Kaleva: Kaivoslainsäädäntöä on syytä uudistaa - vastuukysymysten ohella on nostettava pöydälle tulonjaon oikeudenmukaisuus

Share |
04.03.2019

Vilkas kansalaiskeskustelu kaivostoiminnan oikeutuksesta ja periaatteista osoittaa, että myös Suomessa on todellinen tarve uudistaa alan lainsäädäntöä. Vaikka kiertotalous ja resurssien tehokkaampi käyttö yleistyvät, emme pääse mihinkään siitä, että monia metalleja ja mineraaleja on louhittava maaperästä, koska niitä tarvitaan jokapäiväisessä elämässämme.

Monet talouden muutokset, kuten akkuteknologia vaikkapa sähköautojen ja älylaitteiden lisääntymisen vuoksi, lisäävät tätä tarvetta.

Kun kyse on uusiutumattomista luonnonvaroista, joiden arvo tulevaisuudessa vain kasvaa, tulisi kiinnittää erityistä huomiota toiminnan kestävyyteen. EU:n laajat lainsäädäntöpaketit kiertotaloudesta ja resurssien tehokkaasta käytöstä tähtäävätkin siihen, että käytämme luonnonvaroja harkiten ja tuhlaamatta.

Ei Suomessakaan juuri kukaan halua kaivostoimintaa kokonaan kieltää, vaan kansalaiskeskustelusta piirtyy esiin valistunut huoli siitä, toimitaanko kaivosalalla kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Ilmi tulleet käytännön esimerkit osoittavat, että lainsäädäntö on edullinen kaivostoiminnan harjoittajille, mutta siinä on ongelmia ympäristövastuun, maanomistajien oikeuksien ja voittojen jakautumisen näkökulmista.

Esimerkiksi Talvivaaran massiiviset vesienhallintaongelmat osoittivat, että toiminnan harjoittaja oli käynnistänyt prosessin, jota ei kyennyt hallitsemaan.

Taustalla olivat puutteelliset suunnitelmat ja ilmeisesti heikkolaatuinen rakentaminen, jotka kuitenkin olivat läpäisseet lupaprosessin. Ongelmien ilmetessä pienellä alueellisella ely-keskuksella ei ollut riittävästi resursseja valvontaan ja toimenpiteisiin.

Talvivaaran ongelmat voivat olla äärimmäinen huono esimerkki, mutta tällaisia virheitä ei saa toistaa. Ei voi muodostua säännöksi, että kun toimija joutuu ongelmiin, valtio hoitaa ne veronmaksajien rahalla ja uusi toimija pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä.

Kaivostoiminnan harjoittamiselta tulee siis edellyttää sekä huolellista ympäristövaikutusten arviointia että ehdotonta ympäristövastuuta. Ympäristölle ja lähialueen ihmisille ja elinkeinoille aiheutuvien haittojen korjaamiseksi tulee toimijoilta edellyttää riittävän suurten vakuuksien asettamista toimiluvan ehtona.

Vastuukysymysten ohella on nostettava pöydälle tulonjaon oikeudenmukaisuus. Nyt maanomistaja joutuu hyväksymään ilmoitusasiana maalleen tehdyn kaivosvaltauksen. Maankäyttö voi joutua vuosikymmeniksi epävarmaan tilaan, vaikka lopulta mitään kaivosta ei syntyisikään. Ja jos syntyy, maanomistaja saa oman korvauksensa pitkän ajan kuluessa pienenä murto-osana hyödynnetyn raaka-aineen arvosta.

Tätä kysymystä eduskunta voisi pohtia tekeillä olevien maanlunastuslain muutosten yhteydessä, kun oikeusministeriö saa niitä koskevan esityksensä valmiiksi.

Vielä nousee esiin kysymys verotuksesta. Monissa maissa on erillinen kaivosvero. Kun talous on kansainvälistynyt, monien kaivosalan toimijoiden kotipaikka on muualla ja voitot kulkevat Suomen verotuksen ulottumattomiin. Kaivostoiminnan verotus esimerkiksi louhitun malmin arvoon sidottuna ja verotuottoja myös kaivosten sijaintipaikkakunnille palauttaen olisi yksi mahdollinen vaihtoehto.

Teksti on julkaistu Kalevassa 2. maaliskuuta 2019

13.03.2019Ilkka: Unkarin hallituksen anti-EU-kampanjat käyvät järjettömiksi
08.03.2019Verkkoavain: Suomen meppidelegaatio on kummajainen
07.03.2019Rantapohja: Osal­li­suu­des­ta ja vai­kut­ta­mi­ses­ta
05.03.2019Suomenmaa: Lapsi­myön­teiset vaalit
04.03.2019Kaleva: Kaivoslainsäädäntöä on syytä uudistaa - vastuukysymysten ohella on nostettava pöydälle tulonjaon oikeudenmukaisuus
01.03.2019Suomenmaa: EU ja Venäjä, mitä uutta?
25.02.2019Kainuun Sanomat: Meidän on vietävä metsäosaamistamme vahvemmin maailmalle
21.02.2019Lapin Kansa: Arktisuus on koko EU:n asia
18.02.2019Iltalehti: Jättiulkoistuksia säästöjen perässä - Oulun yksityiset hoivakodit viranomaisten puuttumislistan kärjessä: Peiliin katsomisen paikka
17.02.2019Äks: Europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä Äänekoskella: Raideliikenteeseen palataan varmasti vielä uudestaan

Siirry arkistoon »