Palveluverkko OulussaMaanantai 19.6.2023 Olemme työstäneet Oulun palveluverkkopäätöstä reipaan vuoden ajan. Viranhaltijat ja päättäjät eri toimielimissä ovat perehtyneet tilanteeseen, suunnitelmiin, ennusteisiin ja faktoihin huolella. Olen itse osallistunut asukkaiden kuulemistilaisuuksiin ja vieraillut kouluilla. Neuvotteluja ja kompromissiin etsimiseen on käytetty valtavasti aikaa. Syy koko palveluverkon tarkasteluun tulee
Oulu kasvaa ja kehittyy. Asukaslukumme kasvaa 2000 asukkaan muuttovoitolla vuosittain. Lähes kaksi kolmasosaa Ouluun muuttavista on maahanmuuttajia. Tänne tullaan töihin ja opiskelemaan. Jos ja kun Pohjoisen kasvun suunnitelmat toteutuvat, tarvitsemme runsaasti uutta työvoimaa ja osaajia pohjoiseen. Tähänkin pitää palveluverkon vastata. Kansanvälisen koulun olemassaolo varhaiskasvatuksesta aina yliopistoon asti on merkittävä vetovoimatekijä Oulussa. Oulu on koulukaupunki. Meillä on monipuolinen koulu- ja varhaiskasvatuksen palveluverkko. Oulussa pienimmässä kouluyksikössä Pikkaralassa käy koulua 21 oppilasta ja koko Suomen suurimmassa yhtenäisessä peruskoulussa Ritaharjussa puolestaan 1520 oppilasta. Pidämme jatkossakin kiinni monipuolisen ja erilaisten koulujen verkoston kehittämisestä. Parhaillaan Oulussa peruskorjataan ja rakennetaan useita kouluja. Ja mitä tulee kyläkouluihin - haluan muistuttaa meitä, että joka ikinen koulu Oulussa sijaitsee jollakin kylällä ja on kylän koulu tai jopa useamman kylän yhteinen. Nyt valtuustossa päätettävänä oleva palveluverkkoesitys on syntynyt viranhaltijoiden pohjaesityksen, sivistyslautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyn kautta. Valmistelun aikana on pidetty lukuisia kokouksia, neuvotteluja, keskustelutilaisuuksia ja kuunneltu asukkaiden mielipiteitä. Haluan antaa erityisen kiitoksen kompromissihakuisesta työskentelystä lautakunnan, hallituksen ja viranhaltijoiden suuntaan, niille poliittisille ryhmille, joille se kuuluu. Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut ovat asukkaidemme lähimmät palvelut, joita arvostetaan. Yhdenkään koulun lakkauttaminen ei ole helppo ratkaisu, olisikin mukava vain perustaa kouluja lisää. Vuoteen on mahtunut monenlaista keskustelua palveluverkosta. On nahistelut pikkukoulut vastaan isot koulut paremmuudesta, kyselty lasten edun perään ja mietitty säästöjen tarkoituksenmukaisuutta. Tunteenpurkauksiltakaan ei olla vältytty. On kuitenkin elettävä ajassa ja katsottava tulevaisuuteen. Väistämätön tosiasia on edessä myös teillä valtuutetulla, jotka äänestätte tänään pohjaesitystä vastaan. Esitän kaupunginhallituksen päätöstä valtuustolle hyväksyttäväksi Oulun palveluverkosta. Pohjaesitys ei ollut yksimielinen kaupunginhallituksessa. Esitys lyhykäisyydessään: Kaupunginhallitus esittää Keiskan, Kuivasojan, Lämsänjärven ja Myllyojan koulun Sanginsuun yksikön lakkauttamista. Takkurannan, Tirinkylän ja Ylikylän koulut jatkavat, mikäli oppilasmäärä ei laske lukuvuoden 2023–2024 laskentapäivän 20.9.2023 olevasta oppilasmäärästä 20 prosenttia. Pikkaralan koulu jatkaa toimintaa, jos koulussa on vähintään 20 oppilasta. Lisäksi kaupunginhallitus linjasi, että jatkovalmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota maankäytön ja kaavoituksen edellytyksiin tukea palveluverkkoselvityksessä esillä olevien alueiden asukasmäärän lisäämistä ja kehitystä. Myös opetuskäytöstä poistettujen koulutilojen sekä piha- ja liikunta-alueiden kuntalaiskäyttö ja ylläpito suunnitellaan kokonaisuus huomioiden niiden hallintokuntien tai toimijoiden yhteistyönä, jotka vastaavat tiloista ja alueista. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulu, palveluverkko, kyläkoulu, Oulu |
Koulut hallituksen käsittelyssäTiistai 15.9.2020 Oulun kaupunginhallituksessa käytiin pitkä ja monipuolinen keskustelu ulkoisen arvioinnin säästökohteena olevien koulujen lakkauttamisen päätöksestä. Lopputulos oli, että kaupunginjohtaja Päivi Laajala veti esityksen pois käsittelystä. Hallituksessa ei löytynyt yksimielisyyttä koulujen sulkemiselle, eikä myöskään muiden etenemisvaihtoehtojen kannatukselle. Säästötavoite, noin puoli miljoonaa euroa jäi näin toteutumatta.
Keiskan, Pikkaralan ja Sanginsuun koulujen osalta on todettava, että nykyiset valtuustotasoiset linjaukset koulujen tulevaisuudesta ovat edelleen voimassa. Lähivuosina niitä arvioidaan oppilasmäärän ja koulurakennuksen kuntoarvioinnin yhteydessä. Oppilasmäärän kehitys on saatava pienissä kouluissa positiivisemmaksi. Siihen olemme saaneet vanhemmilta ja alueen asukkailta paljon hyviä ideoita. Muun muassa kaavoitus ja kylien kehittäminen ovat avainasemassa elinvoimaisuuden lisäämiseksi.
Tämä kouluverkkokeskustelu päättyi nyt tähän. Ulkoisen arvioinnin talouden toimenpiteiden käsittely jatkuu muiden esitysten käsittelyllä. Tavoitteena on edelleen perkata kaupungin palveluiden ja toimintojen taloudellisuutta sekä arvioida sopeuttamisen mahdollisuuksia. Menojen vähennys- tai tulojen lisätavoite pysyy edelleen noin 50 miljoonassa eurossa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oulu, koulutg |
Tyttövoimaa!Keskiviikko 11.10.2017 - Mirja Vehkaperä Tänään keskiviikkona vietämme kansainvälistä tyttöjen päivää. Onnea tytöt! Jokaisella tytöllä maailmassa pitäisi olla mahdollisuus koulutukseen, toimeentuloon, kasvaa turvassa väkivallalta ja syrjinnältä, päättää itse naimisiin menostaan ja perheen perustamisesta sekä osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Näin ei aina ole. Tytöt ja naiset kohtaavat syrjintää ja epätasa-arvoa eri puolilla maailmaan. Tutkimustenkin mukaan yksi parhaimmista keinoista vähentää köyhyyttä maailmassa on tyttöjen koulutus. Pekingissä vuonna 1995 järjestetyn neljännen naisten asemaa käsitelleen maailmankonferenssin merkittävin anti, Pekingin julistus ja toimintaohjelma, linjasi muun muassa, että kasvatus ja koulutus ovat ihmisoikeus ja välttämätön keino tasa-arvon, kehityksen ja rauhan saavuttamiseksi. Noin 62 miljoonaa tyttöä ei maailmassa pääsee kouluun. Koulutuksen esteitä on monia. Osalla perheistä ei ole varaa kouluttaa kaikkia lapsiaan ja usein silloin vanhemmat kouluttavat vain poikansa. Myös lapsiavioliitot ja varhainen äidiksi tulo ovat yksi syy tyttöjen opintojen keskeytymiseen. Yli 64 miljoonaa tyttöä maailmassa on avioitunut alaikäisinä. Suurin osa heistä vasten tahtoaan. Tyttöjen koulutustason nostaminen vaurastuttaa yhteiskuntaa. Hyvän peruskoulutuksen saanut tyttö avioituu ja hankkii lapsia todennäköisemmin vasta aikuisena, huolehtii omasta ja perheen terveydestä sekä tuntee omat oikeutensa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on ollut jo kauan tärkeä osa Suomen kehityspolitiikkaa. Onneksi on olemassa monia keinoja auttaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista. Päättäjinä voimme vaikuttaa ratkaisullamme, millaiseksi muovaamme yhteiskuntaa ja maailmaa tytöille. Jokainen meistä voi osallistua esimerkiksi osallistumalla vapaehtoistyöhön, lahjoittamalla tai levittämällä tietoa tyttöjen asemasta maailmassa. Kaikki erittäin tärkeitä keinoja. Vaikka tämä päivä on muistutus siitä, kuinka paljon meillä on tehtävää tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon puolesta, samalla se on juhlapäivä maailman tytöille. Tytöissä on valtava potentiaali ja mahdollisuus. Tyttöjen aseman parantaminen heijastaa koko yhteisöön ja yhteiskuntaan. Meidän tehtävänä on tukea heitä ja luoda maailma, jossa kaikki tytöt ja naiset ovat tasa-arvoisessa asemassa ja pääsevät toteuttamaan itseään ilman syrjintää. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tyttöjen päivä, tasa-arvo, ihmisoikeudet, koulutus |
Uuden peruskoulun puolestaTorstai 5.12.2013 Nyt ne sitten tulivat. Maailmanlaajuiset peruskoululaisten Pisa-tulokset. Kirjoittamisen, luetun ymmärtämisen, luonnontieteiden ja matematiikan mittauksilla osaamisemme ovat heikentyneet ja erityisesti Aasian maat kirineet listojen kärkeen. Kun itseruoskinnan päivät on pidetty, katsetta on suunnattava tulevaan. Koulutus tulee olla edelleen pienen kansamme ylpeyden aihe.
Korvensuoran koululaiset Oulussa vaativat homeista kouluunsa remonttiin keväällä 2013 Peruskoulutus tarvitsee tiukan tilanneanalyysin alan ammattilaisten toimesta. Yksin Pisa-tulokset eivät riitä kertomaan koulutuksen vahvuuksista ja epäkohdista. Tutkimustieto oppilasaineksen muutoksista, opetushenkilökunnan osaamistasosta, käytössä olevista pedagogisista menetelmistä ja koulutuksen resursseista auttavat hahmottamaan peruskoulutuksen todellisen tilanteen. Hallituksen leikkauslistat koulutuksesta on peruttava välittömästi. Tarvitsemme uudistamistyöhön lisää taloudellisia resursseja. Tilannetta ei helpota yhtään tehty linjaus oppivelvollisuusiän nostosta 17 vuoteen. Koulutustakuu tarvitsee täsmätoimia koulupudokkaiden auttamiseksi. Osaava ja innostunut opetushenkilökunta on voimavaramme. Opettajakoulutuksen remontti on tehtävä välittömästi. Opettajat tarvitsevat uusia pedagogisia työtapoja, eväitä erilaisten oppilaiden huomioimiseen ja työn päivittämistä yhteiskunnan vaatimusten tasolle. Raja-aidat varhaiskasvatuksen, yhtenäisen peruskoulun ja toisen asteen välillä ovat kaatuneet. Miksei tämä näy myös opetushenkilökunnan koulutuksessa? Uskallan nostaa keskustelua myös opettajien palkkauksesta, työoloista, täydennyskoulutustarpeesta sekä kodin ja koulun välisestä yhteistyökyvystä. Kun opiskelin itse luokanopettajaksi, kuului opintoihin av-välineiden hallinnassa piirtoheitin. Opetusteknologia on muuttunut vauhdilla ja uusia apuvälineitä on tullut liukuhihnalla. Tekniikkaa on pystyttävä soveltamaan luonnollisesti koulutuksessa. Älytaulut, dataprojektorit ja tietokoneet menettävät merkityksen, ellei oppisisältöjä kehitetä ja uudisteta. Teknologia ei ole itsetarkoitus vaan väline uuden oppimisessa. Meillä on paljon mahdollisuuksia uusien oppimisympäristöjen rakentamisessa. Aivan toinen luku on peruskoulun sisältöjen, tuntijaon ja opetettavien aineiden uudistustyö. Viimeisin harjoitus kariutui talouskysymyksiin. Pisa-tulokset antavat signaaleja osaamisestamme. Aine- ja aihekokonaisuuksia pitää pystyä ravistelemaan. Kasvu ja oppiminen ovat hyvin yksilöllisiä asioita. Kasvatusvastuuta ei voida ulkoistaa yksin yhteiskunnalle, eikä koulutuspaineita opettajille. Ratkaisevassa roolissa ovat myös lasten ja perheiden asenteet koulumaailmaa kohtaan. Vaadimmeko opiskelijoilta liikaa vai liian vähän? Miksi lapset eivät viihdy koulussa? Ovatko vanhemmat peruskoulun voimavara vai rasite? Eriytyykö opetus liikaa oppilaiden ja koulujen välillä? Meillä on oiva tilaisuus käydä rakentavaa vuoropuhelua peruskoulun kehittämisestä. Tähän työhön olen itse valmis mukaan. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peruskoulu, PISA, opettajankoulutus, oppivelvollisuus |
