Mirjan blogi Kalevassa: Kuuman kesän syitä ja seurauksia

Share |
23.08.2018

Suomen kesä on antanut parastaan tänä vuonna. Uimarantareissut ovat täyttäneet monien lomaa viettäneiden päivät. Tämän aamun verkko-Kaleva kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kesän hellejakso oli vasta alkua tuleville hellekesille. Tutkimuksen mukaan arktisen alueen lämpeneminen vaikuttaa siihen, että aurinkoiset jaksot ovat yhä kuumempia, ja vastaavasti sateinen sää tarkoittaa tulvia.

Vaikka lämmin sää on monen suomalaisen ihannelomasää, ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset ovat mittavat. Sään ääri-ilmiöt yleistyvät kovaa vauhtia, ja ilmastonmuutosta pidetään jopa yhtenä maapallon suurimpana uhkana. Sään ääri-ilmiöt merkitsevät muun muassa sitä, että kuivuus voi estää ruoantuottamisen, ja syntyy ilmastopakolaisuutta. Liiasta kuivuudesta maataloudelle meillä on ikäviä kokemuksia jo Suomestakin tältä kesältä, ja valtiolta on löydyttävä tukea viljelijöiden ahdinkoon. Maatalous on yksi ilmastonmuutoksesta eniten kärsivä toimiala. Viljelijöiltä vaaditaan uudenlaisia toimintatapoja, joiden turvin viljely onnistuu muuttuvissa sääolosuhteissa. Useat viljelijät ovatkin tulleet kertomaan erilaisista sopeutumistoimistaan, kuten uusista viljelylajeista, joista he ovat löytäneet keinon jatkaa viljelyä.

Europarlamentin työn yksi keskeisistä tavoitteista on hillitä ilmastonmuutosta useilla eri toimenpiteillä. Yhtenä tavoitteena on laskea EU:n kasvihuonepäästöjä vuoteen 2030 mennessä jopa 40 prosentilla. Tavoite on korkealla, ja jotta siihen päästäisiin, tarvitaan merkittäviä tiukennuksia kansallisiin päästötavoitteisiin. Huhtikuussa hyväksytyllä asetuksella parlamentti määritteli erikseen jokaiselle jäsenmaalle päästöjen pienentämisen vähimmäisosuuden, jolla maan täytyy osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tällä hetkellä Euroopan unioni tuottaa maailmassa kolmanneksi eniten kasvihuonepäästöjä heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Suurin osa, 78 prosenttia kasvihuonepäästöistä syntyy EU:n alueen energiantuotannosta.

Kasvihuonepäästöjen laskemiseen tarvitaan uusia ja innovatiivisia ratkaisuja. Suomella onkin mahdollisuus olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Meillä on korkean tason osaamista muun muassa cleantech-alalla sekä biotaloudessa. Myös energia-alalla, esimerkiksi älykkäissä energiaratkaisuissa, Suomen osaaminen on huippuluokkaa. Osaamisellamme on kysyntää, kun eri maissa pohditaan keinoja tiukentuvien päästötavoitteiden saavuttamiseksi.  
15.11.2018Turun Sanomien Eurooppa-areenan viikon väite: Euroopan parlamentin toiminnot pitäisi keskittää Brysseliin
14.11.2018Mirjan kolumni Akavalaisessa: Koulutukseen on panostettava kehittyvissä maissa
13.11.2018Tiedote: Keskustamepit: Uusiutuvan energian direktiivi turvaa kasvun edellytykset Suomen biotaloudelle
05.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Oulussa: Pohjois-Pohjanmaalla vahvat edellytykset seuraavalle aluekehitysrahoituksen kaudelle
02.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Kalajoella: Kotimainen ruoka menestyy uusien markkina-alueiden ja muuntautumiskyvyn keinoin
01.11.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Parlamentilta tuki nuorille EU:n ensi vuoden talousarviossa
27.10.2018Mirjan mielipidekirjoitus Kalevassa: Uusi amis tarvitaan
25.10.2018Tiedote: Keskustan europarlamentaarikot: EU liikkuu lähemmäs Suomen hyviä käytäntöjä eläinlääkkeiden käytössä
12.10.2018Tiedote: Europarlamentaarikko Vehkaperä: EU:n on vahvistettava suhteitaan naapurivaltioihin laajentumisen sijaan
11.10.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Tytöt tikunnokassa

Siirry arkistoon »