Hallituksen poukkoileva politiikka ei nosta Suomea talousahdingosta

Eduskunta alkoi tänään käsittelemään hallituksen budjettiehdotusta ensi vuodelle. Hallituksen teot Suomen talouden suunnanmuutoksessa ovat jääneet olemattomiksi. Toisella kädellä tehdään ensin suuret leikkaukset, jonka jälkeen toinen käsi antaa hivenen takaisin. Tällä poukkoilevalla politiikalla ei saada työttömyyttä alas, ei luoda Suomesta innovatiivista ympäristöä yrittäjille eikä synnytetä uusia työpaikkoja.

Kaikki hallituksen suurin elkein käynnistetyt uudistukset polkevat paikoillaan. Keskeneräiseksi jämähtäneen kuntauudistuksen piti olla historiallinen, sote-uudistuksen eteenpäinviemiseen tarvittiin oppositiota, ja eläkeuudistusta väännetään edelleen. Kaiken lisäksi koko hallituksen kokoonpano horjuu, jos vihreät toteuttavat uhkauksensa hallituksesta lähtemisestä.

Kokoomus keskittyy lähinnä jakamaan lahjavirkoja kavereilleen, ja samaan aikaan puhuu uuden politiikan tekemisestä. Ulospäin tämä uusi politiikka näyttää vanhanajan sullemulle-suhmuroinnilta.

Muutenkin vaikuttaa siltä, että kokoomuksen todellisuus on jotain aivan muuta kuin suomalaisten enemmistön arki. Pienituloisia suomalaisia ei kokoomuksen näkökulmasta juuri olekaan, ja maahanmuuttajien lastenvaunujen hinta on maamme akuuteimpia ongelmia.

Todellisuudessa valtionvelkaa on ensi vuonna yli 100 miljardia euroa. Työttömyys jatkaa kasvuaan. Alueet eriarvoistuvat hallituksen pääkaupunkiseutukeskeisen politiikan seurauksena. Maakuntien kehittämisraha nollataan ensi vuonna.

Kunnilta leikataan rahoitusta, mutta tehtävien karsiminen ei näytä aidosti etenevän. Vuosi sitten hallitus lupasi vähentää kuntien tehtäviä miljardilla eurolla, mutta summasta on kasassa hädin tuskin puolet.

Sen sijaan kunnille sysätään uusia tehtäviä muun muassa kotihoidontuen puolittamisen seurauksena. Päivähoitopaikkojen tarve kunnissa tulee lisääntymään merkittävästi, kun vanhemmat eivät voi enää itse päättää, miten kotihoidontuki käytetään perheessä. Lisäys päiväkotipaikkoihin tuo kunnille noin 300 miljoonan euron lisälaskun. Puhumattakaan niistä kaikista kotihoidontuen menettävistä äideistä, jotka eivät löydä heti työtä. Työttömien määrä jatkaa kasvuaan uudistuksen seurauksena.

Hallitus maksattaa vaikeaa taloudellista kautta etenkin lapsiperheillä. Keskivertolapsiperhe menettää ensi vuonna vuosituloistaan noin 900 euroa hallituksen säästötoimenpiteiden vuoksi. Perheiden ostovoima heikkenee merkittävästi, mikä vaikuttaa suoraan myös talouskasvun heikkenemiseen.

Vaikean taloustilanteen maksattaminen lapsiperheillä on hallituksen arvovalinta. Lapsiperheissä peruselämiseen menee usein kaikki käytettävissä olevat varat. Särkymävaraa perheiden budjetissa on harvoin.

Lapsilisäleikkauksilla kertyvä säästö valtion kassaan voidaan helposti saavuttaa muun muassa korottamalla tupakka-askin hintaa 30 sentillä tai leikkaamalla keski- ja suurituloisten lapsilisää porrastetulla mallilla.