Ilkka Luoma: hyvinvointialueen muodostaminen

30.12.2021

Suomalainen yhteiskunta on suuren muutoksen edessä väestömme ikääntyessä, palvelutarpeiden kasvaessa, syntyvyyden ja väestönkehityksen eriytyessä maamme eri alueilla. Työelämään tulevat ikäluokat ovat aiempaa pienempiä ja korkeasti koulutetut osaajat keskittyvät entisestään. Taataksemme kaikille suomalaisille yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu koottava leveämmille hartioille - hyvinvointialueille, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluista 1.1.2023 alkaen.

Jatkossa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvat palvelut rahoitetaan pääosin valtion toimesta - tarveperusteisesti. Hyvinvointialueen palvelutarpeeseen perustuva rahoituspohja voi poiketa merkittävästikin nykyisten sote- ja pela-organisaatioiden palvelurakenteiden ja -tuotantotapojen pohjalta muodostuneista kustannuksista. Tarveperusteiseen rahoitukseen on tarkoitus siirtyä 7 vuoden siirtymäkauden kuluessa. Siirtymäkausi helpottaa hieman talouden sopeuttamista, mutta toisaalta muutoskustannukset haastavat. Erityisesti niille hyvinvointialueille, joilla ei ole edeltävää hyvinvointialueen kokoista sote-kuntayhtymärakennetta, tietohallinnon järjestelmien muutoskustannukset sekä palkkaharmonisoinnin kustannukset aiheuttavat merkittävän lisärasitteen - näin myös Pohjois-Pohjanmaalla.

Myös kunnat ja kaupungit ovat uuden tilanteen edessä - sote- ja pela-palveluiden rahoittamiseen käytetty laskennallinen osuus kunnallisverosta, yhteisöverosta sekä valtionosuuksista jää kuntien rahoituspohjasta pois. Kansallisella tasolla hyvinvointialue-uudistus on kustannusneutraali - sekä sote- ja pela-palveluiden menoja että niiden rahoittamiseen käytettyjä verotuloja ja valtionosuuksia leikataan samassa suhteessa. Yksittäisen kunnan tai kaupungin kohdalla tilanne on erilainen - sote- ja pela-palveluiden kustannusrakenne voi poiketa laskennallisesta rahoituspohjasta ja näin ollen yksittäisen kunnan osalta siirtyvät tulot ja menot voivat olla erisuuruiset aiheuttaen osalle kuntia talouden sopeuttamistarpeita.

Kiinteistöjen omistus ja kustannukset keskusteluttavat uudistuksen yhteydessä. Uuden lainsäädännön mukaan sairaanhoitopiirien varat ja velat siirtyvät hyvinvointialueille, mutta perustason sote- ja pela-kiinteistöt (esimerkiksi terveyskeskukset, paloasemat, vanhusten palveluasumisen yksiköt) jäävät kuntien omistukseen. Ensimmäisten kolmen vuoden ajan hyvinvointialueilla on velvoite vuokrata kuntien omistamat sote- ja pela-kiinteistöt, mutta em. siirtymäajan jälkeen hyvinvointialueet vuokraavat sote- ja pela-kiinteistöt kunnilta, kaupungeilta tai yksityisiltä tilojen omistajilta oman tarpeensa mukaan, ei lainsäädäntöön perustuvan velvoitteen perusteella.

Nykytilanteessa Pohjois-Pohjanmaalla on 19 järjestämisvastuullista sote-organisaatiota ja 2 pelastuslaitosta. Nykyinen palveluiden järjestämisrakenne on varsin hajanainen jatoiminnallinen muutos Pohjois-Pohjanmaalla on erittäin merkittävä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstömäärä tulee olemaan noin 17-18000 työntekijää ja vuosibudjetti noin 1,6 miljardia euroa, jonka päälle tulee vielä arviolta noin 100 miljoonan euron vuotuinen erikoissairaanhoidon palveluiden myynti yliopistollisesta sairaalasta toisille hyvinvointialueille.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen synty tarkoittaa erittäin merkittävää muutosta - vuosibudjetilla mitaten Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tulee olemaan maan kolmanneksi suurin, maantieteellisellä laajuudella mitaten toiseksi suurin ja yhteen liittyvien organisaatioiden määrällä sekä alueelle sijoittuvien kuntien määrällä mitaten suurin. Näin suuren muutoksen hallittu valmistelu vaatii aikaa ja resursseja. Pohjois-Pohjanmaalla onkin lähdetty ripeästi liikkeelle erittäin hyvässä yhteistyössä ja vahvassa poliittisessa ohjauksessa. Käytännössä kaikki merkittävät linjaukset on käyty läpi, käsitelty ja hyväksyttypoliittisissa seurantaryhmissä ennen väliaikaisen valmistelutoimielimen päätöksentekoa. Tavoitteena onkin, että vahvan poliittisen ohjauksen turvin on mahdollista valmistella 1.3.2022 työnsä aluevaalien jälkeen aloittavalle aluevaltuustolle pohjaehdotukset hyvin monesta merkittävästä asiasta, kuten organisaatiosta, hallintosäännöstä, tietojärjestelmistä, hyvinvointialueen palvelustrategiasta jne. Tämä mahdollistaa aluevaltuuston toiminnan alkuvaiheessa maalis-kesäkuussa tiiviin ohjauksen ja päätöksentekovaiheen, jonka myötä päästäänhallittuun toimeenpanoon heinäkuusta 2022 eteenpäin. Näin tulee varmistetuksi huolellinen toiminnan haltuun otto sekä mahdollisimman realistinen ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden 2023 talousarvion valmistelu. Kaiken em. valmistelun tavoitteena on luonnollisesti sote- ja pela-palveluiden sujuva toiminta ja häiriötön siirtymä uudelle järjestäjälle vuoden vaihteessa 2022/2023.

Edellä olen kuvannut hyvinvointialue-uudistuksen keskeistä sisältöä sekä kansallisella tasolla että alueellisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen näkökulmasta. Suomen historian ensimmäiset aluevaalit lähestyvät nopeasti ja vaalipäivä on 23.1.2022. Em. vaaleissa Pohjois-Pohjanmaalle valitaan aluevaltuustoon 79 aluevaltuutettua. Muutosjohtajana minulle on usein esitetty kysymys, miksi vaaleissa kannattaa ja pitäisi äänestää. Tulevat 79 Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuutettua käyttävät ylintä päätösvaltaa alueellamme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita koskien. Jokainen meistä tarvitsee elämänsä varrella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja hädän hetkellä meidän on voitava luottaa myös pelastustoimen kriittisen tärkeitä palveluita olevan tarjolla riittävän nopeasti ja ammattitaitoisesti meitä jokaista auttaen. Näin ollen tämä uudistus koskee meitä jokaista suomalaista ja omaan arkeen vaikuttavien palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kannattaa vaikuttaa. Kannattaa siis äänestää!

Ilkka Luoma

muutosjohtaja, väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue

01.07.2022EU alueiden komitea: Arktinen raporttini hyväksyttiin
22.04.2022Tiedote Raksilan suunnitteluvarauksesta
18.03.2022Hailuodon kiinteä yhteys etenee
03.03.2022Declaration of the European Union Regions and Cities on Solidarity with Ukraine
01.03.2022Oulusta apua Ukrainaan
20.01.2022Valmistelua kohti aluevaltuustoa
11.01.2022Keskustan aluevaaliohjelma: vahvistamme lähipalveluita
30.12.2021Ilkka Luoma: hyvinvointialueen muodostaminen
23.11.2021Mirja Vehkaperä - ehdolla hyvinvointialueen päättäjäksi
02.06.2021Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026

Siirry arkistoon »