Lapin Kansa: Arktisuus on koko EU:n asia

Share |
21.02.2019

Lapin yliopiston arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä oli huolissaan (12.2.2019), ettei arktisissa asioissa ole edistytty. Väittäisin kuitenkin, että pienin askelin. On pystytty sopimaan jääpeitteen sulamisesta vapautuneiden arktisten alueiden jaosta ja kalastusalueista, ja Heikkilän mainitsema arktinen huippukokous toteutunee Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuoden loppupuolella.

Suuria odotuksia on Suomen lisäksi myös muilla. Arktisesta kilpajuoksusta puhuttiin viimeistään siitä lähtien, kun venäläiset vuonna 2007 pystyttivät lippunsa pohjoisnavalle meren pohjaan ja siten symbolisesti vaativat itselleen arktista aluetta mittavine öljy- ja kaasuvarantoineen. Kiinnostus alueeseen on jatkuvasti suurta luonnonvarojen ja sulamisen takia avautuvan Koillisväylän myötä. Samalla jään sulamisen ja merivesien lämpenemisen seuraukset herättävät globaalisti huolta.

Euroopan unioniakin arktinen kiinnostaa. EU:lla on yhteinen arktisen politiikan strategiapaperi, ja vuonna 2017 belgialainen Marie-Anne Coninsx nimettiin ensimmäiseksi EU-lähettilääksi arktiselle alueelle. Tällä viikolla Euroopan parlamentti äänesti hyväksynnästään arktisten maiden kesken neuvoteltuun sopimukseen, jolla asetetaan rajat tulevalle mahdolliselle kaupalliselle kalastukselle arktisilla vesillä. Parhaillaan EU:ssa valmistellaan myös uutta arktista paperia.

Kaikesta huolimatta EU:n huomio pysyy visusti etelässä: Välimerellä, Lähi-idässä ja Afrikassa. Etelä kuohuttaa suomalaisiakin. Monilla on enemmän tai vähemmän perusteltua sanottavaa maahanmuutosta tai Välimeren EU-maiden taloudenpidosta.

Meidän tulisi käyttää enemmän energiaamme siihen, että nostamme sinnikkäästi pohjoisen aidosti ja vahvasti EU:n agendalle. Kukaan muu ei sitä puolestamme tee.

Arktinen ei ole vain Pohjois-Suomen asia. Se on koko Suomen asia. Suomi on profiloitunut hyvänä yhteistyökumppanina ja aloitteentekijänä arktisella alueella. Se on meille väylä kasvattaa vaikutusvaltaamme.

 

Samalla on todettava, että arktinen ei ole vain Suomen asia. Se on koko EU:n asia. Arktisuus on alusta, jolla tehdään yhteistyötä isojen kysymysten äärellä. Arktinen tuo jo nyt yhteen tutkijat, kansalaisjärjestöt ja päättäjät ympäri maailmaa.

Yhteistyö arktisella on jatkunut Kiinan, Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa, vaikka muuten kyseiset maat eivät noudattaisi sääntöpohjaista maailmankauppaa tai pitäisi kiinni yhteisistä sopimuksista. Vaikka Itä-Ukrainan ja Krimin valtauksen takia EU on asettanut Venäjälle kohdennettuja pakotteita, arktisella alueella on tehtävä työtä ympäristön suojelemiseksi. Vaikka Yhdysvallat uhkaavat tariffeilla, meillä on yhteisiä intressejä arktisella. Yhteistyön lomassa voi keskustella muustakin. Maailmanpolitiikan valtasuhteiden jännittyessä arktinen diplomatia voi tulla tulevaisuudessa tosi tarpeeseen.

Mittaamattomien luonnonvarojen ja Koillisväylän lisäksi arktisella alueella asuu arviolta noin neljä miljoonaa ihmistä. Pohjoisen alueen toiminnassa on huomioitava alkuperäiskansojen tarpeet, perinteiset elinkeinot ja alueen ihmisten osaaminen. Mitään ei voi tuoda tai viedä ilman paikallisten asukkaiden hyväksyntää.

Nyt kaivataan ideoita, joilla kaikki EU-maiden kansalaiset saadaan sisäistämään pohjoiset asiat omaksi asiakseen - EU:n yhteiseksi asiaksi. Vähän samaan tapaan kuin me kaukaisessa Pohjolassa olemme sisäistäneet Välimeren maahanmuuttoreitit asiaksi, johon Suomen muiden mukana tulee panostaa ja löytää ratkaisuja. Arktinen on EU:n portti maailmanlaajuiseen keskusteluun.

Juttu on julkaistu Lapin Kansassa 21.2.2019.

25.05.2019Mirjan blogi: Osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista täytyy tukea
24.05.2019Mirjan blogi: Toivon työlleni jatkoa
24.05.2019Suomenmaa: Pakotteiden laajeneminen energiasektorille haitallista Suomelle ja EU:lle
23.05.2019MustRead: "EU:n turvapaikkapolitiikasta keskustellaan nyt laittomien tulijoiden ehdoilla", sanoo sitovia kiintiöitä kannattava suomalaismeppi
22.05.2019Komissaariehdokkaita tarjolla
22.05.2019Turun Sanomat: Suomalaista ruokaa myös tulevaisuudessa
21.05.2019Mirjan blogi Kalevassa: Suomen varmistettava liikennehankkeille EU-rahoitus
21.05.2019Tiedote: Pohjoinen Ulottuvuus ja Venäjä esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella
20.05.2019Selänne-lehti: Mirja Vehkaperä: "Ilmasto-, maahanmuutto- ja energiakysymysten isot linjat ratkaistaan Euroopassa"
20.05.2019Suomenmaa: Keskustameppi Vehkaperä vaatii EU:n maata­lous­po­li­tiik­kaan ja kansalliseen hallintoon joustavuutta

Siirry arkistoon »