Maaseudun Tulevaisuus: Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa muovi

04.01.2019

Suomen kansallinen muovitiekartta on ensimmäinen laatuaan

Euroopassa tuotetaan joka vuosi 25 miljoonaa tonnia muovijätettä ja muovin käytön arvioidaan tuplaantuvan parinkymmenen vuoden aikana.

Meriin päätyy 5–12 miljoonaa tonnia muoviroskaa vuosittain. Tämä ei uhkaa yksin meriä ja meren elämää, vaan päätyy ravintoketjun kautta lopulta myös ihmisiin.

Suomi voi olla erinomaisen kiertotalous- ja biotalous­osaamisen ansiosta edellä­kävijä muovihaasteen ratkaisijana.

Euroopan parlamentin hyväksymien suunnitelmien mukaan tietyt kertakäyttöiset muovituotteet kiellettäisiin EU:n markkinoilta vuodesta 2021 alkaen.

Tämä äskettäin parlamentin käsittelyssä ollut ehdotus listaa yleisimmät muoviroskat, joita löytyy Euroopan merien rannoilta, kuten muovia sisältävät kertakäyttöastiat, aterimet, pillit sekä vanupuikot.

Ympäristöministeriö julkisti hiljattain kansallisen muovitiekartan, jonka ydinviesti on: Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa.

Suomen kansallinen muovi­tiekartta on ensimmäinen laatuaan.

Se on hyvä muovien koko elinkaaren huomioon ottava esimerkki muille maille, jotka ovat ryhtyneet laatimaan omia ohjelmiaan muovin haittojen hillitsemiseksi.

Lyhyellä aikavälillä suurimmat odotukset kohdistuvat muovien nykyistä tehokkaampaan kierrätykseen. Muovitiekartta tukee hyvin EU:n muovistrategian tavoitteita ja toimia muovin kierrätyksen tehostamiseksi ja muovin vähentämiseksi.

EU:n tavoite on, että kaikki muovi olisi kierrätyskelpoista vuoteen 2030 mennessä.

On tärkeää, että kierrätysmuovia saadaan hyötykäyttöön nykyistä enemmän kehittä­mällä kierrätystä kattavammaksi ja kustannus­tehokkaammaksi.

Pidemmällä tähtäimellä kierrätyksen, uusiomuovin ja sääntelyn lisäksi ratkaisu on ennen kaikkea erilaisissa muovia korvaavissa kestävissä materiaaleissa ja keksinnöissä.

Monille muovisille kertakäyttötuotteille on jo kehitetty vaihtoehtoisia materiaaleja ja suomalaiset yritykset ovat tällä saralla edelläkävijöitä.

Suomalaisen metsäalan tulevaisuus on vahvasti eri­laisissa kuitupohjaisissa bio­materiaaleissa.

Suomen on pyrittävä kansainväliseksi mallimaaksi ja meidän on tuotava oma panostuksemme muoviongelman ratkaisemiseksi erityisesti biotaloutta hyödyntämällä. Samalla saamme uusia työ­paikkoja ja kasvua koko Suomeen sekä vahvistamme mainettamme maailmalla edistyksellisenä maana.

EU:n muovistrategian johtavana ajatuksena on uusien investointien ja työpaikkojen luominen. Suomen tulee myös kansallisesti lisätä käytännön toimenpiteitä, joilla niin kuluttajia kuin yrityksiäkin kannustetaan muovin korvaamiseen ja minimointiin.

Kuluttajille muovin kierrättäminen pitää tehdä helpoksi. Yrityksille muovista luopuminen on liiketaloudellisesti kannattavaa ja planeetallamme elintärkeää.

Hanna Kosonen

kansanedustaja (kesk.)

muovitiekartan yhteistyöryhmän puheenjohtaja

Mirja Vehkaperä

Euroopan parlamentin jäsen (kesk.)

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Lukijalta-palstalla 4.1.2019.

25.05.2019Mirjan blogi: Osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista täytyy tukea
24.05.2019Mirjan blogi: Toivon työlleni jatkoa
24.05.2019Suomenmaa: Pakotteiden laajeneminen energiasektorille haitallista Suomelle ja EU:lle
23.05.2019MustRead: "EU:n turvapaikkapolitiikasta keskustellaan nyt laittomien tulijoiden ehdoilla", sanoo sitovia kiintiöitä kannattava suomalaismeppi
22.05.2019Komissaariehdokkaita tarjolla
22.05.2019Turun Sanomat: Suomalaista ruokaa myös tulevaisuudessa
21.05.2019Mirjan blogi Kalevassa: Suomen varmistettava liikennehankkeille EU-rahoitus
21.05.2019Tiedote: Pohjoinen Ulottuvuus ja Venäjä esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella
20.05.2019Selänne-lehti: Mirja Vehkaperä: "Ilmasto-, maahanmuutto- ja energiakysymysten isot linjat ratkaistaan Euroopassa"
20.05.2019Suomenmaa: Keskustameppi Vehkaperä vaatii EU:n maata­lous­po­li­tiik­kaan ja kansalliseen hallintoon joustavuutta

Siirry arkistoon »