpertely kuntien pakkoliitoksilla ei ole vastaus ajan haasteisiin. Kuntien raskaimmat sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat nopeasti uudistuksia. Keskustan kotikunta- maakuntamallille on käyttöä.

Hallitus leikkaa rajusti kuntien valtionosuuksia ja haluaa jakaa rahat uusilla kriteereillä. Keskuskaupungit ja kaupunkiseudut menestyvät. Suurimmat häviäjät löytyvät maaseudulta vähenevän väestön alueilta. Valtionosuusuudistuksen on otettava paremmin huomioon syrjäisyys ja väestönrakenne.

Alkuvuodesta on julkaistu mielenkiintoisia tutkimuksia. Ihmiset tuntuvat viihtyvän parhaiten kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Palvelut, asuminen, harrastukset ja työllisyysmahdollisuudet koetaan parhaaksi. Nyt seutukuntia ollaan pakkoliittämässä yhteen. Eikö kuntien välinen yhteistyö ole mahdollista? Ainoastaan pääkaupunkiseudulle hallitus esittää yhteistä metropolihallintoa. Miksei muualle?

Kuntien pakkoliitoksia ei voi hyväksyä. Kuntaliitoksia on syytä selvittää, harkita ja toteuttaa huolella. Kuntaliitosten sijaan tarvitsemme työkaluja kuntien väliseen yhteistyöhön. Seutukuntahallinto, kuntayhtymät, liikelaitokset sekä uudet toimintatavat mahdollistavat asukaslähtöisemmät palvelut.

Kuntaministeri Virkkunen esikuntineen tarvitsee nyt jäitä hattuun. Asiantuntijat, kuntien päättäjät ja hallituspuolueiden omat edustajat ovat kritisoineet voimakkaasti kuntauudistusta. Itse odotan hallituksen linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta. Niitä tarvitaan nyt ripeästi.

Kunnissa kytee kuntakapinaa. Syystäkin. Keskittämisvimma ja keskuskaupunkien pönkittäminen ovat ideologisia valintoja. Kaikki aika ja energia tulee suunnata elinvoimaisuuden lisäämiseen, kuntien välisen yhteistyön tiivistämiseen ja kunnan perustehtävien toteuttamiseen.

Kirjoitus on julkaistu myös Uusi Suomen Puheenvuorossa 20.1.2014.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kunta, kuntauudistus, pakkoliitokset, kotikunta-maakunta

Joulun taikaa

Maanantai 23.12.2013

Eduskuntatyö on vedetty tämän vuoden osalta pakettiin. Satojen äänestysten ja pitkän keskustelun jälkeen hyväksyimme ensi vuoden talousarvion. Useat hallituksen esittämät lakiesitykset jäivät vielä odottamaan päätöstään. Mielenkiintoisimmassa vaiheessa lienee kunta- ja soteuudistuksen palapeli.

Mikäs tässä keskustalaisena on jäädä joulutauolle, kun puolueen gallupkannatus sen kun kasvaa. Takana on reipas toimintavuosi, jolloin politiikkaan on pyritty tuomaan aitoja vaihtoehtoja nykyiselle menolle. Ihmiset tarvitsevat hyvin yksinkertaisia asioita. Työtä, toimeentuloa, palveluita ja huomioimista. Joulu on mitä paras aika vuodesta muistaa ystäviä, sukulaisia, naapureita ja tuttavia. Yhteisöllisyys luo turvallisuutta.

Joulun juhlapäivät antavat oivallisesti aikaa pysähtyä kaiken arjen kiireen keskellä. Koti, kotityöt, lähimmäiset ja joulun vamistelut ovat parasta mitä tiedän. Pidän perinteistä, kuten kauneimpien joululaulujen laulamisesta kirkossa.

Toivotan rauhaisia joulupyhiä, jouluruuan tuoksua ja kynttilän loistetta. Ja aina parempaa uutta vuotta 2014!

talvimaisema_hiihto.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Pöhinää!

Keskiviikko 18.12.2013 klo 16:05

Tässä tilanteessa kaikki paukut pitäisi laittaa uuden luomiseen, ei epäonnistumisissa piehtarointiin. Nyt pitää keskittyä miettimään sitä, miten Suomeen luodaan työtä!

Todennäköisimpiä työllistäjiä eivät nyt ole suuryhtiöt vaan pienet ja keskisuuret yritykset. Me keskustalaiset olemme esittäneet muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkatukea ja viiden prosentin yrittäjätulovähennystä pienyrittäjille ja maatalouden harjoittajille.

Maataloustuottajien työn kannattavuudesta on pidettävä huolta myös periaatteellisista syistä - haluan että myös lapsenlapseni voivat aikanaan syödä suomalaista terveellistä lähiruokaa. Ruoan hinnasta suurempi osa kuuluu tuottajalle.

Pöhinää saataisiin aikaan myös miljardiluokan kasvurahastolla. Tästä erillisenä Valtion Infra Oy:n kautta voitaisiin nyt investoida Suomen liikennehankkeisiin. Näin luotaisiin töitä tie- ja rakennusalalle.

Kasvun mahdollisuuksia onneksi löytyy: kotimainen uusiutuva energia on todellinen resurssimme, jota tulee käyttää kestävästi hyväksi. Kotimaisen energian käyttö parantaisi vaihtotasettamme kun öljyn ja erityisesti kivihiilen tuonti ulkomailta Suomeen vähenisi.

Vuoden 2014 budjettikäsittely päättyy perjantaina, mutta vielä painetaan täysillä ennen joululomia.

mirja_ja_vasikat_utajarvi_kummitila.jpg

Maanantaina kävin kummitilallani Utajärvessä. Sain myös terveisiä maatalousyrittäjän työn kannattavuuden parantamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Vaihtoehtoja hallitukselle

Keskiviikko 11.12.2013

Tänään keskiviikkona käydään eduskunnassa lämmin ottelu hallituksen linjaamista rakenneuudistuksista. On vaikea nähdä kuuden puolueen punaista lankaa valtion kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja velkaantumisen taittamisessa. Siksi sekava tuo kymmenien sivujen rakennepaperi oli. Irallaan olevia toiveita, terveisiä sekä leikkauksia sieltä ja täältä. Hallituksen työlista on pitkä, mutta tehoton. Solariumien valvonnan poistamisella tai aikuisten hammashoidon karsimisella ei pitkälle pötkitä.

Tosiasioiden tunnustamisesta se uuden suunnan ottaminen lähtee. Jos olla eksyksissä, tarvitaan apua. Työttömyyden synkät pilvet tummentuvat päivä päivältä. Nuorisotakuun onnistumisesta ei näy merkkejä. Hallitus iskee leikkaukset vanhuksiin, perheisiin ja lapsiin. Jos rakenneuudistuksia halutaan tehdä, kannattaa katse suunnata meihin keskustalaisiin. Ollaan meinaan tehty kotiläksyjä ja vaihtoehtoja Suomen uuden tien löytämiseksi.

Tarvitaan parempaa työllisyyttä rakentamaan uutta kasvua. Yrittäjyyden kannustimet ja verotus sekä työntekijöiden sivukulujen kustannukset tarvitsevat remontin. Me ollaan valmiita puhaltamaan 150 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Kasvurahastot, Infra Oy ja uudet kasvualat kuten kotimainen energia ovat keinoja jotka vauhdittavat työllistymistä.

Ollaan valmiita pidentämään työuria. Tarvitaan erityistoimenpiteitä työssä jaksamiseen, työkykyyn ja työn sisältöihin. Opiskeluaikoja on saatava tiivistettyä ja ammattiin valmistumisen jälkeen on oltava takuu työllistymisestä. Nuorisotakuu ei onnistu, jos toinen käsi ottaa ja toinen antaa. Oppisopimuskoulutus, koulutuksen aloituspaikat ja etsivä nuorisotyö eivät voi olla leikkauslistoilla. Oppivelvollisuusiän korotus sen sijaan ei ole ratkaisu nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Arviolta 5000 nuorta tarvitsevat täsmätoimia oppimispolun löytämiseksi.

Me olemme jo pitkään esittäneet kuntauudistuksen toteuttamista. Ei ylhäältä sanellen ja keskittäen. Kotikunta-maakuntamallissa tehtävät sekä rahoitus on mitoitettu ihmisen kokoisiin yksiköihin. Tärkeintä on, että ihmiset pääsevät lääkäriin ja alakoulu löytyy mahdollisimman läheltä. Kuntien lakisääteisiä tehtäviä on varmasti liikaa. Hallitus on esittänyt vanhusten laitoshoidosta leikkaamista 300 miljoonalla eurolla. Miten ikääntyneet tulevaisuudessa sitten hoidetaan?

Suurimmat hallituksen uudistukset ovat pahasti sekaisin. Sosiaali- ja terveysuudistus sekä kuntauudistus odottavat linjauksia. Saadaankohan niitä jo tänään?

Kommentoi kirjoitusta.

Uuden peruskoulun puolesta

Torstai 5.12.2013

Nyt ne sitten tulivat. Maailmanlaajuiset peruskoululaisten Pisa-tulokset. Kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen, luonnontieteiden ja matematiikan mittauksilla osaamisemme ovat heikentyneet ja erityisesti Aasian maat kirineet listojen kärkeen. Kun itseruoskinnan päivät on pidetty, katsetta on suunnattava tulevaan. Koulutus tulee olla edelleen pienen kansamme ylpeyden aihe.

koululaiset_oulu.jpg

Korvensuoran koululaiset Oulussa vaativat homeista kouluunsa remonttiin keväällä 2013

Peruskoulutus tarvitsee tiukan tilanneanalyysin alan ammattilaisten toimesta. Yksin Pisa-tulokset eivät riitä kertomaan koulutuksen vahvuuksista ja epäkohdista. Tutkimustieto oppilasaineksen muutoksista, opetushenkilökunnan osaamistasosta, käytössä olevista pedagogisista menetelmistä ja koulutuksen resursseista auttavat hahmottamaan peruskoulutuksen todellisen tilanteen.

Hallituksen leikkauslistat koulutuksesta on peruttava välittömästi. Tarvitsemme uudistamistyöhön lisää taloudellisia resursseja. Tilannetta ei helpota yhtään tehty linjaus oppivelvollisuusiän nostosta 17 vuoteen. Koulutustakuu tarvitsee täsmätoimia koulupudokkaiden auttamiseksi.

Osaava ja innostunut opetushenkilökunta on voimavaramme. Opettajakoulutuksen remontti on tehtävä välittömästi. Opettajat tarvitsevat uusia pedagogisia työtapoja, eväitä erilaisten oppilaiden huomioimiseen ja työn päivittämistä yhteiskunnan vaatimusten tasolle.

Raja-aidat varhaiskasvatuksen, yhtenäisen peruskoulun ja toisen asteen välillä ovat kaatuneet. Miksei tämä näy myös opetushenkilökunnan koulutuksessa? Uskallan nostaa keskustelua myös opettajien palkkauksesta, työoloista, täydennyskoulutustarpeesta sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyökyvystä.

Kun opiskelin itse luokanopettajaksi, kuului opintoihin av-välineiden hallinnassa piirtoheitin. Opetusteknologia on muuttunut vauhdilla ja uusia apuvälineitä on tullut liukuhihnalla. Tekniikkaa on pystyttävä soveltamaan luonnollisesti koulutuksessa. Älytaulut, dataprojektorit ja tietokoneet menettävät merkityksen, ellei oppisisältöjä kehitetä ja uudisteta. Teknologia ei ole itsetarkoitus vaan väline uuden oppimisessa. Meillä on paljon mahdollisuuksia uusien oppimisympäristöjen rakentamisessa.

Aivan toinen luku on peruskoulun sisältöjen, tuntijaon ja opetettavien aineiden uudistustyö. Viimeisin harjoitus kariutui talouskysymyksiin. Pisa-tulokset antavat signaaleja osaamisestamme. Aine- ja aihekokonaisuuksia pitää pystyä ravistelemaan.

Kasvu ja oppiminen ovat hyvin yksilöllisiä asioita. Kasvatusvastuuta ei voida ulkoistaa yksin yhteiskunnalle, eikä koulutuspaineita opettajille. Ratkaisevassa roolissa ovat myös lasten ja perheiden asenteet koulumaailmaa kohtaan. Vaadimmeko opiskelijoilta liikaa vai liian vähän? Miksi lapset eivät viihdy koulussa? Ovatko vanhemmat peruskoulun voimavara vai rasite? Eriytyykö opetus liikaa oppilaiden ja koulujen välillä? Meillä on oiva tilaisuus käydä rakentavaa vuoropuhelua peruskoulun kehittämisestä. Tähän työhön olen itse valmis mukaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peruskoulu, PISA, opettajankoulutus, oppivelvollisuus

Vanhemmat kirjoitukset »