Mirjan blogi Kalevassa: Oppimistulokset arvioinnin kohteena

Share |
20.11.2018

Koulutuskeskustelu käy vilkkaana kotimaassa. Tähän mennessä keskustelu perustuu Hesarin (HS 18.11.2018) tekemään artikkeliin vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta, jonka mukaan peruskoulun oppimistulokset ovat heikentyneet etenkin opetuksen digitaalisuuden sekä ilmiöpohjaisen oppimisen myötä. Odotan mielenkiinnolla itse tutkimuksen julkaisua, jolloin tutkimustuloksiin ja syy-seuraus-suhteisiin pystytään perehtymään tarkemmin.

Opettajien sekä vanhempien huoli oppilaiden oppimistulosten laskusta on kuitenkin otettava vakavasti. Lisäksi on pidettävä huoli siitä, että oppimistulokset eivät määräydy sen mukaan, kuinka paljon vanhemmat pystyvät tukemaan lastaan kotitehtävien teossa. Nyt tilanne näyttää siltä, että oppimistulokset ovat hyvät niillä oppilailla, joiden vanhemmilla on aikaa ja osaamista olla lapsensa apuna läksyissä. Hesarissa esitellyn tutkimuksen mukaan nähtävissä on selvä ero koulutettujen ja kouluttamattomien lasten vanhempien välillä.

Ilmiöpohjainen oppiminen ei ole uusi keksintö, vaan sitä on toteutettu kouluissa eri tavoin jo pitkään. Ilmiöpohjaisessa oppimisessa oppilaalta edellytetään oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta yhteisöllistä työskentelyä ja kykyä saattaa työ loppuun tietyssä määräajassa.

Keskustelua on käyty siitä, eivätkö nämä tavoitteet ole juuri työelämän mukaisia, ja siksi tavoittelemisen arvoisia myös peruskoulussa. Tässä kohdassa keskustelua unohdetaan se, että lapsen taidot ovat vasta kehittymässä, eikä lapselta voida vaatia samanlaista itseohjautuvuutta kuin aikuisilta edellytetään.

Opettajajohtoista opetusta tarvitaan myös ilmiöpohjaisessa opetuksessa, jotta oppilas kokee pystyvänsä suoriutumaan ilmiöpohjaisesta tehtävästä. Käsiteltävän aihealueen perustiedot on oltava hallinnassa, ennen kuin oppilaalta voidaan edellyttää suuremman kokonaisuuden ymmärtämistä ja oppiainerajat ylittävän tehtävän tai projektin toteuttamista. Alunperinkään ilmiöpohjaisen opetuksen tavoitteena ei ole ollut se, että oppilaat suoriutuisivat tehtävästä ilman opettajan riittävää tukea ja ohjeistusta koko projektin ajan.

Digitaalisuus on tämän päivän lapsille osa arkipäivän elämää, eikä koulu voi jättäytyä digitaalisuuden ulkopuolelle. Koulun on pysyttävä kiinni siinä arjessa, jota oppilaat elävät koulun ulkopuolella. Opettajalla on kuitenkin käytössään laaja valikoima opetuskeinoja, joista digitaaliset oppimisympäristöt ovat vain yksi vaihtoehto. Pelkkä digitaalisuus ei pidä koskaan olla itseisarvo opetuksessa, vaan digitaalisuuden hyödyntämisen täytyy aina palvella pedagogiikan tavoitteita.

 

15.01.2019Mirjan blogi Kalevassa: EU:n aluekehitysvaroilla tuetaan pohjoisia yhteistyöhankkeita
31.12.2018Mirjan mielipidekirjoitus Kalevassa: Pohjoinen on pidettävä kiinni liikenteen pääverkoissa
31.12.2018Mirjan mielipidekirjoitus Lapin Kansassa: Yhteinen metsäpolitiikka voisi tuoda metsäsektorille lisää vakautta
28.12.2018Mirjan kirjoitus Turun Sanomissa: Uusi sivu EU:n ja Japanin yhteistyösuhteessa avaa mahdollisuuksia Suomelle
19.12.2018Kemin lyseon lukiolaiset Brysselissä
13.12.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Suomen metsäosaaminen hyödynnettävä
12.12.2018Suomenmaa: Vehkaperä Strasbourgin iskun jälkeen: "On pohdittava, pitäisikö alentaa viranomaisten kynnystä puuttua turval­li­suu­suh­ka­luo­ki­tuksen alla olevien ihmisten tekemisiin"
03.12.2018Mirjan kolumni Kauppalehdessä: Suomen ja EU:n kehitettävä suhteitaan - ja suhtautumistaan - Afrikkaan
30.11.2018ALDEn Young Visitors -ohjelma antaa nuorille mahdollisuuden tutustua Euroopan parlamenttiin
20.11.2018Mirjan blogi Kalevassa: Oppimistulokset arvioinnin kohteena

Siirry arkistoon »