Mirjan kirjoitus Turun Sanomissa: Uusi sivu EU:n ja Japanin yhteistyösuhteessa avaa mahdollisuuksia Suomelle

Share |
28.12.2018

Suomen vienti ja suomalaiset yritykset alkavat hyötyä helmikuusta 2019 lähtien konkreettisesti, kun EU:n ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen odotetaan astuvan voimaan. Euroopan parlamentti hyväksyi sopimuksen joulukuun täysistunnossa.

Japani on Kiinan jälkeen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa. Suomen vienti Japaniin on reilusti ylijäämäistä. Toissa vuonna tavarakaupan arvo Japaniin oli 1,3 miljardia euroa.

Yli viisi vuotta kestäneiden neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus avaa suomalaisille yrityksille uusia kauppa- ja kasvumahdollisuuksia yhdellä maailman suurimpiin kuuluvista kuluttajamarkkinoista.

Kun sopimus astuu voimaan, poistuvat tullit välittömästi lähes 90 prosentilta vientituotteista. Siirtymäaikojen jälkeen tavarakauppa on lähes sataprosenttisesti tullivapaata.

Tämä tietää hyvää suomalaiselle metsäteollisuudelle, tekstiiliyrityksille sekä maatalouden ja elintarvikkeiden viejille.

Tärkeimmät vientituotteemme Japaniin ovat havupuu, puurakennustuotteet sekä paperi, kartonki ja pahvi. Esimerkiksi sahapuulta tullit poistuvat viimeistään seitsemän vuoden kuluessa. Monissa Suomen viennille tärkeissä tuotteissa kauppa vapautuu heti.

Tullien pudottamisen lisäksi Japani on mukauttanut sääntelyään, joten suomalaisten elintarvikkeiden mahdollisuudet päästä Japanin markkinoille parantuvat.

Tulevaisuudessa tuntunee käsittämättömältä, että vielä 2018 maksoimme juuston viennistä 30-40 prosentin tullimaksuja. Maataloustuotteiden hyväksyntä- ja tuontimenettelyt tulevat aiempaa yksinkertaisemmiksi.

Suomalaiset tietävät, että meillä on jotain yhteistä japanilaisten kanssa esteettisessä maussamme. Tämä näkyy japanilaisten kiinnostuksena suomalaiseen designiin ja tekstiileihin.

Suomella on Japanissa ansaitusti puhdas ja moderni imago. Japanilaiset ovat panneet merkille myös suomalaisen ICT-osaamisen ja start up -pöhinän.

Ulkomaalaiset yritykset kokevat Japanin yrityskulttuurin usein varsin haastavana. Sopimuksella pyritään selkiyttämään tilannetta.

Lisäksi Japani on jo neuvottelujen aikana mukauttanut EU:n vaatimuksesta monia sääntelyjä, jotka helpottavat ja yksinkertaistavat kaupankäyntiä.

Sopimus on merkittävä saavutus EU:lle. Suomelle se on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka pieni maa hyötyy merkittävästi EU:n kautta neuvotellulla sopimuksella yhden maailman suurimman kuluttajamarkkinan kanssa. Yksin emme tähän pystyisi.

EU:lla on meneillään lukuisia muita vapaakauppasopimusneuvotteluja, jotka helpottavat suomalaisyritysten ja tuotteiden markkinoille pääsyä ja sujuvoittavat kauppaa ympäri maailmaa. Sopimuksien myötä EU tukee merkittävästi jäsenvaltioiden talouksia siinä epävarmuudessa, jonka Venäjän ja Yhdysvaltain toiminta on maailmankauppaan aiheuttanut.

Yhdessä strategisen kumppanuussopimuksen kanssa vapaakauppasopimus lähettääkin merkittävän viestin nykymyllerryksessä, jossa suurvallat näyttävät voivan lähes silmänräpäyksessä vetäytyä yhteisesti sovituista sopimuksista.

Kaksi talousaluetta, joiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on kolmasosa koko maailman bkt:sta näyttävät nyt, että ne puolustavat sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää.

Kun perustamme yhteistyön yhteisille arvoille ja voimme vankkumatta luottaa yhdessä sovittuihin sääntöihin, uskaltavat yritykset ja investoijat ottaa suurempia ja pidemmän aikavälin visioihin perustuvia riskejä. Tähän perustuu vakaa talouskasvu ja luottamus tulevaisuuteen.

28.12.2018 Turun Sanomissa julkaistu teksti.

13.03.2019Ilkka: Unkarin hallituksen anti-EU-kampanjat käyvät järjettömiksi
08.03.2019Verkkoavain: Suomen meppidelegaatio on kummajainen
07.03.2019Rantapohja: Osal­li­suu­des­ta ja vai­kut­ta­mi­ses­ta
05.03.2019Suomenmaa: Lapsi­myön­teiset vaalit
04.03.2019Kaleva: Kaivoslainsäädäntöä on syytä uudistaa - vastuukysymysten ohella on nostettava pöydälle tulonjaon oikeudenmukaisuus
01.03.2019Suomenmaa: EU ja Venäjä, mitä uutta?
25.02.2019Kainuun Sanomat: Meidän on vietävä metsäosaamistamme vahvemmin maailmalle
21.02.2019Lapin Kansa: Arktisuus on koko EU:n asia
18.02.2019Iltalehti: Jättiulkoistuksia säästöjen perässä - Oulun yksityiset hoivakodit viranomaisten puuttumislistan kärjessä: Peiliin katsomisen paikka
17.02.2019Äks: Europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä Äänekoskella: Raideliikenteeseen palataan varmasti vielä uudestaan

Siirry arkistoon »