Mirjan mielipidekirjoitus Kalevassa: Maahanmuuton perimmäisiin syihin on tartuttava, ja niihin voidaan vaikuttaa ke­hi­tys­po­li­tii­kan ja -rahoituksen keinoin

Share |
08.09.2018

Koko Eurooppa kipuilee nyt maahanmuuton ja siihen liittyvien poliittisten herkkyyksien kanssa. Saksan Chemnitzin mielenosoitukset, Ruotsin vaalikeskustelu tai Suomen vasemmiston reaktio pääministeri Juha Sipilän viime viikonlopun Yle-haastatteluun osoittavat, että monissa maissa maahanmuutto saa aikaan näkyvän pintakuohun, mutta keskustelu sen syistä ja mekanismeista on yksioikoista.

Pääministeri Sipilä piti Turun Eurooppa-foorumissa puheen syistä, miksi ihmiset pyrkivät EU:n alueelle, ja miksi EU:n tähän aihepiiriin vaikuttavaa politiikkakokonaisuutta on parannettava. Koko poliittinen kenttä pitäisi saada mukaan rakentavaan keskusteluun sen sijaan, että eri tahot huutelevat omista poteroistaan.

Maahanmuuton ilmiö on monisyinen. Eurooppaan tullaan humanitaarisista syistä, turvaan sotaa, konflikteja ja vainoa. Toiset tulevat koulutus- ja työmahdollisuuksien perässä, parempaa elämää etsimään.

Toisaalta myös köyhyys, väestönkasvu, sekä puute elämän perustarpeista, ruoasta, juomavedestä, viljelykelpoisesta maasta ja turvallisuudesta, saavat ihmiset liikkeelle.

Maahanmuuton perimmäisiin syihin on tartuttava, ja niihin voidaan vaikuttaa kehityspolitiikan ja -rahoituksen keinoin; kehitys ja maahanmuutto ovat olennaisesti kietoutuneet toisiinsa. Panostuksia tarvitaan köyhyyden poistoon, ruokaturvaan, sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvointiin, ympäristöön ja yhteiskuntien vakauteen. Politiikan johdonmukaisuuden periaatteiden mukaan myös muiden EU:n politiikka-alojen tulisi tukea kehityspolitiikan tavoitteiden saavuttamista.

On tärkeää, että EU:lla on riittävät resurssit ja toimivat institutionaaliset rakenteet maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtaamiseen ja järjestyksen ylläpitämiseen. Komission ehdotuksessa EU:n tulevaan budjettikehykseen esitetään lisää rahaa turvapaikka- ja siirtolaispolitiikan hallintaa varten.

Suunta on oikea, mutta samalla on varmistettava, että riittävällä kehitysrahoituksella paneudutaan maahanmuuton perimmäisiin syihin Euroopan rajojen ulkopuolella. Tähtäin pitää olla siinä, että kaikki EU:n jäsenvaltiot alkavat tosissaan siirtyä kohti jo aiemmin tehtyjä lupauksia investoida 0,7 prosenttia BKT:sta kehitysyhteistyöhön, ja siten tukea myös keinoja siirtolaisuutta aiheuttavien syiden poistamiseksi.

Ei ole kestävää, että vain vastustetaan maahanmuuttoa ja pakolaisuutta. EU:n ja sen jäsenmaiden tulisi asettaa ihmiset, heidän oikeutensa ja toiveensa hyvästä elämästä EU:n ulkosuhteisiin liittyvän maahanmuuttopolitiikan ytimeen, sekä tarttua vakavasti rakenteellisiin ja perimmäisiin maahanmuuton syihin. Tämä vaatii pitkän aikavälin panostuksia ja vahvaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa.

Mirja Vehkaperä

Euroopan parlamentin jäsen

15.11.2018Turun Sanomien Eurooppa-areenan viikon väite: Euroopan parlamentin toiminnot pitäisi keskittää Brysseliin
14.11.2018Mirjan kolumni Akavalaisessa: Koulutukseen on panostettava kehittyvissä maissa
13.11.2018Tiedote: Keskustamepit: Uusiutuvan energian direktiivi turvaa kasvun edellytykset Suomen biotaloudelle
05.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Oulussa: Pohjois-Pohjanmaalla vahvat edellytykset seuraavalle aluekehitysrahoituksen kaudelle
02.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Kalajoella: Kotimainen ruoka menestyy uusien markkina-alueiden ja muuntautumiskyvyn keinoin
01.11.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Parlamentilta tuki nuorille EU:n ensi vuoden talousarviossa
27.10.2018Mirjan mielipidekirjoitus Kalevassa: Uusi amis tarvitaan
25.10.2018Tiedote: Keskustan europarlamentaarikot: EU liikkuu lähemmäs Suomen hyviä käytäntöjä eläinlääkkeiden käytössä
12.10.2018Tiedote: Europarlamentaarikko Vehkaperä: EU:n on vahvistettava suhteitaan naapurivaltioihin laajentumisen sijaan
11.10.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Tytöt tikunnokassa

Siirry arkistoon »