Mirjan kolumni Akavalaisessa: Koulutukseen on panostettava kehittyvissä maissa

Share |
14.11.2018

”Koiran nimi on Pentu.” Itäisessä Afrikassa kolmeneljäsosaa kolmasluokkalaisista ei ymmärrä, mitä lause tarkoittaa. Yhteensä noin kolmessakymmenessä kehittyvässä maassa vain puolet kaikista aikuisista, jotka ovat käyneet viisi vuotta koulua, osaavat lukea lauseen verran tekstiä.

Siinäpä se ongelma onkin. Koulutuksen laadukkuus.

Oikeus koulutukseen on meidän jokaisen perusoikeus. Se on kirjattu sekä Suomen perustuslakiin että EU:n perusoikeuskirjaan. Sama oikeus koskee lapsia ja aikuisia globaalissa etelässä.

Koulutuksen laatuun panostaminen on keskeistä kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Köyhyyden vähentäminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja ympäristön monimuotoisuuden säilyttäminen on otettava tosissaan. Toimivan demokratian edellytys on koulutettu väestö.

EU:n ja sen jäsenmaiden koulutukselle antaman tuen osuus kehitysavusta on laskenut viime vuosina roimasti. Koulutuksesta puhutaan paljon, mutta se ei kuitenkaan ole riittävästi Suomen eikä EU:n kehitysyhteistyön keskiössä. Kumpikaan ei ole päivittänyt strategiaansa koulutuksen kehittämisestä kehitysyhteistyössään vuosiin.

Tällä vuosisadalla reilusti suurempi osa lapsia ja nuoria pääsee kouluun kehitysmaissa kuin aiemmin, joskin yhä viime vuonna 262 miljoona lasta ja nuorta ei käynyt koulua lainkaan. Se on sama kuin puolet kaikista EU-maiden asukkaista. Vielä huolestuttavampaa on lasten ja nuorten heikot oppimistulokset, josta Suomen ulkoministeriö raportoi kesällä. Yhä useampi lapsi pääsee kouluun, mutta ei opi siellä edes perustaitoja.

Nyt Suomella on tunnettuna koulutusosaajana mahdollisuus toimia EU:n suunnannäyttäjänä koulutuksen tukemisessa, kun kehittyvissä maissa on oppimiskriisi. Koulutuksen laatu pitää nostaa selkeämmin kehityspolitiikan keskiöön.

Euroopan parlamentti äänestää tällä viikolla EU:n kehitysavusta koulutuksen alalla. Mietinnössään parlamentti kehottaa kaikkia EU-maita nostamaan koulutussektorille suunnattavaa rahoitusta. Erityisesti rahaa halutaan korkealaatuisen ja osallistavan perusopetuksen vahvistamiseksi ja vähiten kehittyneille maille annettavan tuen turvaamiseksi. Tämä pitää selkeästi varmistaa seuraavassa EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvässä kehitysrahoituksessa.

Suomen ja koko Euroopan tulevaisuus on kietoutunut koko maailman tulevaisuuteen eikä Eurooppa kehity tyhjiössä irrallaan muusta maailmasta. Yksi parhaimpia tapoja turvata parempi tulevaisuus meille kaikille ja yhteiselle maapallollemme on panostaa laadukkaaseen koulutukseen meillä ja muualla.

14.02.2019Tiedote: Keskustan mepit: Eläinten kuljetusolosuhteet saatava kuntoon koko Euroopassa
08.02.2019Mirjan Forum24-kolumni: Huomio maahanmuuton juurisyihin
04.02.2019Tiedote: EU:n koheesiopolitiikalla ja rahoituksella on vahva merkitys Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisessä
01.02.2019Mirjan puheenvuoro Suomen Kuvalehdessä: Romanian korruptioon on voitava puuttua
18.01.2019Mirjan blogi Uudessa Suomessa: Kiinan asema maailmalla vahvistuu, ihmisoikeustilanne heikkenee
18.01.2019Mirjan blogi Suomenmaassa: 20-vuotias euro, odotamme sinulta aikuisen tekoja
16.01.2019Suomenmaan Meppistudio: Bri­tan­ni­an mo­ni­mut­kai­nen bre­xit-pro­ses­si
15.01.2019Mirjan blogi Kalevassa: EU:n aluekehitysvaroilla tuetaan pohjoisia yhteistyöhankkeita
04.01.2019Maaseudun Tulevaisuus: Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa muovi
31.12.2018Mirjan mielipidekirjoitus Kalevassa: Pohjoinen on pidettävä kiinni liikenteen pääverkoissa

Siirry arkistoon »