Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä: Liikenneverkon rahoitustasoa nostettava

Share |
28.02.2018

Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä on päätynyt yksimieliseen ratkaisuun. Vuoden työskennellyt työryhmä julkaisi loppuraporttinsa liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavista keinoista keskiviikkona 28. helmikuuta.

Työryhmän yksimielisen näkemyksen mukaan liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Työryhmän mukaan liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat toimineet yhteiskunnan kehityksen esteenä.

- Haluan kiittää työryhmää luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä näiden tärkeiden haasteiden ratkomisessa, työryhmän puheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.

Työryhmän työssä on huomioitu korjausvelan vähentäminen, tarvittavien kehittämisinvestointien rahoittaminen, digitalisaatiokehitys sekä liikenteen päästövähennystavoitteet.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tukemaan pitkäjänteistä kehitystä

Työryhmä esittää, että jatkossa liikenneverkkoa kunnossapidettäisiin ja kehitettäisiin parlamentaarisesti valmistellun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma muun muassa sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen.

- Valtakunnallisen suunnitelman avulla meillä olisi mahdollisuus kehittää ja korjata liikenneverkkoa pitkäjänteisesti. Tämä malli on toiminut hyvin esimerkiksi Ruotsissa, ministeri Berner toteaa.

Suunnitelmaa toteutettaisiin julkisen talouden suunnitelman puitteissa ja ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu voitaisiin aloittaa jo kuluvalla hallituskaudella.

Työryhmän esityksen mukaan suunnitelma laadittaisiin parlamentaarisesti eri hallinnonalojen, alueellisten toimijoiden ja elinkeinoelämän edustajien välisessä laajassa yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Suunnitelma annettaisiin eduskunnalle käsiteltäväksi myös selontekona.

Väyläverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa nostettava

Työryhmä esittää yksimielisesti, että tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta.

- Työryhmän ehdotusten toteutuessa liikenneverkkojen korjausvelan hoitamiseen saataisiin paljon kaivattu, pysyvä rahoitustason korotus. Vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus parantaisi liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja koko liikenneverkon kunnossapitoa, sanoo Berner.

Työryhmä ehdottaa, että myös liikenneverkon kehittämiseen tarvitaan riittävä rahoitustason nosto ja talousarviorahoitusta pitäisi voida jatkossa käyttää joustavammin kehittämishankkeisiin. Lisäksi kehittämishankkeissa voitaisiin käyttää aiempaa useammin hankekohtaisia yhtiöitä.

- Varsinkin suurissa infrahankkeissa voitaisiin hyödyntää hankeyhtiömallia aiempaa enemmän, jolloin hankkeita päästäisiin toteuttamaan nopeammin ja tehokkaammin. Hankekohtaisen yhtiön omistajia voisivat olla valtion lisäksi esimerkiksi eläkeyhtiöt ja muut yritykset, ministeri Berner toteaa.

Työryhmä ei ottanut työssään kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla, vaan totesi, että näiden tarve tulee arvioida erikseen. Sen sijaan raportissa todettiin, että nykyisin käytössä olevia rata- ja väylämaksuja voitaisiin hyödyntää jatkossakin. Työryhmä ei tehnyt liikenteen verotusta koskevia ehdotuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti helmikuussa 2017 parlamentaarisen työryhmän määrittelemään liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat keinot. Työryhmä antoi päästövähennystavoitteisiin liittyvät toimenpide-ehdotuksensa väliraportissa elokuussa 2017.

Työryhmän loppuraportti sekä väliraportti ovat liitteenä.

12.12.2018Suomenmaa: Vehkaperä Strasbourgin iskun jälkeen: "On pohdittava, pitäisikö alentaa viranomaisten kynnystä puuttua turval­li­suu­suh­ka­luo­ki­tuksen alla olevien ihmisten tekemisiin"
03.12.2018Mirjan kolumni Kauppalehdessä: Suomen ja EU:n kehitettävä suhteitaan - ja suhtautumistaan - Afrikkaan
30.11.2018ALDEn Young Visitors -ohjelma antaa nuorille mahdollisuuden tutustua Euroopan parlamenttiin
20.11.2018Mirjan blogi Kalevassa: Oppimistulokset arvioinnin kohteena
15.11.2018Turun Sanomien Eurooppa-areenan viikon väite: Euroopan parlamentin toiminnot pitäisi keskittää Brysseliin
14.11.2018Mirjan kolumni Akavalaisessa: Koulutukseen on panostettava kehittyvissä maissa
13.11.2018Tiedote: Keskustamepit: Uusiutuvan energian direktiivi turvaa kasvun edellytykset Suomen biotaloudelle
05.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Oulussa: Pohjois-Pohjanmaalla vahvat edellytykset seuraavalle aluekehitysrahoituksen kaudelle
02.11.2018Tiedote: MEP Mirja Vehkaperä Kalajoella: Kotimainen ruoka menestyy uusien markkina-alueiden ja muuntautumiskyvyn keinoin
01.11.2018Mirjan blogi Suomenmaassa: Parlamentilta tuki nuorille EU:n ensi vuoden talousarviossa

Siirry arkistoon »