Mirjan kolumni Akavalaisessa: Koulutukseen on panostettava kehittyvissä maissa

Share |
14.11.2018

”Koiran nimi on Pentu.” Itäisessä Afrikassa kolmeneljäsosaa kolmasluokkalaisista ei ymmärrä, mitä lause tarkoittaa. Yhteensä noin kolmessakymmenessä kehittyvässä maassa vain puolet kaikista aikuisista, jotka ovat käyneet viisi vuotta koulua, osaavat lukea lauseen verran tekstiä.

Siinäpä se ongelma onkin. Koulutuksen laadukkuus.

Oikeus koulutukseen on meidän jokaisen perusoikeus. Se on kirjattu sekä Suomen perustuslakiin että EU:n perusoikeuskirjaan. Sama oikeus koskee lapsia ja aikuisia globaalissa etelässä.

Koulutuksen laatuun panostaminen on keskeistä kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Köyhyyden vähentäminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttäminen on otettava tosissaan. Toimivan demokratian edellytys on koulutettu väestö.

EU:n ja sen jäsenmaiden koulutukselle antaman tuen osuus kehitysavusta on laskenut viime vuosina roimasti. Koulutuksesta puhutaan paljon, mutta se ei kuitenkaan ole riittävästi Suomen eikä EU:n kehitysyhteistyön keskiössä. Kumpikaan ei ole päivittänyt strategiaansa koulutuksen kehittämisestä kehitysyhteistyössään vuosiin.

Tällä vuosisadalla reilusti suurempi osa lapsia ja nuoria pääsee kouluun kehitysmaissa kuin aiemmin, joskin yhä viime vuonna 262 miljoona lasta ja nuorta ei käynyt koulua lainkaan. Se on sama kuin puolet kaikista EU-maiden asukkaista. Vielä huolestuttavampaa on lasten ja nuorten heikot oppimistulokset, josta Suomen ulkoministeriö raportoi kesällä. Yhä useampi lapsi pääsee kouluun, mutta ei opi siellä edes perustaitoja.

Nyt Suomella on tunnettuna koulutusosaajana mahdollisuus toimia EU:n suunnannäyttäjänä koulutuksen tukemisessa, kun kehittyvissä maissa on oppimiskriisi. Koulutuksen laatu pitää nostaa selkeämmin kehityspolitiikan keskiöön.

Euroopan parlamentti äänestää tällä viikolla EU:n kehitysavusta koulutuksen alalla. Mietinnössään parlamentti kehottaa kaikkia EU-maita nostamaan koulutussektorille suunnattavaa rahoitusta. Erityisesti rahaa halutaan korkealaatuisen ja osallistavan perusopetuksen vahvistamiseksi ja vähiten kehittyneille maille annettavan tuen turvaamiseksi. Tämä pitää selkeästi varmistaa seuraavassa EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvässä kehitysrahoituksessa.

Suomen ja koko Euroopan tulevaisuus on kietoutunut koko maailman tulevaisuuteen eikä Eurooppa kehity tyhjiössä irrallaan muusta maailmasta. Yksi parhaimpia tapoja turvata parempi tulevaisuus meille kaikille ja yhteiselle maapallollemme on panostaa laadukkaaseen koulutukseen meillä ja muualla.

23.05.2019MustRead: "EU:n turvapaikkapolitiikasta keskustellaan nyt laittomien tulijoiden ehdoilla", sanoo sitovia kiintiöitä kannattava suomalaismeppi
22.05.2019Komissaariehdokkaita tarjolla
22.05.2019Turun Sanomat: Suomalaista ruokaa myös tulevaisuudessa
21.05.2019Mirjan blogi Kalevassa: Suomen varmistettava liikennehankkeille EU-rahoitus
21.05.2019Tiedote: Pohjoinen Ulottuvuus ja Venäjä esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella
20.05.2019Selänne-lehti: Mirja Vehkaperä: "Ilmasto-, maahanmuutto- ja energiakysymysten isot linjat ratkaistaan Euroopassa"
20.05.2019Suomenmaa: Keskustameppi Vehkaperä vaatii EU:n maata­lous­po­li­tiik­kaan ja kansalliseen hallintoon joustavuutta
17.05.2019Maaseudun Tulevaisuus: Maitoa loiskahti Afrikkaan
17.05.2019Suomenmaa: Keskustameppi Vehkaperä: Suomen pitää hyödyntää EU-rahoitus liiken­ne­hank­keissa
16.05.2019Mirjan blogi Kalevassa: Eurooppa-vaaleissa on paljon pelissä

Siirry arkistoon »