Mirjan kirjoitus Turun Sanomissa: Uusi sivu EU:n ja Japanin yhteistyösuhteessa avaa mahdollisuuksia Suomelle

Share |
28.12.2018

Suomen vienti ja suomalaiset yritykset alkavat hyötyä helmikuusta 2019 lähtien konkreettisesti, kun EU:n ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen odotetaan astuvan voimaan. Euroopan parlamentti hyväksyi sopimuksen joulukuun täysistunnossa.

Japani on Kiinan jälkeen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa. Suomen vienti Japaniin on reilusti ylijäämäistä. Toissa vuonna tavarakaupan arvo Japaniin oli 1,3 miljardia euroa.

Yli viisi vuotta kestäneiden neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus avaa suomalaisille yrityksille uusia kauppa- ja kasvumahdollisuuksia yhdellä maailman suurimpiin kuuluvista kuluttajamarkkinoista.

Kun sopimus astuu voimaan, poistuvat tullit välittömästi lähes 90 prosentilta vientituotteista. Siirtymäaikojen jälkeen tavarakauppa on lähes sataprosenttisesti tullivapaata.

Tämä tietää hyvää suomalaiselle metsäteollisuudelle, tekstiiliyrityksille sekä maatalouden ja elintarvikkeiden viejille.

Tärkeimmät vientituotteemme Japaniin ovat havupuu, puurakennustuotteet sekä paperi, kartonki ja pahvi. Esimerkiksi sahapuulta tullit poistuvat viimeistään seitsemän vuoden kuluessa. Monissa Suomen viennille tärkeissä tuotteissa kauppa vapautuu heti.

Tullien pudottamisen lisäksi Japani on mukauttanut sääntelyään, joten suomalaisten elintarvikkeiden mahdollisuudet päästä Japanin markkinoille parantuvat.

Tulevaisuudessa tuntunee käsittämättömältä, että vielä 2018 maksoimme juuston viennistä 30-40 prosentin tullimaksuja. Maataloustuotteiden hyväksyntä- ja tuontimenettelyt tulevat aiempaa yksinkertaisemmiksi.

Suomalaiset tietävät, että meillä on jotain yhteistä japanilaisten kanssa esteettisessä maussamme. Tämä näkyy japanilaisten kiinnostuksena suomalaiseen designiin ja tekstiileihin.

Suomella on Japanissa ansaitusti puhdas ja moderni imago. Japanilaiset ovat panneet merkille myös suomalaisen ICT-osaamisen ja start up -pöhinän.

Ulkomaalaiset yritykset kokevat Japanin yrityskulttuurin usein varsin haastavana. Sopimuksella pyritään selkiyttämään tilannetta.

Lisäksi Japani on jo neuvottelujen aikana mukauttanut EU:n vaatimuksesta monia sääntelyjä, jotka helpottavat ja yksinkertaistavat kaupankäyntiä.

Sopimus on merkittävä saavutus EU:lle. Suomelle se on konkreettinen esimerkki siitä, kuinka pieni maa hyötyy merkittävästi EU:n kautta neuvotellulla sopimuksella yhden maailman suurimman kuluttajamarkkinan kanssa. Yksin emme tähän pystyisi.

EU:lla on meneillään lukuisia muita vapaakauppasopimusneuvotteluja, jotka helpottavat suomalaisyritysten ja tuotteiden markkinoille pääsyä ja sujuvoittavat kauppaa ympäri maailmaa. Sopimuksien myötä EU tukee merkittävästi jäsenvaltioiden talouksia siinä epävarmuudessa, jonka Venäjän ja Yhdysvaltain toiminta on maailmankauppaan aiheuttanut.

Yhdessä strategisen kumppanuussopimuksen kanssa vapaakauppasopimus lähettääkin merkittävän viestin nykymyllerryksessä, jossa suurvallat näyttävät voivan lähes silmänräpäyksessä vetäytyä yhteisesti sovituista sopimuksista.

Kaksi talousaluetta, joiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on kolmasosa koko maailman bkt:sta näyttävät nyt, että ne puolustavat sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää.

Kun perustamme yhteistyön yhteisille arvoille ja voimme vankkumatta luottaa yhdessä sovittuihin sääntöihin, uskaltavat yritykset ja investoijat ottaa suurempia ja pidemmän aikavälin visioihin perustuvia riskejä. Tähän perustuu vakaa talouskasvu ja luottamus tulevaisuuteen.

28.12.2018 Turun Sanomissa julkaistu teksti.

25.05.2019Mirjan blogi: Osaamisen kehittämistä ja elinikäistä oppimista täytyy tukea
24.05.2019Mirjan blogi: Toivon työlleni jatkoa
24.05.2019Suomenmaa: Pakotteiden laajeneminen energiasektorille haitallista Suomelle ja EU:lle
23.05.2019MustRead: "EU:n turvapaikkapolitiikasta keskustellaan nyt laittomien tulijoiden ehdoilla", sanoo sitovia kiintiöitä kannattava suomalaismeppi
22.05.2019Komissaariehdokkaita tarjolla
22.05.2019Turun Sanomat: Suomalaista ruokaa myös tulevaisuudessa
21.05.2019Mirjan blogi Kalevassa: Suomen varmistettava liikennehankkeille EU-rahoitus
21.05.2019Tiedote: Pohjoinen Ulottuvuus ja Venäjä esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella
20.05.2019Selänne-lehti: Mirja Vehkaperä: "Ilmasto-, maahanmuutto- ja energiakysymysten isot linjat ratkaistaan Euroopassa"
20.05.2019Suomenmaa: Keskustameppi Vehkaperä vaatii EU:n maata­lous­po­li­tiik­kaan ja kansalliseen hallintoon joustavuutta

Siirry arkistoon »