Mirjan Yläkerta-artikkeli Kalevassa:

Share |
10.10.2018

Arktisen alueen merkityksestä ja kasvusta puhutaan paljon. Kasvun yksi perusedellytys on se, että alueen peruspalvelut ovat riittävät ja toimivat. Verkkoyhteyksien täytyy olla kunnossa ennen kuin peruspalveluja voidaan suuressa mittakaavassa sähköistää. Suomi painottaakin harvan asutuksen kriteeriä EU:n aluepoliittisen rahoituksen saamisessa. Seuraavalla budjettikaudella on tärkeää, että tällä kriteerillä saadut varat myös käytetään harvaan asutuilla alueilla. Toimivat verkkoyhteydet ovat välttämättömiä, koska yhä useammat palvelut digitalisoituvat. Pohjois-Suomen asukkaiden tasa-arvo on taattava ja digitalisoituminen tuo uusia mahdollisuuksia tuoda palveluita sinne, missä niitä ei ole muuten saatavilla.

 

Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia myös koulutukseen. Arktisella alueella tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa uutta työvoimaa muun muassa matkailuun ja luonnonvarojen jalostamiseen. Mikäli alueelle suunnitellut väylähankkeet toteutuvat, työvoiman tarve tulee olemaan todella merkittävä. Tarvitaan lisää joustavia ja nopeita muuntokoulutusratkaisuja.

 

Suomen arktisen alueen metsävarannot ovat ainutlaatuiset ja niiden voimavarat tulee saada parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Puu on tulevaisuuden materiaali niin rakentamisessa, energiantuotannossa kuin jopa muovin korvaajana. Metsätaloudella on mahdollisuudet nousta yhdeksi arktisen alueen menestystekijäksi ja Suomella on paljon tarjottavaa tähän liittyvään osaamiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

 

Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi kokoontui 16.-19. syyskuuta Inarissa. Kokoukseen osallistui noin 50 parlamentaarikkoa arktiselta alueelta Pohjoismaista, Kanadasta sekä Venäjältä. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa viestintäyhteyksien kehittämistä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia arktisella alueella sekä yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä kysymyksiä. Parlamentaarikkokonferenssin päätöslauselmassa nostettiin myös vahvasti esille alueen viestintä ja digitalisoituminen. Uusia innovaatioita, niiden edelleen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä rajat ylittävää yhteistyötä kannustetaan edistämään.

 

Konferenssin yhdeksi pääaiheeksi nousi ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ympäristöhaasteisiin liittyen kehotettiin jatkamaan toimia, joilla vähennetään ilmastopäästöjä. Myös uusia keinoja pyritään löytämään tutkimuksen ja kehityksen keinoin. Loppuraportissa mainittiin muun muassa energiatehokkuusratkaisujen kehittäminen, uusiutuvan energian käyttö ja rakennusten energiahuollon parantaminen.

 

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa erityisesti pohjoisessa isoja mullistuksia. Muun muassa ruoan tuotantotavat, eläinten laidunalueet ja perinteiset ammatit muuttavat muotoaan. Merenpinnan nousu, sekä sään ääri-ilmiöt kuten pitkät helleaallot ja rajumyrskyt ovat jo arkipäivää. Inarin kokouksessa tarkkailijoina mukana olleet Singaporen edustajat olivat kauhuissaan pysyvän jääpeitteen sulamisen nopeudesta ja meriveden korkeuden noususta. Koko maa uhkaa jäädä meriveden alle tulevaisuudessa.

 

 

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vasta julkistamassa raportissa nostettiin esiin huoli pohjoisten alueiden lämpenemisestä. Raportin mukaan arktinen alue lämpenee kaksinkertaisella nopeudella muuhun maailmaan nähden. Suomessa ja arktisella alueella ilmasto on lämmennyt jo kaksi astetta. Jos maapallo lämpenee keskimäärin kaksi astetta, Suomi lämpenee neljä astetta. Suomi on kansainvälisesti erittäin aktiivinen toimija kunnianhimoisen ilmastopolitiikan puolesta.

 

Myös Euroopan unionissa on tehty töitä päästövähennystavoitteiden tiukentamiseksi. Parlamentti äänesti edellisellä täysistuntoviikollaan Strasbourgissa uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisen puolesta. Tätä työtä täytyy jatkaa eikä nykyiset toimet yksin riitä. Tarvitsemme lisää konkreettisia tekoja, jotta yhteiset päästötavoitteet toteutuisi.

 

Eräänlaisena ensiaskeleena kohti EU:n arktista politiikkaa voi pitää Suomen aloitteesta syntynyttä EU:n pohjoista ulottuvuutta vuodelta 1997. Suomen on jatkossakin oltava aktiivinen esimerkiksi pohjoisen ulottuvuuden ja arktisen politiikan välisen yhteyden vahvistamisen suhteen. Vaikka vain kolmella EU-maalla Suomella, Ruotsilla ja Tanskalla on arktisia alueita, on EU kiinnostunut arktisen alueen kehittämisestä. Inarin konferenssissa ei silti EU-tason edustusta ollut paikalla. Tämä on todella harmillista. Euroopan jos jonkun pitäisi olla vaikuttamassa arktisiin kysymyksiin.

 

Vaikka yhden jäsenmaan ei kannata yrittääkään yksin sanella EU:n arktisen politiikan tulevia suuntaviivoja, on Suomella hyvä tilaisuus ottaa vahva johtajan rooli EU:n arktisessa politiikassa. Tähän meillä on mahdollisuus ensi vuoden EU-puheenjohtajuuskaudella.

12.10.2018Tiedote: Europarlamentaarikko Vehkaperä: EU:n on vahvistettava suhteitaan naapurivaltioihin laajentumisen sijaan
11.10.2018Mirjan blogi Kalevassa: Ilmastotoimien aika on nyt
10.10.2018Mirjan Yläkerta-artikkeli Kalevassa:
03.10.2018Tiedote: Mepit Katainen ja Vehkaperä: Uusien auton valmistajat mukaan päästöjen vähentämiseen - yksityisautoilun edellytykset harvaan asutussa Suomessa säilyvät
01.10.2018Mirjan Näkökulma-artikkeli Aamulehdessä: EU:n on suojeltava unkarilaisten oikeuksia Orbánin yksinvallan alla
28.09.2018Hei nuori! Hae vieraaksemme Brysseliin
27.09.2018Suomenmaa: Keskustamepit eivät lämpene Ahvenanmaan esitykselle omasta euro­par­la­men­taa­ri­kosta
21.09.2018Mirjan blogi Kalevassa: Työllisyys nousussa
17.09.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: EU:n tulevaisuuden suuntaviivoja
15.09.2018Tiedote: MEP Vehkaperä ja kansanedustaja Kulmuni: Arktisen alueen peruspalveluihin vauhtia digitaalisuudesta

Siirry arkistoon »