Uutiset

15.2.2017Valtioneuvoston selonteko YK:n kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta, Keskustan ryhmäpuheLue lisää »19.12.2016Puheenaihe: Onko oikein, että autojen katsastusväli harvenee?Lue lisää »13.12.2016Keskusta esittää perhevapaiden uudistusta ja perhepakettiaLue lisää »9.12.2016Puusta potkua työllisyyteenLue lisää »

Pikakysely

Lähdetkö ehdokkaaksi kuntavaaleihin?

Tapahtumakalenteri

Maanantai  27.2.2017OSEKK Yhtymähallitus
Maanantai  27.2.2017Kunnanvaltuusto
Sunnuntai  5.3.2017Mäenlaskutapahtuma

Kevätistuntokausi startattu

Torstai 9.2.2017

Kevätistuntokausi eduskunnassa on startattu vauhdikkaasti ja työpöydällä asioita riittää. Eilen käytiin istuntosalissa valtiopäivien avauskeskustelu, jossa pääministeri Sipilä kertoi hallituksen politiikan suuntaviivoja vuodelle 2017.

Paljon on meneillään. Kuluvalla kevätkaudella eduskunnan käsittelyyn tulee suuria uudistuksia. Piakkoin hallitus antaa esityksen maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi, jossa tehtävät siirtyvät kunnilta 18 maakunnalle vuoden 2019 alussa. Sote-uudistusta on vellottu eri kokoonpanoilla jo neljän vaalikauden ajan. On tärkeää, että nyt asiat etenevät ja saamme uudistuksen vihdoin maaliin.

 

Käsiteltäväksi tulee myös ammatillisen koulutuksen reformi. Reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen palikat: rahoitus, tutkintoja, järjestäjärakennetta ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Sääntelyä puretaan, työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja opiskelijoille tarjotaan yksilölliset, itselleen sopivimmat opintopolut.

Reformissa on paljon hyvää, mutta Oulun seudulla meidän tulee taistella, etteivät leikkaukset kasva kohtuuttomiksi Suomen lapsirikkaimmalla alueella. Ammatillinen koulutus nähdään houkuttelevana vaihtoehtona ja valmistuneet nuoret työllistyvät hyvin maakunnan alueelle. Olisi kestämätöntä, jos koulutusaloja ja aloituspaikkoja vähennetään.

Eilisessä lähetekeskustelussa käytiin läpi hallituksen esitystä uudesta postilaista. Olemme uuden edessä miettimässä, miten postipalvelut turvataan Suomessa, niin kaupungeissa kuin haja-asutusalueilla. Tarvitsemme uudistusta, jotta ihmiset saavat kirjeet, sanomalehdet ja paketit tarvittavassa ajassa. Lakimuutoksella mahdollistetaan uudenlaiset markkinaehtoiset palvelumahdollisuudet ja digitalisaation tuomat mahdollisuudet postin jakeluun.

Myös Liikennekaari mahdollistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia postinjakelussa. Tulevaisuudessa postinjakaja tuo postin, mutta lisäksi hän voi tuoda mukanaan esimerkiksi ostoksia ja lääkkeitä. Samassa kyydissä voi olla oppilaskuljetusta tai terveyspalveluita.

Liikennepuolella puhututtaa liikenneverkkomme rahoitus ja kunto. Hallitus asettaa parlamentaarisen työryhmän, jonka johdolla pohditaan niin korjausvelan vähentämistä kuin tieverkon kehittämistä ja digitalisaation edistämistä. Minut nimettiin Keskustan eduskuntaryhmän edustajana Markku Rossin kanssa työryhmän jäseneksi.

 

Tasavallan presidentti totesi valtiopäivien avajaisissa, että tekemättä ei voi jättää ja helppoja ratkaisuja ei ole. Maailma vierellämme myllertää ja kotipesä on saatava kuntoon. Paljon tapahtuu, me kansanedustajat olemme paljon vartijoina. Työ jatkuu!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kevättä ilmassa

Keskiviikko 1.2.2017


Eduskunta aloittaa kevätistuntokauden tänään. Olen valmistautunut huolella. Kunto on kohdillaan hiihdettyjen kilometrien ansiosta ja asiakirjat luettuna valmistelussa olevien asioiden puolesta.

Palautetta politiikasta on saatu niin kaupan kassajonossa kuin lukuisissa maakunnan tapahtumissa. Kaikkein kovimmat väittelyt on saanut ottaa koululaisten kanssa, kun kansanedustajana olen saanut vierailla kouluissa ja oppilaitoksissa.   

Näyttää siltä, että tässä keväässä on kaksi isoa tapahtumaa. Kuntavaalit huhtikuussa ja heti perään maan hallituksen puolivälitarkasteluriihi. Molemmat hallitsevat jo pelikenttää.

Kiivain aihe ei näytä kuntavaaleissa olevankaan sote-kysymykset, vaan uuden kunnan perustehtävät. Mitä jää maakunnallisen hallinnon rakentamisen jälkeen kuntien tehtäväksi? Nyt olisi tilausta keskittyä kehittämään kunnissa koulutusta, yrittäjyyttä, harrastus- ja vetovoimatekijöitä.

Juha Sipilän hallituksen ympärillä tuntuu olevan yksi jos toinenkin haaskalintu. Pipovalinnat, jääviyskysymykset ja jatkuva yksityisten asioiden penkominen peittävät alleen asiakysymykset. Miten saamme talouden rattaisiin lisää voimaa ja parannamme työllisyyttä? Miten lopetamme velaksi elämisen?

Uskon edelleen hallitusohjelman punaiseen lankaan. Suomi laitetaan kuntoon kilpailukykyä ja työllisyyttä parantamalla sekä tehdään uudistuksia, reformeja ja toteutetaan kärkihankkeita.

Pohjois-Pohjanmaallakin työttömyys on laskenut. Keskustelua käydään siitä, minkä hallituksen aikaansaannosta tämä on. Analyysejä on hyvä tehdä, mutta katseet tulee kohdistaa tulevaisuuteen. Sipilän hallitus tekee kaikkensa, että positiivista talous- ja työllisyyskehitystä voimistetaan edelleen.

Hallituksen sisäinen työskentelykin tarvitsee ryhtiliikkeen. Ministeri Bernerin esittelemän autoilun kulujen ja liikenneväyläyhtiön uudistuksen hyllyttäminen on esimerkki siitä, että ministeriryhmän etukäteiskeskusteluille pitää varata enemmän aikaa. Kauden puolivälissä työtahti vain kiihtyy.

Uudistusten ei pidä jumiutua muotoseikkoihin. Hallitusryhmien välillä on tähänkin mennessä ollut rakentava ilmapiiri. Oppositiosta taas ei ole kuulunut kuin kritiikkiä.

Suomijuhlii 100-vuotista historiaansa. Teemaksi on osuvasti valittu Yhdessä. Tämä teema on juuri oikea vahvistamaan meidän suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Meidän tulee katsoa historiaan, nykypäivään sekä tulevaisuuteen.

Itsenäisyytemme aikana olemme selvinneet niin sodista kuin lamavuosista. Selviämme myös nykypäivän haasteista ja rakennamme Suomesta entistä paremman maan asua ja elää, kunhan pidämme mielessä juhlavuoden teeman: Yhdessä.

Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa ja Kalevan verkkosivuilla keskiviikkona 1.2.

Kommentoi kirjoitusta.

Liikennettä, väyliä ja rahoitusta

Torstai 19.1.2017

Tarve autoilun, väylien ja liikenteen rahoituksen isoon remonttiin on olemassa. Liikenteestä kerättävien maksujen ja verojen osuus on noin 7 miljardia euroa vuodessa. Silti tiestö, raiteet ja perusinfra rapautuu enemmän, kuin saamme korjattua. Suoran budjettirahoituksen panostukset infran korjaukseen, ylläpitoon ja uusiin väylähankkeisiin on liian alhaisella tasolla. Mitä tilalle?
Voidaanko suomalaisten liikennepalveluita uudistaa? Voidaanko autoilun verotusta uudistaa? Voidaanko liikenteen päästöjä alentaa? Voidaanko autokantaa uudistaa? Voiko suomalainen sijoittaa suomalaiseen infraan?
Liikennepolitiikkaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Verot ja maksut poukkoilevat, liikennehankkeet elävät hallituskausien mukaan ja infran korjausvelka eivät tule hoidetuksi nykyisellä mallilla. Tarvitaan yli hallituskausien menevä, koko liikennesektorin huomioiva ja uusien liikennepalveluiden mahdollistava malli. 
Nyt julkistettu liikenneverkkouudistus antaa hyvän pohjan keskusteluun. Sitä on syytä makustella huolella. Postia onkin jo lähetetty mustien seurantalaatikoiden ja autoilun verouudistusten osalta. Nähkää kokonaisuus. Yksittäiseen autoveroon on helppo ottaa kantaa, mutta entä uudet rahoitusmallit tiestön rakentamiseen?
Odotan vilkasta keskustelua. Olen itse perjantaina Ylen Radio ykkösen aamuhaastattelussa liikenneverkkoasioissa perjantaina klo 8 jälkeen.

Kommentoi kirjoitusta.

Rauhallista Joulua!

Lauantai 24.12.2016

Iloista Joulua ja valkeaa talvea kaikille!

On aika hiljentyä juhlaan.

On aika heittää maalliset murheet sivuun.

On aika olla kiitollinen läheisistä ja perheestä.

On aika tartuttaa ihana lasten jouluilo koko maailmaan.

Nautitaan!

Kommentoi kirjoitusta.

Poimintoja budjettikeskustelusta

Tiistai 20.12.2016

Huhhuh! Eilinen täysistunto venyi yli kellon ympäri. Hallinnonaloista käsittelyssä olivat työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Keskustelua ja asiaa riitti kerhotoiminnasta aina korjausvelkaan saakka.

 

Työllisyys meillä on kohentunut, mutta silti meillä on pitkä matka siihen, että saamme työkykyiset ihmiset töihin. Passiivisista toimista on siirrytty aktiivitoimiin. Muun muassa työttömyysetuisuuksia voidaan käyttää nyt entistä paremmin esimerkiksi starttirahan tai palkkatuen muodossa ja liikkuvuusavustus on tullut entistä joustavammaksi. Näillä toimilla pyritään siihen, että yrittäjyys olisi yksi työllistymisen muoto tulevaisuudessa. 

Taloudellisesti isoja satsauksia nähdään matkailun ja vientipaketin sekä yrittäjyyspaketin muodossa. Yrittäjävähennys ja maksuperusteinen arvonlisävero ovat saaneet jo kiitosta yrittäjien kohdalla. 2 500 euron kertakorvaus vanhemmuuden kustannuksista työnantajalle on myöskin hyvä osoitus siitä, että me haluamme lisätä naisten osuutta työmarkkinoilla. Yksi vientipaketti satsauksen saaneista on BusinessOulu, joka on saamassa 200 000 euron rahoituksen siihen, että elinkeinopolitiikan toteutusta ja kehittämishankkeita Oulussa pystytään viemään eteenpäin. Oululla onkin Suomi-talo tai ‑toimisto Astanassa, Jällivaarassa ja Tromssassa. Näitä voitaisiin hyödyntää koko Suomen mittakaavassa paljon paremmin, erityisesti nyt kun

Suomesta tulee tulevana vuonna Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa kahdeksi vuodeksi.Arktisen alueen hankkeet kaipaavat entistä tiitterämmin mielenkiintoa ja satsauksia siihen, että suomalaiset lähtevät arktisiin projekteihin, hankkeisiin ja mahdollisuuksiin työllistämään itsensä ja hankkimaan sieltä osaamista.

Liikenne- ja viestintäsektorilla ministeri Berner on laittanut kaasua erilaisiin hankkeisiin tämän vaalikauden aikana. Kansallisomaisuuttamme pistetään parempaan kuntoon kuin se oli vuosia sitten.  Korjausvelkarahoituksen miljardin euron satsauksella saamme satamia, teitä ja ratoja parempaan kuntoon.

Uudet väyläinvestoinnit tuovat työtä ja toimeliaisuutta koko maahan ja yksityisteiden rahoitusta nostetaan 10 miljoonalla eurolla. Tämä jos jokin, on järkevää liikennepolitiikkaa.
Ministeri Berner on luonut hyvän kumppanuusohjelman teleoperaattoreiden kanssa, jotta saamme seuraavien vuosien aikana miljardin euron satsaukset nopeisiin laajakaistoihin. Eikö myös liikenneverkko Oy olisi hyvä tie liikenneinvestointeihin?

 

Sivistys on tärkeä osa 100 vuotta täyttävän Suomen historiaa. Sivistykseen ja osaamiseen nojaten olemme rakentaneet Suomesta hienon maan. Koulutuksemme kulmakivi on tasa-arvo. Jokaisella on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät postinumeroon tai vanhempien varallisuuteen katsomatta. Koulutuspolitiikan olennaisin kysymys ei ole, lisätäänkö vai vähennetäänkö rahoitusta, vaan se, miten olemassa olevia resursseja käytetään tehokkaammalla tavalla.  

Koska koulutus on yhteiskunnan toiseksi suurin sektori, ovat edellinen ja nykyinen hallitus joutuneet tekemään vaikeita, taloudellisen tilanteen vuoksi merkittäviäkin säästöjä koulutuksesta. Säästöt toteutetaan koulutuksessa nyt niin, että tehdään rakenteellisia uudistuksia. Esimerkkinä tästä on ammatillisen koulutuksen reformi.

Eduskunnan tekemät lisäykset — 12,5 miljoonaa euroa — ovat pieniä summia tähän sivistyssektorin kokonaisuuteen, mutta niillä saadaan hoidettua tärkeitä asioita kuntoon. Muun muassa kerhotoimintaan tulee 3 miljoonan euron lisärahoitus, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen lähes 4 miljoonan euron lisäys sekä nuorten työllistämiseen 2,8 miljoonan euron lisäys. Toisin kuin edellinen hallitus, nyt ei leikata peruskoulujen valtionosuuksista. Eriarvoisuutta ei peruskoulun valtionosuuksien suhteen aiota tehdä. 

Urheilijoiden toimeentulon edistämiseen lisäys on 950 000 euroa, jolla parannetaan pienituloisten urheilijoiden harjoittelumahdollisuuksia ja toimeentuloa. Lisäksi panostetaan museotoimintaan sekä alueellisesti ja paikallisesti tärkeisiin kulttuuritapahtumiin.  On hienoa, että nämä panostukset näkyvät itsenäisyyden juhlavuonna!

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Budjetti tukee työllisyyttä

Torstai 15.12.2016

Eilisessä täysistunnossa aloitimme käymää läpi tulevan vuoden, Suomen juhlavuoden talousarviota läpi. Budjettia työstämme jouluun saakka. Istunto venyi yli kahdeksan tunnin ja puheenvuoroja riitti. Asetelma pysyy samana vuodesta toiseen: hallitus puolustaa ja oppositio arvostelee. Vaaleissa saimme äänestäjiltä vahvan valtakirjan, että Suomi on laitettava kuntoon. Velaksi elämisen on loputtava. Tämä tapahtuu pala palalta, politiikan yksi lohko kerrallaan. 

Omassa puheenvuorossani korostin, että Sipilän nykyhallitus kykenee päätöksiin. Edellisen hallituksen päättämättömyys ja ajelehtiminen on vaihtunut tekemisen meininkiin. Puoliväliriiheen mennessä Sipilän hallitus on vienyt suurimman osan uudistuksista eteenpäin.

Kaikki ovat tunnistaneet sen, että Suomen suunta on muuttunut. Talous kasvaa vihdoinkin ja työttömyys on alentunut. Kasvu on kuitenkin hidasta ja sitä pitää vauhdittaa. Työttömyys maksaa yhteiskunnalle 5 miljardia euroa vuodessa. Onko meillä tähän varaa? Sanon, että ei. Siksi teemme hartiavoimin töitä työllisyyden eteen ja kansainvälisen kasvun nousuun. 

Kilpailukykysopimus työmarkkinaosapuolten kanssa oli osoitus sopimisen taidosta ja se sisältää hyvät edellytykset työllisyyden nostoon. Kiky-sopimus parantaa yksityisen sektorin kilpailukykyä ja julkisen sektorin asema paranee, kun julkinen talous saa lisätuloja kasvun ja työllisyyden kautta.

Kunta- ja maakuntauudistukset vierivät myös eteenpäin. Nämä ovat historiallisia uudistuksia, joiden avulla saadaan koko maan voimavarat käyttöön. Viime aikoina on tullut useita investointipäätöksiä maakuntiin niin biotalouden kuin raskaan teollisuudenkin osalta. Nämä investoinnit työllistävät ihmisiä ympäri Suomen. 

Hallituksen veropolitiikka kestää kyllä kritiikin, jota istuntosalissa kuultiin. Veronalennukset kohdistetaan ensi vuodella pieni- ja keskituloisiin ja eläkeläisiin. Eikö tämä ole juuri sitä oikeudenmukaisuutta, jota oppositiosta on huudettu? Veronalennukset tässä talousvaiheessa ovat lähes miljardin luokkaa, ja se parantaa suomalaisten ostovoimaa ja samalla nostaa työllisyyttä. 

Yrityspaketti on mittava. Siellä etenkin yrittäjävähennys on saanut hyvän vastaanoton ja Yrittäjänaiset ovat antaneet erityisesti kiitosta 2 500 euron kertakorvaukseen äidin työnantajalle vanhemmuuden kustannuksista. Tämä on edistyksellinen askel kohti tasavertaisempaa vanhemmuuden kustannusten jakamista.

Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys ja sukupolvenvaihdosten helpottaminen perintöveron osalta tulevat voimaan. Kaikki nämä ovat tarpeellisia uudistuksia, jotka vauhdittavat yrittäjyyttä. 

Nostin esille myös sen, kuinka mittavia hallituksen investointipäätökset ovat. Teitä, ratoja ja muita väyliä kunnostetaan ja aloitetaan isoja liikennehankkeita. Puhutaan jopa miljardin euron suuruisista investoinneista, jotka tehdään kansallisomaisuuteemme, eli olemassa oleviin teihin ja ratoihin.

Hallitusvastuuseen kuuluu kyky viedä uudistuksia ja asioita eteenpäin, myös niitä kiperiltä tuntuvia. Suomi on selviytynyt aina, kun olemme pystyneet uudistuksiin, sopimaan asioista ja tekemään yhteistyöstä. Tällä tiellä olemme myös nyt.

talous.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Paloja perhepaketista

Tiistai 13.12.2016

Syksyn ajan olemme pakertaneet Keskustan perhepaketin parissa. Tänään julkaistut raamit sisältävät tavoitteemme perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi.

Keskeisintä uudistuksessa on lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen sekä joustavuuden lisääminen vanhempainvapaiden pitämiseen.

Keskustan mallissa tavoitteena on vahvistaa perheiden omaa valinnanvapautta ja tämän myötä huomioida perheiden erilaisuus ja monimuotoisuus. Isien vanhemmuutta tulee tukea ja kannustaa vanhempainvapaiden käyttämiseen.

Tämä ei tapahdu sanelemalla ylhäältä päin perhevapaiden jakamisesta. Keskustan raameissa sekä isille kohdennettu, että kiintiöimätön vanhempainvapaakausi pitenisivät, äidille kiintiöidyn vanhempainvapaan säilyessä ennallaan. Yksi porkkana voisi olla ansiosidonnaisen vanhempainrahan lisääminen.  

Nykyisellään vanhempainvapaat tulee käyttää siihen mennessä, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhempainvapaiden pitämiseen tarvitaan joustoa niin, että vapaita voisi käyttää myöhemmässä vaiheessa lapsuutta aina lapsen kouluikään saakka.

Järjestelmän tulee myös mahdollistaa molempien vanhempien yhtäaikaisen vapaan pitäminen ja vanhemmuuden tukeminen. Perhepolitiikkaa tulee tehdä niin, että perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen on joustavaa. Osa-aikainen työ ei ole ollut houkuttelevaa pienten lasten vanhemmille. Tähän tarvitaan uudistusta. 

Koko perhevapaajärjestelmä kaipaa muutosta. Saavuttaaksemme laadukkaan uudistuksen, tarvitsemme asianmukaisen ja laadukkaan valmistelun. Siksi tarvitsemme asiantuntijoista koostuvan selvitystyöryhmän sekä parlamentaarisen seurantaryhmän työstämään perhevapaauudistusta. Mukaan keskusteluun on saatava myös työntekijä- ja työnantajajärjestöt. 

Kunnollisen valmistelun lisäksi uudistus vaatii myös lisärahoitusta, joten mahdollisuus tähän avautuu seuraavalla vaalikaudella 2019-2023.

Joihinkin toimenpiteisiin on kuitenkin jo valmius tällä vaalikaudella, tästä esimerkkinä huoltajakorotuksen lisääminen opintotukeen, joka parantaisi perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa ja samalla myös mahdollistaisi nykyistä paremmin opintojen aikaista perheellistymistä.

Kommentoi kirjoitusta.

Hyviä uutisia!

Perjantai 25.11.2016

Harvinaisen myönteinen työviikko. Tässä muutamia rusinoita pullasta. Kun tarpeeksi kauan valmistelee, työstää, viilaa ja höylää, niin kyllähän onnistumisiakin tulee.

Energia- ja ilmastostrategia. Suomi luopuu kivihiilen poltosta ja fossiilisista polttoaineista. Lisäämme uusiutuvaa energiatuotantoa ja nostamme omavaraisuusastetta. Linjauksia on kehuttu ja etunoja päästöjen vähentämiseksi oikean suuntainen.

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet ovat meille suuri vientimahdollisuus. Samalla kun edistämme itse sähköautojen, kaasu- ja biopohjaisten kulkuvälineiden lisääntymistä, voimme myydä osaamistamme maailmalle. Liikennepolttoaineen uusiutuvien sekoitussuhdetta lisätään 30 prosenttiin. Ja uusia biopolttolaitoksia sekä jakeluinfraa tullaan rakentamaan vauhdilla. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 250 000 sähköautoa ja vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa.

Koilliskaapeli. Ministeri Berner vastaanotti Lipposen työryhmän raportin tietoliikennekaapelin rakentamisesta Kiinasta ja Japanista Koillisväylän kautta Norjaan ja edelleen Suomen kautta muualle Eurooppaan. Hankkeelle ei ole poliittisia esteitä ja rahoitus voitaisiin juosta kasaan lähes markkinaehtoisesti. Uusi kaapeliyhteys  vähentäisi olennaisesti Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen viivettä. Samalla pystyisimme hyödyntämään Itämeren kaapeliyhteyttä Eurooppaan. Asia on syytä pitää lämpimänä, onhan Suomi saamassa Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuuden ensi vuonna. Hanke on sopivan konkreettinen Arktisten maiden edistettäväksi.

Maankäyttö- ja rakennuslaki. Normien purkutalkoot jatkuvat. Kunnat saavat entistä enemmän päätösvaltaa kaavoituksen ja rakentamisen paikalliselle soveltamiselle. Pitkään odotettu vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi asunnoiksi helpottuu. Turhaa lupaviidakkoa katkotaan nyt oikeasti.

Terrafame. Eduskunta päätti lisätalousarvion yhteydessä 100 miljoonan euron pääomittamisesta kaivosyhtiölle. Yhtiö sai siten lisäaikaa omistajapohjan laajentamiseen ja toiminnan tervehdyttämiseen. Kyseessä on 1500 työpaikan kokonaisuus, jotka ovat tärkeitä Kainuulle ja koko Suomelle.

Huojentavaa on, että kaivoksen ympäristökysymykset on saatu hallintaan. Vesitase ja päästötavoitteet vastaavat nyt asetettuja normeja. Saadun selvityksen pohjalta voi todeta, että liuotusprosessi toimii. Yhtiön johto ja työntekijät tekevät varmasti parhaansa kaivoksen kannattavuuden eteen. Oli surkea katsella Vihreiden ja Ville Niinistön piponäytelmää. Onneksi pääministeri Sipilä keskittyy itse olennaiseen, eli työpaikkojen ja työllisyyden edistämiseen.

Kommentoi kirjoitusta.

Case Terrafame

Keskiviikko 23.11.2016

Tällä viikolla eduskunta käsittelee täysistunnossa lisäbudjettia. Määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi muun muassa poliisille, liikennehankkeisiin sekä sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suurin yksittäinen asia, johon ehdotetaan lisämäärärahoja, on Sotkamossa sijaitseva Terrafamen kaivos. Kaivoksen ylösajo on edennyt suunnitelmallisesti ja vakuuttavin tuloksin. Nyt ehdotettu pääoman korottaminen 100 miljoonalla eurolla on tärkeä asia, jotta ylösajo voidaan saattaa loppuun. Tavoitteena on taloudellisesti kannattavan toiminnan saavuttaminen ja sen eteen tulee tehdä hartiavoimin töitä.

Kaivoksen ympäristötilanteeseen ja tuotantoprosessin toimivuuteen liittyvät riskit on otettu tosissaan ja monta parannusta on tapahtunut. Ympäristön turvallisuudesta ei ole tingitty, vaan rahaa on nimenomaan käytetty ympäristön tilan parantamiseen ja suojeluun. Tästä Terrafamella on olemassa vahvoja näyttöjä. Kaivosalueen ongelmana olleet ylimääräiset vedet on saatu vähentymään, bioliuotus prosessi toimii ja päästöt pysyvät hallinto-oikeuden päättämien lupien rajoissa. Asiat on saadun selvityksen mukaan hoidettu huolellisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. 

Terrafamen kaivos on aluetaloudellisesti erittäin tärkeä Kainuun elinvoimaisuudelle. Kaivos työllistää paikallisesti jopa 1500 ihmistä ja tuo alueen kuntiin verotuloja. Meidän tulee taistella näiden ihmisten puolesta, jotta työtä riittää heille jatkossakin. Työllisyysvaikutukset ulottuvat Kainuun ulkopuolelle muualle Suomeen eri toimialoille. Kyse ei ole siis vain Kainuun, vaan koko Suomen edusta.

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Mitä jäi käteen ilmastoneuvotteluista?

Lauantai 19.11.2016

Olihan se melkoinen kokemus. Mukana maailman kaikkien maiden kanssa saman aiheen ympärillä. Toimet ilmaston lämpenemisen estämiseksi, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottamisen vauhdittamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi ovat konkreettisia.

COP22 kokous sujui ilman mielenosoituksia tai dramatiikkaa. Sopuisan Pariisin sopimuksen jälkimainingeissa, Marokon tapaamista voidaan pitää jopa leppoisana. Yhdysvaltojen osallisuutta ja sitoutumista kansanvälisiin sopimuksiin spekuloitiin kokouskäytävillä Trumpin valinnan johdosta. Käytännössä homma jatkuu kuten ennenkin. Linjaa tuleva presidentti mitä tahansa. Suurvaltojen olisi tarpeen ottaa johtajan rooli ilmastokysymyksissä. Nyt katseet Euroopan, Kiinan ja Intian toimissa.

Marrakechin kokouksen alla julkaistujen selvitysten mukaan eri maiden tähän mennessä antamat päästövähennyssitoumukset eivät riitä, jotta maapallon ilmaston lämpeneminen pysäytettäisiin Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Eri arvioiden mukaan nykyisten lupausten toteuttaminen nostaisi lämpötilaa noin 2,7 asteella, joten lähivuosina tarvitaan uusia sitoumuksia. Marokossa sovittiin selvät askelmerkit päästövähennystoimien seurannan, läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden kehittämiseksi matkalla kohti vuonna 2018 tapahtuvaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden ensimmäistä väliarviointia.

Erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista pahiten kärsivät kehitysmaat tarvitsevat tässä työssä tukea. Tärkeimpänä tehtävänä on koordinoida kehitysmaiden ja ilmastosopimuksen muiden ryhmien välisiä, esimerkiksi rahoitukseen, sopeutumiseen, hillintään ja teknologiaan toimien edistämiseen. Sopeutumisrahaston lisärahoitustavoite oli 80 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä ylittyi kokouksen aikana.

Suomen osallistujadelegaatioon kuului noin kolmisenkymmentä osallistujaa. Mukana poliitikkoja, virkamiehiä, järjestöjen ja yritysten edustajia. Ministeri Tiilikainen johti delegaatiota toisen viikon osalta. Saimme päivittäin hyvän katsauksen neuvottelujen etemisestä ja saimme evästää neuvottelijoita. Etenkin Pohjoismaiden yhteinen esiintyminen ja oheistapahtumat osoittivat, että yhteistyössä on voimaa. Osaamistamme arvostetaan ympäri maan.

Vierailin Marokossa ensimmäisen kerran. Maa teki hyvän vaikutelman. Auringonpaiste, mausteiset ruuat, hyvä tee ja ystävälliset ihmiset varmistivat myös viihtymisestä. Basaarilla piipahtaessa törmäsin tuon tuosta aasilla kärrättäviin kuljetuksiin. Käsityöläisyys näkyi kaikkialla. Rakennuksien koristeellisuus, koreus ja värikkys pisti silmään.

Ensi vuonna neuvotellaan Bonnissa ja vuonna 2018 todennäköisesti Puolassa. Kotiläksyt on jaettu ja nyt odotetaan kaikilta mailta todellisia ilmasto- ja energiatekoja.

marokko3.jpeg

Kommentoi kirjoitusta.

Uutta auringon alla?

Torstai 17.11.2016

Marrakechissa kokoontuu reilut 190 maata linjaamaan kansainvälisistä ilmastoasioista. Mukana on pieniä saarivaltioita aina suuriin kansakuntiin asti. Tämä näkyy myös neuvottelupaikalla. Suomen rooli on edesauttaa Pohjoismaiden ja EU maiden onnistumista. Erityisesti kehittyvien maiden esimerkit ovat kehitysmaille kannustin. Emme pysty vain sopeutumaan, vaan on tehtävä myös ilmastotekoja.

Aloitetaan paikallisesta ilmanlaadusta. Aamun juoksulenkin olen tehnyt kuntosalin juoksumatolla. Ja se superkuu möllöttää melkoisen savupilven takana. Liikenteen päästöt ovat valtavat. Täällä ajetaan vanhoilla mopoilla ja autokanta vanhaa. Ja liikennettä riittää. Liikennekulttuuri on sitten toinen juttu. Sähköautojen käyttö puhdistaisi ilmaa. Toisaalta ihailen vanhan kunnon aasin vetojuhdan käyttöä vanhassa kaupungissa. Ekologista. 

Etsin tänään uutta uusiutuvaa teknologiaa. Täällä esitellään runsaasti tuuli- ja aurinkoenergiaa. Kokonaisia kaupunkeja aiotaan rakentaa tulevaisuudessa aurinkopaneeleiden varaan. On käytettävä sitä energiaa, mitä on paikallisesti tarjolla. Esillä on vähän esimerkkejä, jotka räjäyttäisivät energiatuotannon. Hajautettu, lähellä tuotettu, kiertotalouteen nojaava ajattelu on valloillaan. Meillä on paljon osaamista, jota voimme viedä maailmalle!

marokko1.JPG

Kommentoi kirjoitusta.

Terveiset Marrakeshista

Keskiviikko 16.11.2016

Ensimmäinen ilmastokokoukseni.  Kuin osallisena muurahaispesässä. Maailman ihmiset ovat kokoontuneet edistämään hyviä ilmastotekoja ja taklaamaan välinpitämättömyyttä. Maiden päämiehet, kuninkaat, ministerit ja eri delegaatiot ovat kokoontuneet jälleen. Nyt Marokkoon, Marrakechiin.

Olen etsinyt päivän vaikutteita eri maanosien tapahtumista, näytteilleasetetuista ideoista ja uudesta teknologiasta. Kyllä meillä on oppimista. Mutta toisaalta paljon jaettavaa ja kaupattavaa. Ilmastopakolaisuus pakottaa väen liikkeelle alueilta, joilla ei ole elinmahdollisuuksia. Voidaanko vielä taistella aavikoitumisen, kuivuuden ja toisaalta vedenpinnan nousun eteen? Ilmaston lämpeneminen on tosi juttu.

Aasian maat janoavat ympäristöteknologiaa, jolla saadaan aikaan ilman puhdistusta. Hengitysilma suurissa kaupungeissa on saasteinen. Päästöt niin teollisuudesta kuin liikenteestä tulee saada kuriin. Joukkoliikenteen ratkaisut sekä uudistuvat puhtaat polttoaineet menevät nyt kaupaksi.

Ministeri Tiilikainen on saapunut myös neuvotteluihin. Neuvottelutulos on kohta valmis. Siitä raporttia tuonnempana. Illasta istuttiin Sitran tilaisuudessa, jossa pohdittiin kansalaisten osallistumista ilmastotalkoisiin. Kimmon ilmastolupaus oli, että autoa vaihdettaessa hän vaihtaa aikanaan sähkö- tai kaasuautoon. Jokainen voi tehdä oman lupauksen. Pyöräillä, kierrättää tai säästää energiaa enemmän? Miten on asumisen lämmityksen laita? Tapoja on useita.

marokko2.jpeg

Kommentoi kirjoitusta.

Tulevaisuuden Postimies Pate

Maanantai 7.11.2016

Keskusteltiin kotona työasioistani. Sain loistavan vinkin ykkösluokkalaiselta. Kun nyt kirjeet, lehdet ja paketit jaetaan postilaatikoihin käsin, eikö niitä voisi toimittaa perille lentäen helikoptereilla? Idea hyvä, toteutus vaatii pohdintaa!

Ministeri Berner on laittanut lausunnolle uuden postilain suuntaviivat. Kysymys on miten, milloin ja millä tavalla posti jaetaan koko Suomessa. Esityksen mukaan yleispalvelukirjeiden jakelu jatkuisi viitenä päivänä viikossa niillä alueilla, joissa ei ole sanomalehtien ylläpitämää jakeluverkkoa, eli lehtien varhaisjakelua. Tämä mahdollistaa viisipäiväisen postinjakelun, kuten nykyäänkin. Harvaanasuttujen alueiden jakelu tulisi toteuttaa ministeriön esityksen mukaan Postin järjestämän hankintamenettelyn kautta.

Uudistus synnyttää haja-asutusalueille uudenlaista yrittäjäpohjaista jakelutoimintaa. Postilain kanssa samanaikaisesti valmisteltu liikennekaari tukee hienosti postilain uudistusta mahdollistaen henkilö-, tavara- ja postikuljetusten yhdistämisen nykyistä joustavammin. Liikenneketjujen sujuvuus on myös kilpailuetumme ja tuo mittavia säästöjä palveluista tinkimättä.

Kaupungeissa ja taajamien sisällä kirjejakelua voisi olla tulevaisuudessa kolmena päivänä viikossa. Aamun sanomalehti kolahtaa postilaatikkoon kuitenkin joka päivä varhaisjakeluna. Kerrostaloissa siirryttäisiin lokerikkojakeluun. 

Maailma muuttuu. Digiaika on jo täällä. Vanha postinjakelu on aikansa elänyt. On aika hypätä uusiin mahdollisuuksiin, mutta turvata myös tarvittava palvelutaso postipalveluille. Nyt saa antaa palautetta!

Kommentoi kirjoitusta.

Huushollisoppaa

Perjantai 21.10.2016 klo 16:03

Taas perjantai. Ihan mahottoman nopeasti rientää työviikon aika. Olen lisännyt päivittäiseen ohjelmaan tunnin lisäliikuntaa (kuten hallitusohjelmassakin kirjasimme koululaisille). Tänään aamu alkoi vesijumpassa ja eilinen ilta päättyi joogatunnilla. Jaksaa jaksaa!

 

Viikon poliittinen agenda on ollut melkoista huushollisoppaa. Liikennevaliokunnassa aloitettiin iso kuuleminen liikennekaaresta. Postipalveluiden kokonaisuudistus on puolestaan vielä vaiheessa. Yritetään löytää malli, jossa kirje- ja pakettiposti sekä lehtien varhaisjakelu turvataan koko maassa. Ei ihan helppo harjoitus. Markkinaehtoisuus onnistuu helpommin isoissa kaupungeissa, mutta entä taajamien ulkopuolella?

 

Ammutaan yksi ankka alas. Hallitus ei ole esittämässä oman auton työssäkäytön kilometrikorvauksen leikkausta. Sen sijaan autoilun verotuksen uudistus on tulossa ensi vuoden puolella. Lähtökohtaisesti autoilun kokonaisverotusta ei tule kiristää. Joudumme katsomaan porkkanoita vähäpäästöisen autokannan edistämiseen. Auton käytön ja omistamisen verotus onkin sitten kinkkisempi asia.

 

Viikon varrella olen kommentoinut niin Pariisin ilmastosopimuksen ratifiointia kuin vanhempainvapaiden uudistustarvetta. Jälkimmäisen aiheen osalta on sanottava, että perheiden valinta lasten hoitomuotojen järjestämiseksi ei tule säädellä yhdellä kaavalla. Toisille sopii kotihoito, toisille päivähoito tai jotakin avoimen varhaiskasvatuksen väliltä. Syyllistäminen valinnoissa ei ainakaan lisää syntyvyyttä ja perheiden tarvitsemaa tukea.

 

Eletään koululaisten syysloman aikoja. Olen viikonvaihteen lasten kanssa Vesaisten järjestämällä eräleirillä Rokualla. Ulkoilu, yhdessäolo ja puuhastelu ovat ihanaa vastapainoa viikon työhön. Tästä minä tykkään!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Viikon varrelta

Perjantai 7.10.2016 klo 10:15

Kuluva viikko on ollut työntäyteinen. Oikeastaan hyvin normiviikko. Valiokunnissa on kuultu asiantuntijoita mm. jätevesien käsittelystä, jätelaitosten tulevaisuudesta, rakentamisen esteettömyydestä ja ilmastosopimuksesta.

 

Tiistaina eduskunnan istuntosaliin saatiin vihdoinkin hallituksen esitys liikennekaaresta. Kyse on eri liikennepalveluiden rajapintojen avaamisesta. Yhtenäisen lippujärjestelmän, maksu ja digitalisaation hyödyntäminen matkaketjujen parantamisessa on tärkeää. Salissa nousi esiin erityisesti taksiliikenteen tulevaisuus. On tärkeää, että pystymme edelleen luottamaan luvanvaraisen taksiliikenteen toimintaan. Taksit tarvitsevat toimijakseen edelleen ajoluvan, liikenneluvan ja ajoneuvon on täytettävä sille kuuluvat vaatimukset.

 

Viikon varrella useat asiat ovat puhututtaneet ihmisiä. Muun muassa hoitajamitoitus, työttömien aktivointi ja ammatillisen koulutuksen reformi ovat olleet pinnalla. Vanhusten hoitajamitoitukseen laskemiseen on otettu tuumaustauko. Säästöt yritetään hakea toisaalta. Vanhusten hoitoon tarvitaankin lisää käsipareja, inhimillisyyttä ja huolenpitoa. Meiltä kaikilta.

 

Sain vierailla tiistaina Ilmatieteenlaitoksella Kumpulassa. Sään, ilmaston ja ympäristön tutkiminen sekä analysointi on Suomessa ihan huippua. Meillä kotona tutkitaan avaruutta ja planeettoja mielenkiinnolla. Myös Ilmatieteenlaitos on aikonut panostaa ilmakehän ja avaruuden tutkimukseen tulevaisuudessa. Avaruustiede on kiehtovaa!

 

Viikonloppu vierähtää Vesaisten syyskokouksessa Pieksämäellä. Luvassa junamatkailua, lapsi- ja perhejärjestön arkea ja tulevaisuuden visiointia.

Kommentoi kirjoitusta.

Onnistuu ja ei onnistu

Keskiviikko 21.9.2016 klo 9:43

Kyllä työviikot ovat erilaisia. Viime viikolla petyin Kollajan päätöksestä ja eilen olisi pitänyt melkein liputtaa liikennekaaren eteenpäin menosta. On tämä värikästä touhua.

 

Kollajasta. Hallitus teki periaatepäätöksen olla puoltamatta Kollajan tekoaltaan rakentamista Pudasjärvelle. Kyse ei ollut rahasta, koska hankkeeseen ei olisi käytetty verovaroja. Syyt lienevät periaatteelliset. Olen itse ollut rakentamisen puolesta koko poliittisen elämäni. Suunnitelmalla oltaisiin lisätty tarvittavaa uusiutuvaa säätövoimaa, otettu huomioon alueen tarpeet, työllistetty korkean työttömyyden Koillismaan ihmisiä ja parannettu tulvasuojelua. Koskiensuojelulain avaaminen tuntui olevan nyt liian iso pala päättäjille. Vaelluskalahankkeiden osalta sanon, että jo padottuun vesistöön osa suunnitelmista yliampuvia. Kalastus ja matkailu silti Iijoen valtteja.

 

Liikennekaaresta. Viilattiin, höylättiin, viimeisteltiin ja lopulta pakettiin! Kaaren ensimmäinen näytelmä nähty. Tässä vaiheessa luotiin uudet olosuhteet eri liikennemuotojen harjoittamiseen. Matkaketjut, lippu- ja maksujärjestelmät, uudet liikennepalvelut ja tiedon rajapinnat avautuvat. Pääsekö pian yhdellä lipulla kotiovelta kohteeseen neljällä eri kulkumuodolla? Oli tärkeää, että mukaan liikennekaaren saatiin myös taksit. Suurin osa mm. Kela-kuljetuksista tehdään takseilla julkisin varoin. Kyytien yhdistämisestä on saatu hyviä kokemuksia ja taloudellisia säästöjä.

 

Kuluva viikko käytetään eduskunnassa ensi vuoden talousarviokeskusteluun. Roolit eivät ole muuttuneet: oppositio kritisoi ja hallitus puolustaa. Tärkeintä olisi löytää yhteinen tilannekuva maailman ja Suomen taloudesta. Tiukkaa on.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Poimintoja tuoreesta budjetista

Perjantai 12.8.2016 klo 12:47

Juuri valmistunut valtiovarainministeriön esitys ensi vuoden talousarvioksi on budjetiltaan 55,2 miljardia euroa, josta alijäämää 5,9 miljardia euroa. Tämän vuoden budjettiehdotuksessa alijäämää oli 5 miljardia euroa, joten velkaantuminen hieman kasvaa tulevana vuonna merkittävistä ja kipeistä säästöpäätöksistä huolimatta.

 

Velkaantumisen taittamiseksi säästöjä joudutaan tekemään myös tulevina vuosina, jotta emme jätä tuleville sukupolville valtavaa velkataakkaa maksettavaksi. Tärkeimmät kestävyysvajeen poistamiskeinot ovat säästöt, uudistukset sekä talouskasvun ja työllisyyden nosto.

 

Lähes kaikista Kelan myöntämistä etuuksista leikataan ensi vuonna 0,85 prosenttia. Leikkaus ei onneksi ole suuri yhden etuuden kohdalla, mutta sillä on iso vaikutus, noin 195 miljoonaa euroa, valtion kukkarossa. Korotuksia tulee muun muassa tupakkaveroon, polttoaineveroon, kiinteistöveroon sekä veneiden ja moottoriajoneuvojen veroon.

 

Pelkillä säästötoimenpiteillä ei kasvua ja työllisyyttä saada nousuun. Budjetissa on näinkin vaikeana aikana myös paljon hyviä ja aktiivisuuteen kannustavia päätöksiä. Yrittäjävähennys on Keskustan pitkään ajama hanke, joka on nyt budjettiehdotuksessa mukana. Yrittäjävähennys olisi viisi prosenttia. Vähennyksen voisi tehdä elinkeinotoiminnan, maatalouden ja porotalouden tuloksesta siinä tapauksessa, että tulos otetaan huomioon luonnollisen henkilön tai kuolinpesän verotuksessa. Myös metsätalouteen on suunnitteilla samansuuruinen vähennysoikeus.

 

Yrittäjyyteen kannustetaan myös arvonlisäveron valtiolle maksamisella vasta siinä kuussa, kun yrittäjä saa asiakkaalta maksun tililleen. Tällä uudistuksella on suuri vaikutus etenkin pienyrittäjien toimintaan, sillä uudistuksen myötä he pystyvät paremmin ottamaan vastaan myös suuria työtilauksia. Tilillä ei tarvitse enää olla valmiina arvonlisäveron suuruista summaa.  

 

Kilpailukykysopimuksen syntymisen ansiosta suomalaisten ansiotuloverotus kevenee ensi vuonna 415 miljoonalla eurolla. Palkansaajan verotus kevenee keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa keskituloisella palkansaajalla noin 150 euron veronkevennystä. Mikäli kilpailukykysopimuksen kattavuus saadaan nostettua 90 prosenttiin, hallitus toteuttaa lupaamansa 515 miljoonan euron veronkevennykset.

 

Uusien työpaikkojen luominen on edelleenkin hallituksen tärkein tehtävä. Kikysopimuksen maaliin saaminen kesäkuussa oli ensiarvoisen tärkeää työllisyyden kohottamiseksi. Työmarkkinoilla on ilmassa positiivista virettä, sillä vuoden aikana työllisten määrä on kasvanut 33 000 henkilöllä. Hallitus pitää päämäärätietoisesti kiinni tavoitteestaan nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme jo aiemmin sovittujen toimenpiteiden lisäksi myös uusia työllisyyttä lisääviä toimia.

 

Valtiovarainministeriö julkaisee tänään perjantaina talousarvioehdotuksen kokonaisuudessaan ministeriön nettisivuilla.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kesäkuulumisia

Perjantai 5.8.2016 klo 13:02

Politiikan heinäkuinen hiljaiselo alkaa olla takanapäin. Elokuun lopussa hallituksen budjettiriihessä käsitellään jälleen tulevan vuoden talousarviota. Alkuviikosta etenkin pienyrittäjät saivat positiivisia uutisia budjettiriihen sisällöstä.

Hallitus helpottaa yrittäjien asemaa muuttamalla arvonlisäveron maksamisen valtiolle niin, että yrittäjä voi maksaa arvonlisäveron tuloistaan vasta, kun yrittäjä on saanut rahat tililleen asiakkaalta. Nyt tilanne on se, että yrittäjän pitää tilittää arvonlisävero valtiolle, vaikka hän ei olisikaan vielä saanut maksusuoritusta asiakkaalta.

Muutos koskee yrityksiä, joiden tilikauden liikevaihto on alle 500 000 euroa. Muutoksella on suuri vaikutus yrittäjän toimintaan, kun maksuvalmiuteen ei tarvitse varata enää niin suurta etukäteiskapasiteettia. Arvoltaan suurikin urakka on helpompaa ottaa vastaan, kun yrittäjän tilillä ei tarvitse olla valmiina arvonlisäveron suuruista summaa.

Yrittäjyyden edistäminen on yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista, ja tässä on taas yksi hallituksen toimi lisää yrittäjän arjen helpottamiseksi.

Arki palailee vähitellen, mutta kesäviikonlopuista ehtii vielä nauttimaan. Meidän perheen loppuviikko kuluu Vesaisten valtakunnallisella kaupunkileirillä Mäntsälän kauniissa Saaren kartanossa.
vesaisetMantsala.jpg

Paikalla on yli 200 leiriläistä vauvasta vaariin. Tiedossa on monenmoista leiriohjelmaa sekä Helsinki-päivä risteilyineen ja Linnanmäen vierailuineen, paljon uusia ystäviä ja unohtumattomia leirielämyksiä. Lauantaina vietämme ohjelmallista iltaa 60 vuotta täyttävän lapsiperhejärjestömme kunniaksi.

Kommentoi kirjoitusta.

Kohti keskikesän juhlaa

Keskiviikko 22.6.2016 klo 13:13

Juhannusaatto kolkuttelee jo ovella. Suomi rauhoittuu keskikesän juhlan viettoon. Sipilän hallituksen normienpurkutalkoot näkyvät juhannuksen aikaan konkreettisesti: kaupat saavat olla auki kauppojen omien valintojen mukaan. Näyttääkin siltä, että suurin osa päivittäistavarakaupoista pitää ovensa auki joka päivä. Sääntelyn purkamiselle aukioloajoissa oli selvästi tarvetta.

 

Talkoot turhan byrokratian karsimiseksi jatkuu täydellä teholla. Pelkästään yritystoiminnan ja investointien normienpurkuryhmä on jättänyt eri ministeriöihin yli 40 purkuesitystä toimimattomista normeista.

 

Ympäristöministeriön alainen työryhmä on puolestaan vastikään jättänyt ehdotuksen hallituksen esitykseksi siitä, että jatkossa kaupan suuryksikön neliöraja olisi 2000 neliön sijasta 4000 neliötä. Lisäksi kunta ei enää päättäisi siitä, minkä alan yritys tietylle tontille voidaan rakentaa. Päätös rakentamisesta olisi yrityksen vallassa. Toteutuessaan esitys vapauttaisi huomattavasti lisää kaupan alan toimintaa.

 

Maanantai oli maakunnassamme historiallinen päivä. Kempeleen kunnassa avattiin uusi juna-asema. Edellisen kerran henkilöjuna on pysähtynyt Kempeleessä vuonna 1990. VR on avannut 2000-luvulla 17 uutta tai aiemmin suljettua asemaa matkustajien liikkumistottumusten mukaisesti. Liikennevirasto ja VR pitävät Kempelettä hyvinkin potentiaalisena matkustajia houkuttelevana asemana. Uusi asema onkin saanut jo lempinimen Pikku-Pasila, josta myös Oulun eteläpuolen asukkaat voivat helposti hypätä junan kyytiin. Toivottavasti tulevaisuudessa saisimme maakuntaamme radan varteen myös muita uusia, etenkin työmatkalaisia palvelevia asemia.   

kes08_006.jpg

 

Eduskunnan kevätistuntokausi päättyy juhannukseen. Kesätauolla olen tavattavissa maakuntamme kesätapahtumissa kotisivujeni kalenterin mukaisesti. Lisäksi keskustan eduskuntaryhmän kesäkokous järjestetään tänä vuonna Oulussa. Tulossa on useita, kaikille avoimia oheistilaisuuksia alueemme kunnissa. Nähdään kesän merkeissä!

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kotimaista maataloutta tarvitaan myös tulevaisuudessa

Tiistai 14.6.2016 klo 14:51

Hallitus vastasi tänään opposition välikysymykseen suomalaisen maatalouden tilanteesta. Olen kevään aikana vieraillut useammalla maatilalla, ja kuullut sekä nähnyt konkreettisesti paikan päällä maakuntamme viljelijöiden ajankohtaisia haasteita.
 
On aivan totta, että byrokratian pyörittäminen vie maanviljelijältä ihan liikaa aikaa päivittäiseltä perustyöltä. Lisäksi kotimaisen ruoan hinnasta jää ruoan tuottajalle liian pieni siivu käteen. Tuntipalkka on saattanut jäädä vain kahteen euroon. Tukimaksatusten jatkuva viivästyminen on täysin kohtuutonta. Maanviljelijät ovat ajautuneet täysin ilman omaa syytä maksuvaikeuksiin. Jos paikallinen pankki ei ole katsonut asiaa suopeasti, viljelijöiltä on katkaistu jopa sähköt maksamattomien sähkölaskujen vuoksi.
 
Näin ei voi jatkua. Ministeri Tiilikaisen esittämästä maatalouden kriisipaketista on päätettävä nopealla aikataululla. Kriisipaketin turvin voidaan auttaa maanviljelijöitä selviämään vaikeiden aikojen yli, mutta sillä on myös symbolinen merkitys siitä, että hallitus reagoi maanviljelijöiden hätään.
 
Normienpurkutalkoot maataloussektorilla ovat käynnistyneet onnistuneesti, ja työtä on jatkettava samalla ahkeralla otteella. Maataloushallinnon täytyy jatkossa olla maanviljelijän tsemppaaja ja sparraaja, ei jatkuvan stressin ja ongelmien aiheuttaja.
 
Hallitus on tehnyt useita suomalaista maataloutta tukevia päätöksiä. Maaseutuvirastoon on lisätty resursseja tukien toimeenpanoon, ja viraston ohjaus on aiempaa tiukemmin maa- ja metsätalousministeriön alla. Hallitus tekee töitä sen eteen, että EU-tukimaksut saadaan mahdollisimman etupainotteiseksi tulevana syksynä, ja EU-kriisirahoitusta on saatavissa suoraan tuottajille jatkossakin. Nyt EU-kriisirahoitusta on saatu maito- ja sikatiloille. Kansallisella rahalla täydennetty kriisituki oli yhteensä 18 miljoonaa euroa. Hallitus panostaa suomalaisen ruoan vienninedistämismatkoihin, ja syksyllä eduskunta saa käsiteltäväkseen hallituksen ruokapoliittisen selonteon.
 
Töitä on tehtävä lujasti sen eteen, että meillä on myös 2020-luvulla tarjolla kotimaista ja puhdasta ruokaa. Kuluttajat ovat yksi avainasemassa oleva toimija. Valitsemalla kaupan hyllyltä kotimaisen elintarvikkeen, turvaamme suomalaisen ruoantuotannon sekä noin 300 000 elintarvikeketjuun kuuluvan työpaikan säilymisen kotimaassa.

1 kommentti .

Vanhemmat kirjoitukset »