Uutiset

17.12.2014 16:00 Vehkaperä: Perusväylien kunnostus ensi vaalikauden ykköshankkeita Lue lisää » 12.12.2014 Keskustalaiset: Lapsiperheiden kotipalvelut yhden äänen päässä Lue lisää » 12.12.2014 Keskustalaiset: Toimenpide-ehdotukset jäivät minimitasolle - liikennerahasto tarvitaan Lue lisää » 10.12.2014 Mirjan kirjoitus Kalevan Alakerrassa: Koulut monin keinoin mukaan syrjäytymisen ehkäisemiseen Lue lisää »

Tapahtumakalenteri

Keskiviikko  10.12.2014 - Keskiviikko 24.12.2014 Pelastakaa Lapset -joulukeräyksellä autat kotimaan lapsia!
Keskiviikko  14.1.2015 Valiokuntien viikko

Pikakysely

Miten hallitus on onnistunut talouspolitiikassaan?

Mihin suuntaan Suomea viedään?

Torstai 18.12.2014 klo 14:34

Eduskunnassa on keskusteltu ja äänestetty tämä viikko hallituksen talousarviosta ensi vuodelle. Liikenteen sektorilla perusväylänpidon, eli teiden, ratojen siltojen ja vesiväylien rahoitus on täysin alimitoitettu. Väylien kunto on äärimmäisen heikko. Väyliin kohdistuva korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämän kansallisomaisuutemme korjausvelka on tällä hetkellä jo 2,4 miljardia euroa. Summa on huikea.

Samaan aikaan hallitus suunnittelee uusia, miljardiluokan liikennehankkeita eteläiseen Suomeen. Pisararata näyttää olevan hanke, jonka hallitus toteuttaa hinnalla millä hyvänsä. Radan kustannus-hyöty-suhde on todettu huonoksi, mutta se ei hallitusta hidasta. Olen samaa mieltä, että Helsingin ratapiha tarvitsee ongelmiinsa ratkaisuja. Ratkaisut voidaan kuitenkin toteuttaa edullisemmin. Tälläkin hetkellä ratapihaan ollaan tekemässä mittavia, kymmenien miljoonien eurojen korjauksia, jotta junaliikenne saadaan sujuvammaksi.

mirjasalissa2014.jpg

Opetussektorilla hallitus on kunnostautunut tekemään historiallisen suuret leikkaukset koulutukseen. Yli miljardin euron leikkaukset tulevat näkymään kaikilla koulutuksen asteilla. Meillä on toistaiseksi vielä maailman paras perusopetus, ja maailman parhaiten koulutetut opettajat, mutta pian leikkausten vaikutukset tulevat näkymään. Pieni Suomi on aina pärjännyt koulutukseen panostamalla. Pelkään pahoin, että nyt tämä menestyksekäs linja on tienhaarassa. Toivottavasti nykyhallitus jää ainoaksi hallitukseksi, joka tekee näin jättimäiset koulutussäästöt.

Koulutuksen säästöt vaikuttavat suoraan myös nuorten syrjäytymiseen, joka on jo tällä hetkellä yksi aikamme vakavampia yhteiskunnallisia ongelmia. Koulutuspaikat viedään yhä kauemmaksi ja yhä harvemmalle voidaan tarjota koulutusta. Kun koulutuksen piiriin pääsy tehdään entistä hankalammaksi, koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä tulee kasvamaan.   

Myös oppimisympäristöt huolestuttavat. Tällä hetkellä aivan liian moni oppilas, opettaja ja muu kouluhenkilökunta kärsii huonosta sisäilmasta sekä kosteus- ja homevaurioisista kouluista. Hallituksen linjaus on, että koulujen perustamiskustannuksia ei enää valtion varoista myönnetä. Tämä on erittäin valitettava suuntaus, ja jättää monta uutta ja tarpeellista kouluhanketta toteutumatta.

Keskusta on tehnyt omat ehdotuksensa ensi vuoden taloudenhoitoon. Olemme pettyneitä hallituksen saamattomuuteen. Tarvitsemme Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja saadaan lisää, kun kohennamme yrittäjien asemaa eri keinoin. Myös turha byrokratia on karsittava pois, jotta se ei estä yrityksiä palkkaamasta lisää työntekijöitä. Menestymisen
eväitä löytyy myös maakunnista, kunhan ne vain valjastetaan käyttöön. lähiruoka, biotalous ja vaikkapa kaivosteollisuus ovat esimerkkejä tulevaisuuden menestystarinoista.   

Kommentoi kirjoitusta.

Laura Rädyllä merkillinen kiire saada pienet lapset päivähoitoon

Maanantai 15.12.2014 klo 13:03

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kiirehti viikonvaihteen Hesarissa kotihoidontuen puolittamisesitystä hallituksen käsittelyyn. Esitystä ei ole saatu käsittelyyn hallituspuolueiden erimielisyyksien vuoksi. Kotihoidontuen puolitus tehtäisiin siten, että kotihoidontukeen oikeuttava aika jaettaisiin tasan vanhempien kesken.

 

Käytännössä esitys tarkoittaa sitä, että suurin osa lapsista siirtyisi päivähoitoon heti, kun äidin kotihoidontukiaika on pidetty. Tuoreen Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tutkimuksen mukaan noin kolme neljästä parivuotiaan lapsen isästä ei aio käyttää hoitovapaata lainkaan. Päivähoitopaikkojen tarve tulee kasvamaan räjähdysmäisesti. Samalla työttömyys tulee lisääntymään, sillä läheskään kaikilla kotihoidontuen piiriin kuuluvilla äideillä ei ole valmiina työpaikkaa odottamassa.   

 

Räty vinkkaa, kuinka heidän perheessään myös isä sekä isovanhemmat ovat hoitaneet lapset kotona. Myös perheen ulkopuolinen lastenhoitaja on ollut palkattuna perheeseen. Nämähän ovat loistavia keinoja lasten kotihoidon mahdollistamiseksi. Myös ministeri Rädyn pitäisi kuitenkin muistaa, että on paljon perheitä, joissa isovanhemmat eivät ole käytettävissä lastenhoitoavuksi, eikä oman hoitajan palkkaaminen kotiin ole taloudellisesti mitenkään mahdollista. Rädyllä on jälleen kerran unohtunut se, että kaikki suomalaiset perheet eivät ole keskituloisia, joilla on hyvät ja toimivat sosiaaliset verkostot.   

 

Miksi Rädyllä on niin kamala kiire saada äidit pois kotoa, ja samalla jo ihan pienet lapset päivähoitoon? Miksi suomalaiset äidit eivät saa 2010-luvulla itse valita, mihin saakka he haluavat hoitaa lapsensa kotona? Kotihoidontuen puolittaminen ja lapsilisän leikkaus ovat räikeitä esimerkkejä hallituksen perhepolitiikasta aikakautena, jossa perheiden pahoinvointi on lisääntynyt, ja perheiden ongelmat yhä moninaisempia. Onko hallitus pohtinut säästövimmassaan lainkaan päätöstensä lapsivaikutuksia?         

Kommentoi kirjoitusta.

Stubbin kahden kerroksen väkeä

Keskiviikko 10.12.2014 klo 15:19

Viime päivien gallupit ovat povanneet keskustalle lähes 30 prosentin kannatusta. Vaikka yhtään ääntä eduskuntavaaleissa ei ole annettu, niin jotakin gallupit kuitenkin kertovat. Keskustan linja ja toimintatavat saavat kansalta kannatusta ja luottamusta.
 
Kokoomuksessa keskustan kannatusluvut ovat saaneet pääministerin ja puolueen puheenjohtajan päästämään sammakkoja suustaan. Stubbin mielestä tulevissa vaaleissa ”kansa päättää modernin tai vanhanaikaisen sekä kansainvälisen tai sulkeutuneen Suomen puolesta tai sitä vastaan”. Stubb luokittelee kokoomusta äänestävät edistyksellisiin kansalaisiin, kun taas keskustaa äänestävät haikailevat Stubbin mukaan paluuta vanhaan.
 
Pääministerin kommentti on täysin suomalaisten äänestäjien harkintakykyä aliarvioiva. Pääministerin tehtävänä ei muutenkaan ole kansalaisten äänestyspäätösten analysointi tavalla, jossa ainoa oikea tapa äänestää on antaa ääni kokoomukselle. Äänestäjät osaavat tehdä äänestyspäätöksensä ilman kokoomuspomon asiatonta opastusta.
 
Suomalaiset ovat tyytymättömiä hallituksen aikaansaamattomuuteen ja kompurointiin hankkeessa kuin hankkeessa. Muutosta kaivataan, jotta Suomen talous saadaan noususuuntaan, suomalaisille työpaikkoja, toimivia ja lähellä olevia peruspalveluja kuntalaisille sekä koulutusta kaikille nuorille asuinpaikasta riippumatta.
 
Kokoomus ajaa vaalitavoitteissaan pontevasti suvaitsevaisuutta. Nyt, kun oma asema näyttää uhatulta, suvaitsevaisuuskin häviää. Ainoana tienä eteenpäin pidetään kokoomuksen linjaa. Sillä linjalla Suomen linjaa ei kuitenkaan ole saatu käännettyä. Nyt tarvitaan Suomelle paremman tulevaisuuden tekijöitä.

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi kohti hajautettua energiatuotantoa

Keskiviikko 3.12.2014 klo 19:16

Suomi ja perusteollisuutemme tarvitsevat kohtuuhintaista sähköä. Uusiutuvat energiamahdollisuudet ja ydinvoima eivät ole vastakkain. Tarvitsemme niitä molempia: ydinvoimaa siirtymäajan, jolloin fossiilisista polttoaineista voidaan luopua ja samalla lisätä uusiutuvaa energiaa.

 

Olemme liikaa riippuvaisia tuontienergiasta. Energiaomavaraisuudessa meidän on tavoiteltava nykyisen 32 prosentin sijaan 60:tta prosenttia ja sähköntuotannossa jopa 100 prosenttia. Tällä hetkellä tuontisähkön osuus on noin 20 prosenttia kokonaiskulutuksestamme.

 

Tarvitsemme laajan energiapaketin, joka sisältää tuuli- ja vesivoiman lisärakentamista, aurinkoenergiaa sekä energiapuun ja turpeen käytön lisäämistä. Meidän tulee hyödyntää kaikki energia, jonka saamme metsästä, soilta, pelloilta, ilmasta ja vedestä.

 

Arvioiden mukaan sähkönkulutuksemme tulee kasvamaan. Samaan aikaan nyt käytössä olevaa kapasiteettia tulee poistumaan, kun ikääntynyttä lauhdevoimakapasiteettia suljetaan ja ensimmäiset ydinvoimayksiköt poistuvat käytöstä 2020-luvun loppupuolella.

 

Mikäli ydinvoimala jäisi rakentamatta, omavaraisuutemme sähköntuotannossa laskisi edelleen. Olisimme entistä riippuvaisempia tuontisähköstä. Ydinvoiman lisärakentaminen on mielestäni parempi vaihtoehto kuin tuontisähkön lisääminen. Fennovoiman ydinvoimalassa kotimaisen omistuksen täytyy olla vähintään 60 prosenttia.

 

Energian säästämiseen ja energiatehokkuuteen meidän tulee panostaa erityisen paljon. Näillä keinoilla ei kuitenkaan voida paikata sitä vajetta, minkä poistuva kapasiteetti ja sähkönkulutuksen nousu aiheuttavat.  Jos sähköntuotannossa halutaan nostaa omavaraisuuttamme, ydinvoiman lisärakentaminen on siihen tällä hetkellä ainoa keino. Lisäys sähköntuotannon omavaraisuuteen vaikuttaa myös huoltovarmuuteemme.

 

Ydinvoiman lisärakentaminen ei saa viedä huomiota ja resursseja pois uusiutuvan energian hankkeista. Pidemmän tähtäimen tavoitteena tulee olla hiilineutraali yhteiskunta.

 

Etenkin hajautettu energiantuotanto on tulevaisuuden energiantuottamista ympäristöystävällisyytensä vuoksi. Lisäksi hajautetussa tuotannossa häiriöt energianjakelussa eivät yllä niin laajalle alueelle kuin keskitetyssä tuotannossa. Myös aluetaloudelliset vaikutukset ovat positiiviset. Hajautetulla energiantuotannolla voidaan luoda kipeästi kaivattuja työpaikkoja usealle eri suunnalle ja etenkin maaseudulle.

 

Ydinvoimalan rakentaminen on merkittävä piristysruiske pohjoisen ja Oulun seudun elinkeinoelämälle. Rakennusvaiheessa voimala työllistää enimmillään noin 4 000 ihmistä useiksi vuosiksi. Puhutaan siis useiden miljardien eurojen investoinneista, joista me saamme valtion toimesta vain unelmoida. Rakennusvaiheessa voimalaan tarvitaan tavaraa sekä palveluita monilta eri aloilta. Paikallisten yritysten kannattaa nyt olla todellakin hereillä.

 

Kun rakennustyö on saatu valmiiksi, voimala voi työllistää parhaimmillaan satoja henkilöitä. Ydinvoimala tarvitsee osaajia useilta eri alueilta ja aloilta. Meillä pohjoisessa on hyvät mahdollisuudet koulutukseen. Esimerkiksi Oulun yliopistossa on ydinvoimatekniikan täydennyskoulutusta jo nyt saatavilla.

iijoki_002.jpg

1 kommentti .

Lapsen oikeudet

Torstai 20.11.2014

Tänään vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. YK:n vuoden teemana on lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Saimme ihanan Vesaisten iltapäiväkerhon lapsiryhmän vieraaksi Keskustan eduskuntaryhmään. Näimme ja kuulimme huikeita esityksiä ja vetosimme lasten asioiden huomioimiseen päätöksenteossa.

Aihe herätti keskustelua myös torstain eduskunnan kyselytunnilla.

Lapsen oikeudet ovat vanhempien velvollisuuksia. Siksi kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa on katsottava, miten tehdyt ratkaisut vaikuttavat lasten elämään. Tänään en ole hallituksen harjoittamasta politiikasta ylpeä lasten kannalta. Punakynä on käynyt rankasti lapsilisien leikkaamisessa, kotihoidontuen pakkokiintiöittämisessä ja kuntapalveluiden valtionosuuksien karsintana. Jokapaikasta säästetään, jossa lapset toimivat. Koulut, päiväkodit, neuvolat, terveyskeskukset ja kuntien kotipalvelut painiskelevat niukentuneiden resurssien kanssa.

Näin ei voi jatkua!

Lasten asiat tulee pitää päätöksenteon ytimessä. Lapsiperheiden köyhyys johtuu tulotason heikennyksestä. Lasten kasvavat huostaanotot taas kasvatusvastuun ja velvollisuuksien löystymisestä. Lapset ovat ansainneet hyvän kasvualustan ja oikeuden lapsuuteen. Sen eteen meidän aikuisten on ponnisteltava päivästä toiseen.

Hyvää lapsen oikeuksien päivää!

koululaiset_oulu.jpg 

Kommentoi kirjoitusta.

Todellinen budjettiesitys

Keskiviikko 12.11.2014

Eduskunnassa väitellään valtion tulojen ja menojen jakamisesta. Hallitus on saanut oppositiolta tuhdit varjobudjetit, joissa esitetään vaihtoehtoa hallituksen talousarvioesitykselle. Muutosta tarvitaan. Suomi velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla ja työttömyys syvenee. Istuvalla hallituksella on enää aikaa alle puoli vuotta pistää täytäntöön rakenneuudistukset ja muun muassa luvatut kuntien tehtävien vähentämiset.

Onko meillä varaa ylläpitää kasvavaa työttömyyttä? Tarvitsemme seuraavien kymmenen vuoden aikana 200 000 uutta työpaikkaa. Puolueet vasemmalla ja oikealla ovat ampuneet alas meidän esittämän kasvurahaston. Valtion tase ja pääomat on saatava paremmin käyttöön. Yrittäjyyttä voidaan edistää lisäämällä ensimmäisen työntekijän palkkatukea ja laskemalla työvoimavaltaisten alojen arvonlisäverotusta 10 prosenttiin. 

eduskunta_sali.jpg

Uusia työpaikkoja syntyy, kun otetaan koko Suomen voimavarat käyttöön. Biotalous, luonnonvarojen jatkojalostaminen, energiantuotanto ja matkailun alat ovat nousussa. On pöyristyttävää, että hallitus on päättänyt investoida vain eteläiseen Suomeen. Miljardiluokan ratahankkeiden sijaan perusväylänpidon tasokorotus ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen edesauttaisivat työllisyyttä koko maassa. 

Tiukan talouden aikana meillä on vastuu myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Vastustamme lapsilisien leikkausta ja kotihoidontuen puolittamista. Omaishoidontuki on siirrettävä Kelalle ja takuueläkkeeseen tarvitaan korotus. Verotusta sen sijaan esitämme kiristettäväksi yli 60 000 euroa vuodessa tienaavien kohdalla.

Kommentoi kirjoitusta.

Keskusta vaatii Suomen taloudenpitoon täyskäännöstä

Keskiviikko 5.11.2014 klo 12:40

Eduskunta saa tänään käsiteltäväkseen keskustan ja perussuomalaisten jättämän välikysymyksen hallituksen talouspolitiikasta ja Suomen talouden kehityksestä. Hallituksen talouspolitiikka on täysin epäonnistunut. Pelkillä leikkauksilla ja veronkorotuksilla tätä maata ei nosteta takaisin jaloilleen tilasta, joka on jopa pahempi kuin 1990-luvun alun lama. Tuosta ajasta maksettiin kovat seuraamukset, eikä Suomella ole varaa tehdä samaa virhettä uudelleen.

Luottoluokitustamme laskettiin vastikään. Sekään ei näytä herättävän hallitusta toimimaan. Hallitus asettelee vaalivankkureita paikoilleen, eikä edes yritä saada enää loppuvaalikaudella päätöksiä aikaan. Suomi ei kuitenkaan voi odotella kevääseen asti toimintakykyistä hallituskokoonpanoa. Vaadimme tämän päivän välikysymksessä hallitukselta selkeitä vastauksia siihen, miten Suomen talouden alamäki katkaistaan, miten luodaan uusia työpaikkoja, jotta saamme uutta talouskasvua ja millä aikataululla hallitus aikoo saada maaliin täysin keskeneräiset rakenteelliset uudistukset.

Kommentoi kirjoitusta.

Tupakkaveron korotuksella lapsilisäleikkauksia ei tarvita

Torstai 23.10.2014 klo 13:28

Eduskunnassa käytiin eilen mielenkiintoinen keskustelu hallituksen esityksestä tupakkaveron nostamiseksi. Keskustelusta muodostui melkeinpä kisa siitä, kuka korottaisi tupakkaveroa eniten. Tupakoinnin vähentämiseksi ja lopulta savuttoman Suomen aikaansaamiseksi vuoteen 2040 mennessä on tehtävä kaikki mahdollinen.

Paljon on jo saatukin aikaan. Ei tarvitse mennä montaa vuosikymmentä taaksepäin, kun tupakointi oli vielä sallittua esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä ja ravintoloissa, tupakkaa saivat ostaa jo 16-vuotiaat, ja tupakkamainoksia oli siellä ja täällä. Tupakointi oli osa arkea ja hyväksyttävää.

 Tänä päivänä tupakkatuotteita ei saa myydä alle 18-vuotiaille, ravintolatupakointi on kiellettyä, tupakkatuotteita ei saa mainostaa, ja tupakat on oltava kaupassa huomaamattomasti esillä. Tupakoinnin salliminen julkisissa kulkuvälineissä muutama vuosikymmen sitten kuulostaa tämän päivän nuorista todella uskomattomalta.   

Ilmapiiri on muuttunut koko ajan tupakointivastaisemmaksi, eikä tupakointia pidetä enää sosiaalisesti hyväksyttävänä. Yhä useampi työpaikka ilmoittautuu savuttomaksi, ja tukee henkilöstön vieroittautumista tupakasta. Nuorten keskuudessa tupakointi ei ole enää merkki menestyksestä.

Eilisen keskustelun perusteella tupakkaveron korotukselle on kannatusta jokaisesta puolueesta. Keskusta on jättänyt tupakkaveron nostosta tehtyyn valtiovarainvaliokunnan mietintöön vastalauseen. Tupakkaveroa tulee korottaa 31 senttiä enemmän kuin mitä hallitus esittää. Korotuksen jälkeen tupakka-askin hinta nousisi 69 senttiä. Tällä korotuksella saamme valtion kassaan summan, jonka turvin voimme perua lapsilisäleikkaukset kokonaan.

Me suomalaiset tarvitsemme nyt konkreettisia tekoja hallituksen poukkoilevien päätösten sijaan, ja tämä on yksi keskustan teko suomalaisten paremman arjen puolesta.

1 kommentti .

Viikon varrelta

Perjantai 17.10.2014 klo 16:05

Eduskunnassa viikon ykkösaiheita olivat ydinvoiman lisärakentaminen, ympäristöministeri Grahn-Laasosen päätös jäädyttää soidensuojeluohjelma ja keskustan ja perussuomalaisten jättämä välikysymys Suomen taloudesta.

Ajatuksiani ydinvoimasta voit lukea edellisestä blogistani. Tärkeintä on, että ydinvoimaa käytetään ainoastaan siirtymäajan energianlähteenä. Tällöinkin ydinvoiman tulee olla ainoastaan yksi osa laajempaa energiapalettia.

Ympäristöministeri aloitti kautensa räväkästi ja piirsi raksit edeltäjänsä valmisteleman soidensuojeluohjelman päälle. Grahn-Laasosen mukaan soidensuojeluohjelmaa jatketaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Esitys on kannatettava. Vapaaehtoisuus on aina pakkoa toimivampi keino saada ihmiset motivoiduksi toimintaan. Maassamme soita riittää, joten järkiperäinen suojeleminen on tervetullut avaus ministeriltä. Jäämme odottamaan tarkempaa sisältöä ministerin päätöksestä.

Keskusta ja perussuomalaiset ovat erittäin huolestuneita Suomen talouden tilasta. Pääministeri on asettanut itsensä ja puolueensa vaalivankkureihin, vaikka vaaleihin on aikaa puoli vuotta. Tähän asti Suomessa on ollut tapana, että pääministeri on ensisijaisesti isänmaan palveluksessa vaaleihin saakka. Stubb tuli ja muutti tämän käytännön täysin.

Suomen luottoluokitus putosi luottoluokittaja Standard & Poor’sin luokittelussa. Hallitus ei ole kyennyt saamaan Suomen taloutta takaisin raiteilleen. Uudistussuunnitelmia on heitelty ilmaan vaikka millä mitalla, mutta päätöksiä ei ole saatu aikaan. Välikysymyksessä vaadimme hallitukselta vastausta siihen, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomen talous saadaan takaisin noususuuntaan?

Oulun seudun koululaiset pääsevät tänään nauttimaan syyslomasta. Lomatekemistä riittää kotikaupungissammekin moneen lähtöön. Tärkeää on välillä osata olla myös tekemättä mitään erityistä. Virkistävää syyslomaa kaikille lomailijoille.

p.s. Käy lukemassa Vieraskynäosiosta minulla tämän viikon työharjoittelussa olleen, oululaisen Anniinan kokemus viikosta eduskunnassa.

Kommentoi kirjoitusta.

Ydinvoimaa tarvitaan vain siirtymäajalle

Keskiviikko 15.10.2014 klo 10:05

Ydinvoima on tämän viikon ykköspuheenaiheita. Suomi ja perusteollisuutemme tarvitsevat kohtuuhintaista sähköä. Uusiutuvat energiamahdollisuudet ja ydinvoima eivät ole vastakkain. Tarvitsemme niitä molempia: Ydinvoimaa siirtymäajan, jolloin fossiilisista polttoaineista voidaan luopua vähitellen. Samalla meidän täytyy lisätä uusiutuvan energian käyttöä.

Olemme liikaa riippuvaisia tuontienergiasta. Energiaomavaraisuudessa meidän on tavoiteltava nykyisen 32 prosentin sijaan 60:tta prosenttia, sähköntuotannossa jopa 100 prosenttia. Tarvitsemme laaja-alaisen energiapaketin.

En lukeudu itse ydinvoiman innokkaimpiin kannattajiin. Fennovoiman periaatepäätöksen uudelleenkäsittelyssä olen kuitenkin edellisen, vuoden 2010 mielipiteeni kannalla. Ydinvoima on välttämätön siirtymävaiheen energiamuoto. Fennovoiman on täytettävä lupaehdot, kun rakennuslupa aikanaan myönnetään - tai sitä ensinnäkin haetaan. Kotimaisen omistuksen, tuon 60 prosentin, pitää täyttyä. Ydinjätteen loppusijoituksesta pitää olla selvitys vuoteen 2016 mennessä, ja Stukin vaatimuksien sekä johtamisjärjestelmien pitää olla tiedossa.

Ydinvoimalan rakentaminen on merkittävä piristysruiske pohjoisen ja Oulun seudun elinkeinoelämälle. Rakennusvaiheessa voimala työllistää enimmillään noin 4 000 ihmistä useiksi vuosiksi. Puhutaan siis useiden miljardien eurojen investoinneista, joista me saamme valtion toimesta vain unelmoida. Rakennusvaiheessa voimalaan tarvitaan tavaraa sekä palveluita monilta eri aloilta. Paikallisten yritysten kannattaa nyt olla todellakin hereillä.

Kun rakennustyö on saatu valmiiksi, voimala voi työllistää parhaimmillaan satoja henkilöitä pysyvästi. Ydinvoimala tarvitsee osaajia useilta eri alueilta ja aloilta. Kaikkia näitä voidaan myös pohjoisessa kouluttaa.

Pohjoisessa on tarjolla osaavia tekijöitä. Oulussa työttömyysprosentti lähenee 20, joten tarvitsemme työpaikkoja kipeästi. Raahen seutukunnasta on puolestaan hävinnyt viime vuosien aikana erityisesti teollisuuden työpaikkoja, ja uusia tarvitaan tilalle.

Monen tuhannen rakennustyöntekijän asettautuminen ydinvoimalan läheisyyteen tuo kunnille lisää verotuloja sekä yrittäjille uusia potentiaalisia asiakkaita. Kiinnostus alueen asuntoihin kasvaa varmastikin kohisten, jolloin myös asuntojen arvo ja maan arvo nousevat. Uusien asukkaiden myötä tarvitaan lisää palveluja - ne siis työllistävät - joista pääsevät nauttimaan myös kunnan nykyiset asukkaat.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi kantaa vastuunsa ilmastotalkoissa

Tiistai 7.10.2014 klo 14:59

Eduskunta keskustelee tänään energiasta pääministeri Stubbin eduskunnalle antaman energiapoliittisen ilmoituksen pohjalta. Suomessa on käynnissä merkittäviä energiahankkeita, joten avoin keskustelu on paikallaan. Eniten keskustelua herättänee kysymys ydinvoimalahankkeiden tarpeellisuudesta.

 

Ilmastonmuutos on yksi aikakautemme vaikeimpia ongelmia, jonka ratkaisemiseksi jokaisen maan on ponnisteltava. Suomessa ilmastonmuutoksen merkit ovat näkyneet viime vuosina voimakkaina sateina, lumirajan siirtymisenä pohjoisemmaksi, metsäpaloina ja vesistöjen rehevöitymisenä.

 

Suomi kuluttaa kokoonsa nähden paljon energiaa muun muassa siksi, että meillä on pitkä, kylmä talvi ja pitkät etäisyydet. Teollisuus on suurin energiankuluttajamme. Se vie melkein puolet maamme energian kokonaiskulutuksesta.

 

Energiaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 35 prosenttia. Uskon vakaasti, että energiaomavaraisuus voidaan nostaa ilman ydinvoimaa reilusti yli 60 prosenttiin. Tarvitaan puun lisäkäyttöä, turpeen lisäkäyttöä mukaanlukien sen käytön ympäristöongelmien minimointi, tuuli- ja aurinkovoimaa sekä uusia ja innovatiivisia teknologiaratkaisuja.

 

Ilmastonmuutoksen hillinnässä energiansäästäminen on yksi tehokkaimmista keinoista. Keskusta näkee Suomella mahdollisuuden jopa 15 prosentin pudotukseen energiankulutuksessa vuoteen 2030 mennessä. Energiansäästötoimiin täytyy ryhtyä niin kotitalouksissa kuin julkisissa rakennuksissa, liikenteessä, rakentamisessa ja maa- ja metsätaloudessa.    

 

Jos Olkiluoto4:n ja Fennovoiman ydinvoimalahankkeet toteutetaan, mielestäni Suomeen ei tarvita enää niiden jälkeen uusia ydinvoimaloita. Ydinvoimalahankkeissa tulee ottaa huomioon energiantuoton lisäksi niiden aluepoliittinen vaikutus. Esimerkiksi Fennovoiman on arvioitu tuovan Pyhäjoelle ja Ouluun saakka tuhansia uusia työpaikkoja. Lisäksi Oulun seudun elinkeinoelämälle tulee miljoonien eurojen lisätulot voimalahankkeen myötä.

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitus valitsi lapsiperheet jättileikkausten kohteeksi

Keskiviikko 1.10.2014 klo 10:09

Hallitus on tämän vaalikauden aikana lukuisilla toimenpiteillään kurjistanut lapsiperheiden arkea. Hallituksen esitys lapsilisien leikkaamisesta on vain yksi niistä. Hallituskauden alkuhuumassa hallitus päätti, että lapsilisän indeksijäädytys tehdään vuosille 2013-2015. Lapsilisä oli ainoa etuus, joka jäädytettiin. Mielestäni tämä on arvovalinta hallitukselta. Kotihoidon tuen kiintiöittäminen on leikkaus, ja tämä lapsiverovähennyksen tekeminen on äärettömän kallis veroratkaisu tässä taloudellisessa tilanteessa.

Hallituksen esitys lapsilisien leikkaamisesta yli 8 prosentilla ei ole pieni asia perheille. Kaikkein suurin merkitys lapsilisällä on juuri pienituloisten lapsiperheiden, monilapsisten perheiden sekä yksinhuoltajien arkeen.

isovanhempi.jpg

Eduskunnassa on viime päivät väännetty kättä siitä, olisiko lapsilisäleikkaus voitu korvata jollakin muulla leikkauskohteella. Lapsilisäleikkauksesta tuleva 110 miljoonan euron säästöä kompensoidaan monimutkaisella lapsiverovähennyksellä, jonka kustannus on 70 miljoonaa. Säästöä ei tarvitse enää etsiä kuin 40 miljoonaa. Tuo summa saadaan kyllä kasaan muullakin tavalla.

Keskusta on vakavissaan esittänyt moneen kertaan, että tupakkaveron nosto olisi ollut aiheellinen tässä ajassa, ja sillä näiltä lapsilisäleikkauksilta olisi säästytty. On merkillistä, että lapseni lauantaikarkkipussin verotus ei nouse, mutta lapsilisät vähenevät rajusti. Tämä jos mikä on erittäin poukkoilevaa politiikkaa, josta ei oikein ota kukaan selvää. Mitä toisena päivänä päätetään, se seuraavana päivänä kumotaan.

Lapsilisissä on kyse yli miljoonan lapsen etuisuudesta, ja yli puolen miljoonan perheen toimeentulosta. Lapsiköyhyyttä lisäävä lapsilisien leikkaus ei auta niitä, jotka kärsivät joka päivä liian niukasta toimeentulosta. Keskivertoperhe menettää muutenkin noin 900 euroa vuodessa hallituksen säästötoimenpiteiden vuoksi. Korotus tulee niin kiinteistöveroon, energiaveroon, ajoneuvoveroon, polttoaineveroon kuin asuntolainojen korkovähennysoikeuteenkin.  

Lapsiverovähennys, joka on sinänsä sekava ja tulee maksamaan verojärjestelmän muutoksen myötä 2,5 miljoonaa euroa, on täysin kohtuuton. Pidän käsittämättömänä sitäkin, että pääministeri Stubb on perustellut leikkausta sillä, että kaikilta leikataan. Huomioiko pääministeri sitä, että leikkausten myötä toimeentulotuen saajien määrä tulee lisääntymään. Tämä ei ole oikea väylä tukea lapsiperheitä. Sosiaaliturvan pitää olla sen suuruinen, että sillä pystyy elämään niin opiskelija, eläkeläinen kuin lapsiperhe.

Teen kaikkeni, että löydämme yhteisymmärryksessä hallituspuolueiden kanssa keinon, jolla lapsilisiä ei leikata, eikä monimutkaista lapsiverovähennystä Suomeen luoda.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kahden kerroksen väkeä

Tiistai 23.9.2014 klo 19:05

Eduskunnassa käsiteltiin tänään keskustan ja vasemmistoliiton jättämää välikysymystä eriarvoistumisesta. Yhä useampi suomalainen elää niin tiukilla taloudellisesti, että budjetissa ei ole särkymävaraa lainkaan. Köyhyys ei kohdistu enää vain tiettyyn joukkoon, vaan se on arkipäivää niin perheissä kuin yksinelävien keskuudessa.

Hallitus ei halua nähdä suomalaisten hätää. Päinvastoin ensi vuonna hallituksen toimet eriarvoistuvan Suomen puolesta jatkuvat. Vaikeat taloudelliset ajat maksatetaan heillä, joiden talous on muutenkin heikoissa kantimissa. Keskivertoperhe menettää vuosituloistaan lähes tonnin erilaisten korotusten myötä. Lapsilisäleikkausta ja erittäin monimutkaista lapsivähennysjärjestelmää hallitus ei suostu perumaan, vaikka leikkausten tarpeeseen ei tunnu uskovan enää edes hallituspuolueiden edustajat.

Suomea täytyy johtaa siten, että kaikista pidetään huolta. Niin köyhimmästä yksinhuoltajasta kuin menestyvästä yrittäjästä. Nyt näyttää siltä, että kokoomus pitää huolta lähinnä kavereistaan. Pääasiana on, että itsellä menee hyvin.

Keskusta haluaa pitää huolta kaikista suomalaisista. Säästöjä täytyy tehdä, mutta niitä ei pidä maksattaa ainoastaan heikoimmin toimeentulevien lompakosta.

Paremman huomisen vuoksi tarvitsemme päätöksiä sen eteen, että voimme luoda jokaiselle edellytykset laadukkaaseen elämään. Työnteon kannattavuus ei ole kohdallaan. Liian usein kuulen viestiä siitä, että muutaman päivän työtarjoukseen ei kannata tukien menetyksen vuoksi tarttua. Tähän on saatava muutos. Pienikin työpätkä täytyy olla kannattavaa.

Yrittäjien toimintaa on tuettava etenkin veroratkaisuilla sekä helpottamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Vain yritysten kautta pystymme luomaan suomalaisille uusia työpaikkoja.

Työttömyys voi tänä päivänä kohdata ketä vaan, jolloin kaikki tarvittava apu uuden työn saantiin pitäisi olla helposti saatavissa ilman monimutkaista byrokratiaa.

Vaikean taloudellisen tilanteen aikanakin keskustan viesti kansalaisille on: Kyllä tästäkin selvitään.

Kommentoi kirjoitusta.

Perusväylien kunnosta pidettävä huolta koko maan alueella

Perjantai 19.9.2014 klo 16:18

Budjettiviikko eduskunnassa päättyy tänään. Eilen illalla keskusteltiin liikenteestä. Hallituksen sopimat pääkaupunkiseudun miljardien liikennehankkeet vievät rahoituspohjan maakuntien liikennehankkeista. Pohjois-Pohjanmaalla rahaa tarvitaan etenkin nelostien ja kasitien kunnostukseen, Hailuodon kiinteän yhteyden rakentamiseen, Pohjanmaan radan remontin loppuunsaattamiseen ja valtatie 22 Oulu-Kajaani-välin korjaukseen.

Vielä ministeri Kyllösen aikaan valtatie 22 -tieosuus oli saamassa rahaa 45 miljoonaa euroa. Nyt tämä summa on kutistunut 15 miljoonaan euroon. Summa riittää juuri ja juuri Oulun päässä pienen tiepätkäosuuden korjaukseen. Hallitus vetäisi muitta mutkitta ruksit jo päätetyn hankkeen päälle.

Hallitus leikkaa perusväylänpidon rahoitusta ensi vuonna 83 miljoonaa euroa. Lisäksi vuodelle 2016 suunniteltu perusväylänpidon tasokorotus perutaan. Suomen tiestö, radat ja satamat eivät voi odottaa korjausta loputtomiin. Mutta hallitus näkee vain Etelä-Suomen liikenteen tarpeet. Muu Suomi saa hallituksen puolesta ajella kuoppaisilla teillä ja matkustaa vaarallisen huonokuntoisilla junaradoilla.

Perusväylien luvattoman huono kunto vaikuttaa myös maakuntien yrittäjien toimintaan. Turvattomuus tiellä on koko ajan läsnä. Ajonopeuksia joudutaan laskemaan, mikä taas lisää bensan kulutusta ja vie tarpeettomasti yrittäjien työaikaa.

Pääkaupunkiseudun miljardihankkeet sitovat seuraavankin hallituksen kädet. Toimillaan hallitus varmistaa, että ensi vaalikaudellakin maakuntien liikennehankkeiden rapistuminen tulee jatkumaan.

Mistä hallitus aikoo hankkia työntekijät pääkaupunkiseudun liikennehankkeille? Työ tulee olemaan ainoastaan väliaikaista, ja kaikkia tekijöitä ei lähialueelta saada. Onko tarkoitus tarjota jättimäiset urakat puolalaisille ja virolaisille rakennusmiehille?

Maakunnissa liikennehankkeet olisivat olleet äärimmäisen tärkeitä myös siksi, että osaava rakennusalan ammattilaisten joukko olisi saanut työtä kotiseudullaan. Kaikki suomalaiset eivät ole valtiovarainministeri Rinteen toivomia, työn perässä Etelä-Suomeen muuttavia, vaan haluavat tehdä työtä ja maksaa veroja kotiseudullaan.

Seuraavaksi hallitus haluaa taksit pois syrjäseuduilta. Taksit ovat monella alueella ainoa joukkoliikenneväline. Jos hallitus vapauttaa taksiluvat, kuka enää haluaa ajaa taksia syrjäseudulla, missä kyytien määrä on täysin toista luokkaa kuin kaupungeissa ruuhka-aikoina. Lupien vapautuksen myötä taksikuskit pystyisivät ottamaan vain kermat kakun päältä. Syrjäseutujen asukkaat jätettäisiin kokonaan oman auton varaan, mitä ei esimerkiksi iäkkäämmillä asukkailla enää ole edes käytössä.

Kommentoi kirjoitusta.

Koulutusleikkaukset paha isku nuorisotakuulle

Keskiviikko 17.9.2014 klo 15:12

Ensi vuoden budjetin käsittely jatkui tänään eduskunnassa muun muassa koulutus- ja työllisyyssektoreiden asioilla. Hallitus aikoo karsia roimalla kädellä pieniä lukioita ja ammattikouluja sekä leikata toisen asteen aloituspaikkoja. Päätös kuvastaa hyvin hallituksen poukkoilevaa politiikkaa. Ensin luvataan kehittää nuorisotakuuta, mutta toisella kädellä viedään takuulta pohjaa pois. Hallituksen tavoitteena on saada suomalaisista maailman osaavin kansa vuoteen 2020 mennessä. Jättimäisillä, miljardiluokan koulutukseen kohdistuvilla leikkauksillako tähän tavoitteeseen päästään?

 

Suurin syrjäytymisvaara on juuri peruskoulun päättäneillä. On täysin kestämätöntä leikata toisen asteen koulutuspaikoista varsinkin syrjäisemmillä seuduilla, joissa valinnanvaraa koulutuspaikoista ei ole enää muutenkaan. Kun seudun viimeisestäkin koulusta leikataan opiskelupaikkoja tai pahimmillaan lakkautetaan koko koulu, seudun nuoret jätetään tyhjän päälle. Kaikilla ei ole 15-vuotiaana mahdollisuutta muuttaa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Leikkauspäätöksellä hallitus jatkaa toimiaan eriarvoistuvan Suomen puolesta. Mahdollisuus kouluttautumiseen koko maassa on mahdotonta kokoomusjohtoisen politiikan seurauksena.

 

Miten koulutuspaikat suuremmissa kaupungeissa saadaan riittämään kaikille niille, jotka joutuvat muuttamaan opiskelujen perässä kaupunkiin? Esimerkiksi Oulussa koulutuspaikkaleikkaukset tulevat näkymään siten, että kaupunkiin muuttaa entistä enemmän nuoria paremman tulevaisuuden toivossa. Jo nyt Oulu johtaa maamme nuorisotyöttömyystilastoja. Maakuntaan tehtävien koulutuspaikkaleikkausten täytyy näkyä Oulussa riittävinä koulutuspaikkoina.

 

Valtiovarainministeri Rinne tekee kaikkensa, että suomalaiset siirtyisivät työn perässä Etelä-Suomeen. Hallituksen käynnistämät massiiviset liikennehankkeet työllistävät pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Hankkeet veivät pohjan maakuntien kiireellisistä liikennehankkeista, kuten nelostien ja kasitien kunnostuksesta, ja samalla menetimme näiden hankkeiden, kipeästi tarvitsemamme, työllistävän vaikutuksen.

 

Oulun työttömyysprosentti lähenee 20. Ict-alalta on kadonnut neljässä vuodessa lähes 4000 työpaikkaa.

 

Pian Oulu menettänee jälleen valtion työpaikkoja, kun Ely-keskus aloittaa yt-neuvottelut. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksessa työskentelee yli 300 henkilöä. Työtehtävät eivät tule vähenemään, paremminkin päinvastoin. Lupakäsittelyissä on jo nyt liian pitkät jonot. Henkilöstövähennysten myötä lupaprosessien kesto venyy kohtuuttoman pitkäksi, mikä taas vaikeuttaa huomattavasti esimerkiksi yrittäjiä, joiden toiminta ei voi alkaa ennen tietyn luvan saantia. Tässä taas hallitus toimii vastoin puheitaan. Yrittäjien toimintaedellytyksiä halutaan helpottaa, mutta käytännössä luodaan lisää esteitä sujuvalle asioinnille.   

 

Ely-keskusten irtisanomisilla hallitus jälleen keskittää valtion toimintoja pääkaupunkiseudulle. Miten Helsingistä käsin voidaan tehdä työtä, jossa aluetuntemus on avainasemassa?

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hallituksen poukkoileva politiikka ei nosta Suomea talousahdingosta

Tiistai 16.9.2014 klo 14:55

Eduskunta alkoi tänään käsittelemään hallituksen budjettiehdotusta ensi vuodelle. Hallituksen teot Suomen talouden suunnanmuutoksessa ovat jääneet olemattomiksi. Toisella kädellä tehdään ensin suuret leikkaukset, jonka jälkeen toinen käsi antaa hivenen takaisin. Tällä poukkoilevalla politiikalla ei saada työttömyyttä alas, ei luoda Suomesta innovatiivista ympäristöä yrittäjille eikä synnytetä uusia työpaikkoja.

Kaikki hallituksen suurin elkein käynnistetyt uudistukset polkevat paikoillaan. Keskeneräiseksi jämähtäneen kuntauudistuksen piti olla historiallinen, sote-uudistuksen eteenpäinviemiseen tarvittiin oppositiota, ja eläkeuudistusta väännetään edelleen. Kaiken lisäksi koko hallituksen kokoonpano horjuu, jos vihreät toteuttavat uhkauksensa hallituksesta lähtemisestä.

Kokoomus keskittyy lähinnä jakamaan lahjavirkoja kavereilleen, ja samaan aikaan puhuu uuden politiikan tekemisestä. Ulospäin tämä uusi politiikka näyttää vanhanajan sullemulle-suhmuroinnilta.

Muutenkin vaikuttaa siltä, että kokoomuksen todellisuus on jotain aivan muuta kuin suomalaisten enemmistön arki. Pienituloisia suomalaisia ei kokoomuksen näkökulmasta juuri olekaan, ja maahanmuuttajien lastenvaunujen hinta on maamme akuuteimpia ongelmia.

Todellisuudessa valtionvelkaa on ensi vuonna yli 100 miljardia euroa. Työttömyys jatkaa kasvuaan. Alueet eriarvoistuvat hallituksen pääkaupunkiseutukeskeisen politiikan seurauksena. Maakuntien kehittämisraha nollataan ensi vuonna.

Kunnilta leikataan rahoitusta, mutta tehtävien karsiminen ei näytä aidosti etenevän. Vuosi sitten hallitus lupasi vähentää kuntien tehtäviä miljardilla eurolla, mutta summasta on kasassa hädin tuskin puolet.

Sen sijaan kunnille sysätään uusia tehtäviä muun muassa kotihoidontuen puolittamisen seurauksena. Päivähoitopaikkojen tarve kunnissa tulee lisääntymään merkittävästi, kun vanhemmat eivät voi enää itse päättää, miten kotihoidontuki käytetään perheessä. Lisäys päiväkotipaikkoihin tuo kunnille noin 300 miljoonan euron lisälaskun. Puhumattakaan niistä kaikista kotihoidontuen menettävistä äideistä, jotka eivät löydä heti työtä. Työttömien määrä jatkaa kasvuaan uudistuksen seurauksena.

Hallitus maksattaa vaikeaa taloudellista kautta etenkin lapsiperheillä. Keskivertolapsiperhe menettää ensi vuonna vuosituloistaan noin 900 euroa hallituksen säästötoimenpiteiden vuoksi. Perheiden ostovoima heikkenee merkittävästi, mikä vaikuttaa suoraan myös talouskasvun heikkenemiseen.

Vaikean taloustilanteen maksattaminen lapsiperheillä on hallituksen arvovalinta. Lapsiperheissä peruselämiseen menee usein kaikki käytettävissä olevat varat. Särkymävaraa perheiden budjetissa on harvoin.

Lapsilisäleikkauksilla kertyvä säästö valtion kassaan voidaan helposti saavuttaa muun muassa korottamalla tupakka-askin hintaa 30 sentillä tai leikkaamalla keski- ja suurituloisten lapsilisää porrastetulla mallilla.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Suomi aktiivisena mukaan rauhan rakentamiseen

Tiistai 2.9.2014 klo 17:05

Eduskunnan syysistuntokausi alkoi tänään, ja kausi aloitettiin hyvin vakavissa merkeissä. Pääministeri antoi eduskunnalle ilmoituksen Ukrainan tilanteesta. Venäjän toimet Ukrainassa ovat täysin tuomittavia, eikä niitä voida hyväksyä miltään osin. Kriisi osoittaa, että Venäjän ja Euroopan sekä laajemmin länsimaiden välisen yhteistyön rakentaminen ei ole onnistunut. Maat ovat vielä kaukana yhteistyöstä, joka vastaa kaikkien maiden odotuksia ja tarpeita. 

 

Konfliktin ratkaisussa neuvottelutie on ainoa oikea keino. Suomen on otettava entistä aktiivisempi ote rauhan aikaansaamiseksi. Kriisin alkuvaiheessa Suomi vältteli pitkään ottamasta voimakkaampaa roolia kriisin ratkomisessa, mikä ei ole Suomen edun mukaista. Suomella on historiansa vuoksi vankkaa Venäjä-tuntemusta, jota nyt jos koskaan tulee hyödyntää. Keskusta antaa täyden tukensa Suomen osalta neuvotteluja käyville tahoille.  

 

Ukrainan kriisin vaikutuksia Suomeen vähäteltiin, kunnes todelliset vaikutukset tulivat esiin. Venäjän asettamat pakotteet ovat aiheuttaneet jo nyt valtavia tulonmenetyksiä muun muassa meijereille, maanviljelijöille ja kuljetusyrityksille. Pakotteiden kesto voi olla vielä hyvinkin pitkä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että myös suomalaisille toimijoille maksetaan EU:n myöntämää kompensaatiota tulonmenetyksistä kauppapakotteiden vuoksi.

 

Pakotteiden myötä meidän tulee entistä enemmän suosia suomalaista ruokaa, jotta voimme turvata suomalaisen ruoantuotannon jatkumisen myös tulevaisuudessa. Kriisin jatkuessa huomiota täytyy kiinnittää myös kotimaisen energian saatavuuteen ja huoltovarmuuteen. Tällä hetkellä Suomi pystyy tuottamaan tarvitsemastaan energiasta vain reilun kolmasosan. Miten selviäisimme kriisitilanteesta, jossa tuontienergiamme katkaistaisiin?

 

Kriisin vakavuudesta huolimatta on tärkeää muistaa, että välitöntä uhkaa Suomea kohtaan ei ole. Nato-kortti on kuitenkin jälleen kaivettu esiin monelta taholta. Keskustan Nato-kanta on edelleen kielteinen. Suomi tarvitsee itsenäisen puolustuksen, ja puolustusvoimien resurssit on oltava tasolla, jolla itsenäinen puolustuskyky voidaan varmistaa. Mikäli ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu merkittävästi, keskusta on valmis harkitsemaan Nato-jäsenyyttä. Tällöinkin asiasta on pidettävä kansanäänestys.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kesäkokouksessa Hyvinkäällä

Torstai 21.8.2014 klo 15:44

Keskustan eduskuntaryhmä järjesti ensimmäisen kesäkokousosionsa Hyvinkäällä. Kokous pidettiin avoimena torikokouksena, joten yleisöllä oli mahdollisuus osallistua kokouksessa käytyyn keskusteluun. Avoimella kokouksella halusimme tuoda poliittista päätöksentekoa entistä lähemmäksi kansalaisia. Yleisöltä saatu palaute kaikille avoimesta kokouksesta oli kannustavaa.

Kokouksessa puhututtivat etenkin lähipalveluiden turvaaminen sote-uudistuksessa sekä jatkuvasti kasvussa olevaan eriarvoistumiseen puuttuminen jo ennaltaehkäisevästi. Talouskasvun eväiksi on otettava koko Suomen voimavarat. Jokaisessa maakunnassa on erilaista erikoisosaamista ja luonnonvaroja. Näitä tekijöitä hyödyntämällä meidän tulee luoda yrityksille olosuhteet, joissa yrityksillä on hyvät kasvumahdollisuudet ja tarve uusille työntekijöille. Vain yrittäjyyden edistämisen kautta pystymme luomaan uusia työpaikkoja.

kesakokous2.jpg

Kokouksessa julkaisimme Työtä ja tervettä järkeä -ohjelman. Ohjelmassa on 101 ehdotusta siitä, millä tavoin saisimme byrokratiaa keveämmäksi ja lainsäädäntöä entistä järkevämmäksi. Käy tutustumassa ehdotuksiin ja jätä omasi keskusta.fi-sivulla.

kesakokous3.jpg

Puheenjohtaja Sipilä korosti puheessaan, että niukkuuden aikana on panostettava niihin investointeihin, joilla voidaan luoda pysyviä työpaikkoja suomalaisille.

kesakokous42.jpg

Perjantaina kesäkokous jatkuu Keravalla.

Tervetuloa aamukahvitilaisuuteen Puuvalonaukiolle klo 8.30. Mukana on keskustan kansanedustajia sekä europarlamentaarikko Olli Rehn.

Kommentoi kirjoitusta.

Kesäkokous käynnistää politiikan syyskauden

Keskiviikko 20.8.2014 klo 11:43

Keskustan eduskuntaryhmä pitää perinteisen kesäkokouksensa tänä vuonna Hyvinkäällä ja Keravalla 21.-22.8. Kokouksessa käymme läpi ajankohtaisia poliittisia aiheita, ja suunnittelemme syksyn politiikkaa ja toimintaa.

Torstain kokous pidetään Hyvinkään torilla klo 9-13. Kokous on avoin kaikille, joten lämpimästi tervetuloa mukaan kertomaan, mihin asioihin keskustan tulisi keskittyä tulevalla syyskaudella.

ilmapallot.jpg

Puheenjohtaja Sipilä ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tiilikainen pitävät tapahtumassa puheet ajankohtaisesta politiikasta ja Keskustan vaihtoehdosta. Sipilä saapuu torille pyörällä Pyörät pyörimään -kampanjan mukana.

Torstaina ja perjantaina jalkaudumme Uudellemaalle tutustumiskäynteihin ja yleisötilaisuuksiin. Tarkemmat paikat ja ajat näet tapahtumakalenteristani.

Perjantaina olemme tavattavissa aamukahvitilaisuudessa Keravalla Puuvalonaukiolla klo 8.30-9.30.

Nähdään kesäkokouksessa!

 

Kommentoi kirjoitusta.

Mätäkuun juttuja?

Torstai 7.8.2014

Takana on erittäin surullinen uutiskesä. Kuumien kesäsäiden keskellä olemme joutuneet lukemaan uutisia Gazan sodasta, Ukrainassa alas ammutusta matkustajakoneesta, uusista irtisanomisista, Ebolasta, Syyrian pakolaisista ja Kurdistaniin asti levinneistä levottomuuksista Irakissa. On tullut ikävä hiljaisia uutiskesiä ja juttuja Ruokolahden leijonista.  

Omaa iloista ja onnellista kesäaikaa on varjostanut maailman tilanne. Inhimillisen hädän lisäksi mieltä painaa konfliktien vaikutukset suomalaisten elämään, työllisyyteen ja talouteen.  

Venäjä vastasi EU:n talouspakotteisiin kovalla kädellä. Ruoka- ja maataloustuotteiden Venäjälle tuonnin kiellot ja rajoitukset vaikuttavat suoraan suomalaiseen elintarviketuotantoon. Myös Venäjän ylilentojen kielto on erittäin rankka isku Finnairille ja Helsinki-Vantaan lentokentän kannattavuudelle.  

Microsoftin irtisanomiset järkyttivät Oulua heinäkuun puolivälissä. Jo lähes joka viides oululainen työikäinen on poissa työelämästä. Jos työllisyyden eteen ei nyt tehdä tarpeeksi, alamme lähennellä Etelä-Euroopan kriisimaita työttömyysluvuissa.  

Maailmantuskaan emme saa kuitenkaan vaipua. Vaikeuksista on noustava voittoihin. Oulun työttömäksi jääneet asiantuntijat on saatava hyötykäyttöön. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti aiemmin, että Oulun osaajat on otettava mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen järjestelmän kehittämiseen. Näitä ja muita ennakkoluulottomia avauksia tarvitaan nyt Oulussa ja koko Suomessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjä, pakotteet, Oulu, Microsoft

Vanhemmat kirjoitukset »