Komissaariehdokkaita tarjolla

Share |
22.05.2019

Euroopan parlamentin vaalien jälkeen alkaa uuden komission nimitysprosessi. Komissio on EU:n toiminnan moottori, sillä se tekee lakiehdotukset ja varmistaa toimeenpanon. Komissio on EU:n sopimusten vartija. Kaikille EU:n kansalaisille ja koko maailmalle on tärkeää saada toimintakykyinen komissio, jonka puheenjohtajalla erityisesti täytyy olla vahva luottamus ja mandaatti.

Komission puheenjohtajan ja komission nimittämisen eri vaiheissa ovat mukana jäsenvaltioiden johtajat ja Euroopan parlamentti. Puheenjohtaja ratkeaa osana muutaman muun keskeisen tehtävän jakautumista eri jäsenvaltioille; merkitystä on muun muassa Neuvoston puheenjohtajan eli EU-presidentin, Unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan eli EU:n ulkoministerin sekä euroryhmän puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan paikkojen jaolla eri maille ja maaryhmille.

Eurooppalaiset puolueet ovat asettaneet omat kärkiehdokkaansa tavoittelemaan EU-komission puheenjohtajan virkaa. ALDEn, jota keskusta edustaa, yksi kärkiehdokkaista on kilpailukomissaari, tanskalainen Margrethe Vestager. Hän on tullut tunnetuksi vahvasta toiminnastaan kansainvälisen veronkierron torjumiseksi ja globaalien suuryritysten toiminnan epäkohtien perkaamiseksi.

Suomessakin on herätty komissaaripeliin. Viimeksi SDP:n Eero Heinäluoma, entinen valtiovarainministeri ja eduskunnan puhemies, ilmoittautui komissaariehdokkaaksi. Suomen EU-komissaari on tullut lähes poikkeuksetta suurimman hallituspuolueen ehdokkaasta. Erkki Liikanen oli paalupaikalla tehtävään ensimmäisenä, toimittuaan Suomen jäsenyysneuvottelujen ajan Suomen suurlähettiläänä EY:ssä. Kun demarien valtakausi katkesi keskustan vaalivoittoon 2003, seuraavaksi komissaariksi nousi vuosikymmeneksi Olli Rehn. Keskustan valtakausi taas katkesi, kun kokoomuksesta tuli 2011 ensimmäistä kertaa eduskunnan suurin puolue. Kokoomuksen ensimmäiseksi komissaariksi tuli Jyrki Katainen, joka siirtyi tehtävään luopuessaan pääministerin paikasta.

Komissaari ei toki ole oman maansa edustaja, vaan jäsenvaltioista riippumaton virkamies. Jokainen jäsenmaa on kuitenkin perussopimuksia uudistettaessa pitänyt tiukasti kiinni siitä, että jokainen jäsenvaltio asettaa oman komissaariehdokkaan ja myös saa oman komissaarin.

Euroopan parlamentti kuulee komissaariehdokkaat ja ilman sen luottamusta tehtävään ei ole asiaa.

Euroopan parlamentin kokoonpanosta tulee aiempaa moni-ilmeisempi ja sen voimasuhteet saattavat muuttua vielä kesken vaalikaudenkin. Komission puheenjohtajan löytämisestä ja jäsenten nimittämisestä tulee varmuudella aiempaa monimutkaisempi prosessi.

Suomessakin on syytä katsoa tarkasti, miten parlamentin voimasuhteet muodostuvat ja muut keskeiset paikat jakautuvat. Voi olla, että tällä kertaa eurooppalainen asetelma ei puoltaisikaan Suomen perinnettä asettaa komissaariehdokas suurimmasta hallituspuolueesta. Tämäkin tilanne selkeytyy muutaman päivän päästä kun vaalitulos on selvillä.

Julkaistu Uuden Suomen blogissa 22. toukokuuta 2019.

25.05.2019Mirjan blogi: Osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista täytyy tukea
24.05.2019Mirjan blogi: Toivon työlleni jatkoa
24.05.2019Suomenmaa: Pakotteiden laajeneminen energiasektorille haitallista Suomelle ja EU:lle
23.05.2019MustRead: "EU:n turvapaikkapolitiikasta keskustellaan nyt laittomien tulijoiden ehdoilla", sanoo sitovia kiintiöitä kannattava suomalaismeppi
22.05.2019Komissaariehdokkaita tarjolla
22.05.2019Turun Sanomat: Suomalaista ruokaa myös tulevaisuudessa
21.05.2019Mirjan blogi Kalevassa: Suomen varmistettava liikennehankkeille EU-rahoitus
21.05.2019Tiedote: Pohjoinen Ulottuvuus ja Venäjä esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella
20.05.2019Selänne-lehti: Mirja Vehkaperä: "Ilmasto-, maahanmuutto- ja energiakysymysten isot linjat ratkaistaan Euroopassa"
20.05.2019Suomenmaa: Keskustameppi Vehkaperä vaatii EU:n maata­lous­po­li­tiik­kaan ja kansalliseen hallintoon joustavuutta

Siirry arkistoon »