Share |

Liikenne- ja viestintävaliokunta Skotlannissa ja Irlannissa 9.-13.10.2017

Valiokunnan matka tehtiin saarivaltioihin suorilla lennoilla Helsingistä. En ole käynyt Edinburgissa aikaisemmin, joten vierailu oli mieleen jäävä. Kaunis, vanha ja omalla tavalla luonnonläheinen Skotlanti tuli tutuksi värikkäästä historiasta ja nyt epävakaasta Iso-Britannian Brexit-neuvotteluista. Maassa ollaan aika kauhuissaan tilanteesta. Silti elämä tuntui jatkuvan ja tulevaisuutta suunniteltiin useiden vaihtoehtojen varalle.

Tutustuimme erityisesti liikenne- ja viestintähankkeisiin. Saimme tarkan kuvan muun muassa rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle. Malli ei ole täysin kopioitavissa Suomeen. Virheistäkin on syytä oppia. Satamavierailun aikana huomio kiinnittyi matkustaja ja matkailulaivaliikenteen suureen määrään. Risteilyt ovat varsin suosittuja omaa rannikkoa myöten. Miksei myös meillä kotipuolessa?

Dublinissa olen aikaisemmin käynyt kerran. Nyt ohjelmassa oli muun muassa vierailu Googlelle, toimialamme ministeriöön, parlamenttiin ja tutustuminen lentokenttään. Suurlähettiläs Jaana Teckenberg briiffasi meidät hyvin maan asioihin. Irlanti on nopeiten talouskasvua luova Euro- maa, työttömyys 6 prosentin paikkeilla, houkuttelee ulkomaalaisia yrityksiä alhaisella yhteisöverolla, on erittäin riippuvainen Brexit- neuvottelujen tuloksesta, EU:n kannatus korkealla jopa 88 prosentissa, asunnottomuus ja asumisen korkea hinta paha ongelma isolle talouskasvulle. Rajakysymykset ja rauhan edistäminen Pohjois-Irlannin kanssa askarruttavat. Tuleeko unionin ulkoraja erottamaan maat toisistaan?

Matkan aikana saimme useaan otteeseen todeta, että moni asia on Suomessa hoidettu kuntoon ennen muita. Laajakaistan rakentaminen, teiden kunto ja älyliikenne sekä liikenteen päästöjen vähentäminen ovat asioita joissa ollaan hyviä. Skotlannissa aiotaan siirtyä kokonaan sähköautoihin vuoteen 2032 mennessä. Toisaalta saimme kuulla taksiliikennejärjestelyistä ja tietulleista uusia näkemyksiä. Matkalta tarttuu aina jotain mukaankin.

Skotlanti_ja_Irlanti_2.JPG

Skotlanti_ja_Irlanti_3.JPG

Skotlanti_ja_Irlanti_4.JPG

Skotlanti_ja_Irlanti.JPG


Iso EU arktinen tapaaminen Oulussa 15.-16.6.2017

Oulussa järjestettiin 15.-16. kesäkuuta korkean tason EU konferenssi arktisten asioiden ympärillä. Minulla oli ilo olla paikalla todistamassa, että arktiset kysymykset ovat tärkeässä roolissa Euroopan Unionin ja jäsenmaiden keskuudessa. Toisaalta aihe kiinnostaa ympäri maailmaa. Maapallon pohjoisella alueella on valtavat luonnonvarat, vielä käyttämättömiä kulkureittejä ja suuret uhkat ilmaston lämpenemisestä. Tarvitsemme yhteisiä toimenpiteitä vastaamaan haasteisiin.

Paikalla oli Suomen ylintä johtoa. Pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini saivat keskustella suoraan korkean tason vieraiden kanssa. Ministereitä oli useasta maasta ja etenkin Euroopan komission varapuheenjohtaja Frederica Mogherinelle oli asiaa. Turvallisuus ja puolustuspoliittinen tilanne on vielä toistaiseksi pysyneet hallinnassa, mutta näistäkin aiheista uskalletaan puhua.

Tarvitsemme Euroopan unionin mukanaoloa arktisten kysymysten ratkaisemiseksi. Ei ainoastaan siksi, että koulutus, tutkimus, infran rakentaminen sekä ympäristöasiat tarvitsevat rahoitusta, vaan mielenkiinto arktisilla alueilla kasvaa koko ajan. Venäjä, Yhdysvallat ja Kanada ovat aktiivisesti mukana Artisella tasolla. Pohjoismaat Norjaa lukuunottamatta kaipaisivat piristystä kansallisella tasolla.

Suomella on nyt kahden vuoden puheenjohtajuus Arktisen neuvoston osalta. Se on näytön paikka. Meillä on hyvä ohjelmapaperi, strategia ja toimenpidelistaus tavoitteistamme. Silti odotan enemmän konkretiaa. Liikenneyhteyksien parantaminen pohjoisessa, jäämeriratayhteys, energia- ja luonnonvarakysymyksiin vastaaminen ja alkuperäiskansojen oikeuksien nostaminen voisivat olla sitä konkretiaa.

Oulun kokous oli onnistunut. Kotikaupunkini laittoi parastaan. Keli, ilmapiiri ja puitteet olivat kohillaan. Oli mielenkiintoista tavata päättäjiä ja virkamiehiä ympäri maailmaa. Useimmat heistä ovat olleet mukana arktisissa kokouksissa ennenkin. Työ jatkuu.

IMG_0506.JPG

IMG_0512.JPG

IMG_0517.JPG

IMG_0519.JPG

IMG_0520.JPG

IMG_0524.JPG


Ympäristövaliokunta Venäjällä
16.-19.5.2017

Ympäristövaliokunta vieraili 16.-19.5.2017 Venäjällä Pietarissa, Kronstadissa ja Kaliningradissa. Matkasimme Pietariin junalla, joka on toimivin yhteys rajan yli. Ainoastaan viisumin hankkiminen tekee lisätyötä. Viisumeita onkin haettu taas ennätystahtiin. Kaupankäynti ja matkailu on vilkastunut pienen hiljaiselon jälkeen.

Pietarissa tutustumiskohteina oli konsulaatissa vierailun lisäksi Vodokanal vesilaitoksissa vierailu. Laitoksen yhteyteen oli rakennettu lasten opintokeskus ja museo. Opintokeskuksessa tutkittiin ja opiskeltiin veden kiertoa, ympäristöongelmien ratkaisemista ja veden säästöä.

Matkasimme Pietarista Kronstadiin 25 kilometrin pituisen pengertien ja patosillan kautta. Pysähdyimme ihmettelemään Pietarin tulvien estämiseksi rakennettua, runsaat 80 miljardia maksavaa patoa ja sen tekniikkaa. Rakentamistyöt oli aloitettu jo Neuvostoliiton aikana ja valmistumisvuodeksi kerrottiin 2011. Massiivisessa kiinteässä yhteydessä ja padossa oli otettu huomioon veden virtaukset, kalastus, veden puhdistus sekä turvallisuuskysymykset. Ajoimme kahden kilometrin matkan tunnelissa 25 metrin syvyydessä. Tulvapadon sulkuja on käytetty 13 kertaa. Hanke on varmasti maksanut pian itsensä takaisin ajatellen tulvien vaikutuksia miljoonakaupunki Pietarin elämään.

Hyvän vaikutuksen teki myös iso Bronkan satama ja Nesteen terminaali. Sitä on sitten käyty ison nestesäiliön katollakin ihastelemassa maisemia. Neste on ollut ensimmäinen länsimainen polttoaineyhtiö Venäjällä ja tällä hetkellä heillä on noin 70 kauppapaikkaa Venäjällä. Huoltoasemilla panostetaan ennen kaikkea laatuun, asiakaspalveluun, laatuprosesseihin, henkilöstön koulutukseen ja palvelukonsepteihin.

Olen itse käynyt Pietarissa ja Kronstadissa aikaisemminkin, mutta pitkään suljettuna olleeseen, vuonna 1991 avautuneeseen Kaliningradiin oli erityisen mielenkiintoista matkustaa. Vierailimme hyvin nykyaikaisella vedenpudistuslaitoksella, Kuurinkynkään kansallispuistossa ja paikallishallinnon edustajien luona. Ympäristökysymysten huomioiminen ja esim. uusiutuvan energian edistäminen kaipaavat edelleen työtä Venäjällä. Esillä oli useaan otteeseen Itämeri ja sen suojelutarpeet. Vaikka autokanta näytti hyvinkin uudelta ei sähköautoihin siirtymistä oltu mietitty tosissaan, puhumattakaan meriliikenteen LNG-vaihtoehdosta.

Muutamien päivien aikana pidettiin media- ja somepaastoa. Älypuhelimet oli jätetty kotiin ja netin äärellä oltiin vain hotellin verkoissa. Silti tieto Suomen jääkiekko-otteluiden tuloksista saatiin reaaliajassa ja päivän isoimmat uutiset kerrottiin toinen toisillemme. Etenkin bussimatka Kaliningradista Puolaan Gdanskiin sujui leppoisasti laulaen.

18698657_10212807970742025_1769834011_o.jpg

18674852_10212807919020732_1594994598_o_1.jpg

18678759_10212807922140810_1413661015_n.jpg

18697565_10212807944101359_1865461007_o.jpg

18675014_10212807967221937_559168856_o.jpg

18641658_10212807926940930_1924954821_o.jpg


TET-päiväkirja 

Aloitin tet-harjoittelun tiistaina eduskunnassa, kansanedustaja Mirja Vehkaperällä. Tapasin Mirjan avustajan, Hanna Markkasen, pikkuparlamentin edessä. Aloitimme päivän hakemalla minulle kulkukortin ja lounasliput. Hanna oli myös ensimmäistä viikkoa töissä, joten suunnistimme yhdessä ympäri taloa.

Aamupäivällä pidimme pienen palaverin Mirjan kanssa, ja sovimme viikon aikatauluista ja työajoista. Sen jälkeen tein pieniä hommia, kuten uutiskatsausta ja kalenterin päivittämistä. Pari ensimmäistä tuntia meni asioiden opetteluun.

Kävimme lukusalissa tekemässä uutiskatsauksen Hannan kanssa. Päivän aikana tein myös tiivistelmän liikennekaaresta ja etsin siihen liittyviä uutisia.

Välissä käytiin syömässä, ja sen jälkeen lähdettiin seuraamaan täysistuntoon Juha Sipilän puheenvuoroa, josta tein muistiinpanot. Pidimme pienen tauon ennen kuin menimme uudestaan täysistuntoon. Vuorossa oli liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin puheenvuoro.

Ehdimme käydä Hannan kanssa myös Keskustan puoluetoimistolla. Siellä tutustuimme Keskustanuorten tiloihin ja työntekijöihin. Keskustanuorten pääsihteeri Antti Siika-Aho esitteli paikkoja. Tapasimme myös nuoren kansanedustajan, Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kurvisen. Minulle kerrottiin Keskustanuorten toiminnasta ja työntekijöiden työtehtävistä. Vietimme siellä koko aamupäivän, ja sen jälkeen lähdimme takaisin pikkuparlamenttiin syömään.

Yhtenä päivänä tutkin Kaleva-lehden Eduskunnasta-kolumneja, ja kirjoitin niistä pienet tiivistelmät. Pääsin seuraamaan Keskustan eduskuntaryhmän ryhmäkokousta erään toisen TET-harjoittelijan kanssa. Heti sen päätyttyä menimme seuraamaan joka torstaista kyselytuntia. Kirjoitin muistiin kansanedustajien kysymykset ja ministerien vastaukset Hannan antamaa tehtävää varten.

Perjantaina tulin töihin jo klo. 8.30. Kirjoitin torstain kyselytunnista tiivistelmän ja tein uutiskatsauksen. Klo. 10.00 alkoi avustajapalaveri. Se kesti noin tunnin, ja menimme syömään heti sen jälkeen.

Ruuan jälkeen aloitin päiväkirjan kirjoittamista, kunnes tapasimme Mirjan vielä ennen täysistuntoa. Otimme muutamia kuvia, ja sen jälkeen keskustelimme menneestä viikosta. Kävimme seuraamassa täysistuntoa, jonka jälkeen päivitin Mirjan nettisivuja. Se oli viimeinen työtehtäväni ja sen jälkeen lähdinkin kotimatkalle.

HiluHennaAntti.jpg
Keskustan puoluetoimistolla Keskustanuorten puheenjohtaja HIlkka Kempin ja pääsihteeri Antti Siika-Ahon kanssa.
                                               
    
Koko viikko oli erittäin mukava, pääsin seuraamaan kansanedustajan työtä läheltä. Puoluetoimistolla käynti ja täysistuntojen seuraaminen olivat kiinnostavimpia, mutta tylsiä hetkiä ei yhdessäkään päivässä ollut. Tilanne ja työtehtävät muuttuivat koko ajan, ja välillä oli kiire paikasta toiseen. Työ oli hieman sekavaakin sen takia. Myös itse eduskuntatalo on hieman sekava paikka varsinkin remontin ajan, mutta viikon mittaan oppi tuntemaan jo jonkin verran paikkoja. Suurimman osan ajasta vietin Mirjan avustajan, Hannan, kanssa. Kaikki ihmiset olivat mukavia ja auttoivat mielellään. Viihdyin eduskunnassa hyvin, ja se oli loistava valinta TET-paikaksi.
HennaMirja.jpg
Mirjan kanssa täysistuntosalissa.

Maailman suurin hirsikoulu avataan elokuussa 2016 Pudasjärvellä

Maanantaina 6.6.2016 vierailimme Oulun vaalipiirin kansanedustajien kanssa Pudasjärvellä. Tutustumiskohteena oli kuntaan elokuussa valmistuva maailman suurin hirsikoulu. Hirsiä koulurakennukseen on kulunut 30 kilometrin verran, jos hirsistä tehtäisiin jono. Hirret ovat lähituotantoa paikalliselta Kontiotuotteelta. Muutenkin koulurakennuksessa on onnistuttu käyttämään todella paljon paikallisten yritysten tuotteita ja palveluita.
Koulu on mitoitettu 800 oppilaalle. Kouluun tulee ala- ja yläkoulu sekä lukio. Myös kansalaisopisto tulee toimimaan hirsikoulun tiloissa.

hirsikoulu1.jpg 

Pudasjärvellä, niin kuin 1000 muussakin maamme koulussa on kärsitty sisäilmaongelmista.Hirsirakentamisen myötä pudasjärviset toivovat pääsevänsä eroon koulujen kosteus- ja homeongelmista.

hirsikoulu4.jpg

 Kuntaan on valmistunut hirrestä päiväkoti kolmisen vuotta sitten. Puu toimii tehokkaana äänieristäjänä, ja 100 lapsen päiväkodissa äänimaailma pysyy maltillisena. Puulla on sisustuselementtinä tutkitusti myös rauhoittava vaikutus ihmisiin. Sekä koulu että päiväkoti ovat olleet suuressa suosiossa niin kotimaisten kuin ulkomaisten vierailijaryhmien keskuudessa.

hirsikoulu3.jpg

Koulun kotitalousluokka oli sisustettu raikkailla väreillä.

hirsikoulu5.jpg

Koulurakennus oli kauttaaltaan todella upea kokonaisuus niin arkkitehtuurisesti kuin toiminnoiltaan. Pudasjärviset saavat olla ylpeitä maakuntamme yhdestä upeimmasta koulurakennuksesta. Toivottavasti koulurakennuksen mukanaan tuoma positiivinen ja uudistuksellinen ajattelu ja toiminta tuo kuntaan lisää aktiivisuutta myös muilla sektoreilla.


TET-päiväkirja

Muistan, kun painoin sydän pamppaillen sähköpostin lähetä nappia. Sähköposti sisälsi TET- hakemuksen eduskuntaan.  Päivitin viiden minuutin välein sähköpostia ja odotin malttamattomana vastausta.  Heti seuraavana aamuna kansanedustaja Mirja Vehkaperä laittoi minulle sähköpostia ja toivotti minut tervetulleeksi eduskuntaan TET - harjoitteluun. Olin niin iloinen, sillä eduskunta ja siellä käsiteltävät asiat kiinnostivat minua.
Kysyin Helsingissä asuvilta sukulaisiltani yöpaikkaa ja varasin junaliput. Sitten alkoi kauhein vaihe; odottaminen. Odottamisen tuskaa lievitti kuitenkin se, että ystäväni oli myös tulossa TET- harjoitteluun Helsinkiin ja suunnittelimme yhdessä, mitä kaikkea tekisimme työpäivien jälkeen.
Kuukausi hurahti kuitenkin nopeasti ohi ja yhtäkkiä huomasinkin, että kävelin eduskuntatalon portaita ylöspäin, kohti ensimmäistä TET- harjoittelupäivää. Minua jännitti jonkin verran, mutta minut otettiin niin hyvin vastaan, että jännitys katosi melkein heti.  Aluksi hoidettiin kuntoon kulkuluvat, henkilökortti ja ruokaliput ja kierreltiin vähän ympäri taloa. Viikko lähti oikein mukavasti käyntiin ja heti ensimmäisenä päivänä pääsin jo tekemään kaikenlaisia tehtäviä. Mutta mitä kaikkea sitten tein viikon aikana?
Kansanedustaja Vehkaperä oli laatinut minulle tehtävälistan jossa oli kaikenlaisia tehtäviä, esimerkiksi minun tuli seurata Pohjois-Pohjanmaalla ilmesyviä lehtiä lukusalissa ja kopioida tärkeimpiä uutisia hänelle, kirjoittaa kirjoitus aiheesta ”mitkä asiat parantavat lasten ja nuorten hyvinvointia”, sekä etsiä netistä loppu- ja alkuvuodesta järjestettäviä tapahtumia, joissa Mirja voisi olla mukana.  Lisäksi olin seuraamassa täysistuntoa, kyselytuntia ja Keskusta-puolueen ryhmäkokouksia. Niitä oli kiva käydä katselemassa ja kuuntelemassa, eikä aika todellakaan käynyt pitkäksi, sillä asiat olivat minusta niin mielenkiintoisia.
Yllätyin miten ystävällisiä kaikki eduskunnan työntekijät oli ja osittain sen ansiosta opin TET -harjoittelun aikana, että aina voi kysyä rohkeasti apua. Kysyin monta kertaa neuvoa, miten pääsee esimerkiksi syömään tai lukusaliin ja aina minua autettiin. Enää en epäröi pyytää apua, jos sitä tarvitsen. Opin tietenkin myös kaikenlaista uutta eduskunnasta ja kansanedustajien työstä.
ed.jpg
En kadu yhtään, että hain TET- harjoitteluun eduskuntaan. Tämä tapahtumarikas viikko on ollut ihan mahtava ja en olisi voinut parempaa TET -harjoittelua kuvitellakaan.
                                                                              
Anniina Pennanen

Liikenne- ja viestintävaliokunta Lapissa 8.-10.10.2014

Vierailimme Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa katsastamassa Lapin kehitysnäkymiä. Olen valiokunnan varsinaisista jäsenistä pohjoisin edustaja ja ylpeä, että etelän miehet ja naiset pääsivät haistelemaan pohjoisen tuulia.

image.jpeg

Kävimme läpi arktisia asioita, elinkeinonäkymiä ja liikenne- ja tietoliikennehankkeita. Lapissa kasvua on odotettavissa ainakin metsä- ja metalliteollisuudessa, rakentamisessa sekä erityisesti matkailussa ja kaivosteollisuudessa. Vierailu kelkkatehtaalle vahvisti käsitystä erikoisosaamisesta ja kansainvälisestä viennistä.

Puhuimme paljon Jäämeriyhteydestä. Se on tarpeellinen tulevien vuosikymmenten aikana. Ilmaston lämpeneminen avaa pohjoisen merireitit, logistiikan suunta muuttuu aivan toiseksi ja pohjoisen 100 miljardin euron investoinnit naapurimaissamme on tulevaisuutta. Puhkaistiinpa junayhteys mistä päin Jäämerelle tahansa, vaatii se nopeasti kansallisen tahtotilan ja neuvottelujen aloittamisen naapureiden kanssa.

Kaksi ongelmaa on Lapissa aivan akuuteimmasta päästä. Vain 3 prosenttia kotitalouksista on valokuituyhteyden päässä. Tietoliikenneyhteydet ovat pahasti vaiheessa ja kasvun hidaste. Tarvitsemme valtion panostusta mukaan laajakaistojen rakentamiseen. Saavutettavuutta pitää lisätä myös pohjoisen lentoliikenteeseen satsaamalla. Suorat reitit mahdollistaisivat matkailun kasvua. Lentokenttä ei ole vain menoerä. Paikallinen elinkeinoelämä ja matkailu ovat täysin riippuvaisia hyvistä liikenneyhteyksistä.

image-1.jpeg


Vierailimme myös Ajoksen satamassa, Outokummun terästehtaalla ja Torniossa keskustellen rajat ylittävästä yhteistyöstä. 4-tien merkitys ja ongelmat eivät jääneet varmasti keneltäkään huomiotta. Väli Kemi-Oulu tarvitsee pikaisesti ohituskaistoja ja perusparannusta.

image-2.jpeg





Keskusta Golf Paltamossa 26.7.2014

Kainuun piiri ja paikalliset järjestivät upean golfkisan Paltamossa. Paikalle oli saapunut parisenkymmentä osallistujaa ympäri Suomen. Vaikka kierroksia ei itselläni ollut takana kuin puolenkymmentä, kisaan oli mukava tarttua hyvässä hengessä.

Paltamon golfkenttä tarjosi hienot puitteet kisalle. Helteinen keli, hyvä peliseura ja kisan jännitys siivittivät kaikki osallistujat maaliin saakka. Palkinnot nappasivat naisten sarjassa Marjo Rantasola ja miesten mestaruuden vei Juha Määttä. Meidän kotitalouteen tuli tällä kertaa nelossijat.

Poliittisesta puolesta tilaisuudessa vastasi palkintojen jaon jälkeen keskustelutuokio Seppo Kääriäisen johdolla. Kesän aikana oli tapahtunut erityisesti ulkopolitiikassa kaiken laista. Saimme aimo annoksen ajankohtaista päivitystä Ukrainan tilanteeseen ja aivan ilman ihmetystä ei sisäpolitiikkakaan jäänyt. Uutta ilmettä silmään aikovat pistää myös esittäytymässä olleet Kainuun jäsenvaaliehdokkaat tuleviin eduskuntavaaleihin. Keskusta on koko Suomen puolue ja meillä on intoa uudistaa nykyistä holtitonta politiikanmenoa.

Golfkausi jatkuu! Nähdään pelikentillä.


Suomi Areena Porissa 15.-17.7.2014

pori_suomiareena.jpg

Eduskunnan ympäristövaliokunta osallistui tänä vuonna Suomi Areenaan omalla ohjelmalla. Tutustumiskohteiksi oli valittu Yyterin dyynit, tuulivoima maa- ja merialueilla sekä päivitys Selkämeren kansallispuiston tilanteeseen.

Pääsimme ihan lapion varteenkin kiinni. Yyterin dyynit ovat ainutlaatuinen kohde, jossa ennallistetaan sekä hoidetaan kasvillisuutta kestämään luonnon ja ihmisten aiheuttamat kulumiset. Meidän osuus oli erotella kiviainesta toisistaan ja puhdistaa aluetta puurajassa. Keli sattui hieman sateiseksi ja koleaksi, joten uimassa ei käynyt kukaan.

yyteri_ymv_hiekkasarkat.jpg

Tuulivoimarakentamisessa minua yllätti meidän suomalaisten osaaminen ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa kansanvälisesti. Vielä jonakin päivänä näemme merellä isoja tuulivoimapuistoja. Tekniikka kehittyy onneksi.

pori_suomiareena_tuulimylly.jpg

Satakunnan maakuntaliitto ja Porin kaupunki antoivat oivan katsauksen ympäristöasioihin. Sattumaa tai ei, Porissa oli tapahtunut iso Kokemäkeen päässyt nikkelivuoto. Saimme viranomaisilta tarkan selvityksen tapahtumien kulusta ja seurasimme tilanteen kehittymistä. Harmillinen tapaus. Selkämeren kansallispuiston hankkeet, virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen puolestaan tekivät vaikutuksen. Arvokas alue.

Suomi Areena tarjosi oheisohjelmia, tapaamisia, näytteilleasettajien kojuja ja keskusteluja. Tuttuja ja uusia tuttavuuksia sai rutkasti. Mainittakoon, että naisten lentopallomatsin voittivat tänä vuonna eduskunnan naiset! Suomen yrittäjänaiset saivat taipua tiukassa matsissa ja kiertopalkinto matkasi Eduskuntaan. Hikihän siinä pelissä tuli!

pori_suomiareena_keskusta.jpg


Vesaisten perheleiri Yötön yö

Inarissa 3.-6.7.2014 Nuorisokeskus Vasatokassa

Jo matka pohjoiseen yhteiskyydillä oli elämys! Etelästä tulleet matkustivat Inariin pitkän matkan. Meidän perhe hyppäsi kyytiin Oulun kupeesta. Mukaan oli pakattu rutkasti seikkailumieltä. Perheleirin osallistujamäärä reipas 200 eri-ikäistä Vesaista oli hieno saavutus.

Tekeminen leirillä ei loppunut. Sisäpelit, työpajat, kisat ja yleinen perhepuuhastelu pitivät meidät kaikki vauhdissa. Odotetuin päivä lienee ollut pajapäivä. Askarreltiin pöllöjä ja poroja. Värjättiin kankaita ja paineltiin tyynyliinoihin hienoja kuvioita. Jokainen pääsi paistamaan ja maistamaan oman pullansa. Korut ja avaimenperät valmistuivat osaavien ohjaajien opastuksella. Nautin lasten ja aikuisten näpertelyn ilosta.

vesaisten_perheleiri_2014_pollot.jpg

Leiriohjelmaa pääsi rakentamaan oman mieltymyksen mukaisesti. Osa leiriläisistä kävi aamuvarhain patikoimassa Otsamon vaaran lenkin, melomassa, ampumassa jousipyssyillä, vierailemassa porotilalla ja risteilemässä Inarinjärven vesillä. Nuorisokeskuksen minigolfrata oli pienemmän väen suosiossa ja sisäsalissa palloiltiin monella tyylillä. Leiridisco tuntui olevan myös monen lapsen mieleen. Kävipä joku rohkea uimassa järven vilpoisassa vedessä.

vesaisten_perheleiri_2014_inari.jpg

Perheolympialaiset olivat jälleen kerran menestys. Lajit oli valittu jokaiselle kisailijalle sopiviksi: pussihyppelyä, saappaanheittoa, vauhditonta pituutta ja tarkkuusheittoa. Vesaisten taitoniekan finaalista tuli ikimuistoinen. Rastipisteillä riitti kuhinaa rakentaen korkeinta palikkatornia, tunnistaen ongelmajätteitä, muistellen Suomen kaupunkeja ja pelaten muistipeliä. Taitoniekan kirjallisessa osiossa piti tietää muun muassa lasten laulujen sanojen jatkoja ja hyönteisten jalkojen määrää. Perhesarjan jaettu 1. sija Keski-Pohjanmaan piirin porukan kanssa oli hauska juttu.

vesaisten_perheleiri_2014_eeli_ja_mirja.jpg

Kiitos pohjoisen Vesaiset järjestelyistä. Vasatokassa oli onnistunut leiri. Ruoka oli maittavaa, majoitus löytyi kaikille ja iloiset ilmeet kaikilla kotiin viemisinä.


Eduskunnan liikennevaliokunta Kuopiossa 25.2.2014

Teimme päivän matkan Kuopioon perehtyäksemme alueen liikenne- ja infrahankkeisiin. Paikan päällä näkee, kuulee ja aistii parhaiten Pohjois-Savon ajankohtaiset asiat.

liv_kuopio_torilla_eila_ja_mirja_20142.jpg

Kuopion torilla kollega kansanedustaja Eila Tiaisen kanssa

Matkaohjelmaan oli valittu muun muassa Kuopion lentoasemaan tutustuminen, Karjalan lennostossa vierailu, Kallan sillat ja Pelastusopiston harjoitusalueen kierros.

liv_kuopio_kallan_sillat2.jpg

Kallan sillat

Yllätyin Saaristokaupungin imagosta. Asuminen, liikenne, matkailu, peruspalvelut ja koko elinkeinoelämä puhaltaa hyvin yhteen hiileen Kuopion seudun tulevaisuutta suunniteltaessa. Odotuksissa on kansainvälisen matkailun lisääminen ja kaupan palveluiden vetovoiman lisääminen.

Tutustuimme tulevaisuuden Kuopioon. Matkakeskuksen rakentaminen parantaa eri kulkumuotojen yhdistämistä. Huikeat suunnitelmat!

Yleissilmäyksellä voisi todeta, että infrahankkeet on toteutettu. Valtatie 5 välillä Mikkeli-Juva tarvitsee korjausrahansa. Erityinen huoli paikallisilla tuntui olevan alempiasteisen tiestön, eli sotateiden kunnostusrahoituksen niukkuudesta. Huoli on yhteinen. Määrärahoja tarvitaan lisää turvaamaan asukkaiden, yrittäjien ja matkailijoiden liikkuminen.

Pelastusopistolla vierailu muistutti palo- ja pelastusalan ammattilaisten osaamisen ja tarpeet. Kuopiossa on Euroopan tasolla huikea harjoittelurata paloharjoituksia varten. Saimme kokeilla harjoituspaikkoja ihan tositoimissa.

liv_kuopio_pelastuslaitos_tuli_20142.jpg

Pelastusopiston tulinäytös


 Murmansk ja Kirkkoniemi 9.-13.9.2013

Suuntasimme katseemme pohjoiseen. Eduskunnan ympäristövaliokunnan, Pohjoismaiden Neuvoston ja Arktisen valtuuskunnan edustajien voimin vierailimme Luoteis-Venäjällä, Pohjois-Norjassa ja Suomen Lapissa. Keskityimme muun muassa ympäristökysymyksiin, kieli- ja vähemmistöasioihin sekä yhteistyömahdollisuuksiin infrahankkeissa.

En ollut ikinä ennen käynyt Murmanskissa. Varoittivat huonosta tieyhteydestä ja ankeudesta. Yllätyin. Raja-Joosepin rajanylityspaikan jälkeen matkasimme Lähes 7 tuntia itään paikoin kuoppaisen, mutta pikitien mutkitellessa varsin hiljaisella maantiellä. Pariin kertaan vastaan tuli asfalttikoneet uuden päällysteen kanssa. Tiet maan rajoille ovat nyt investointilistojen kärjessä.

murmansk_tie.jpg

Matkalla Raja-Joosepista kohti Muurmanskia. Kohtuullinen tie ja komea ruska.

Murmanskin alueella asuu 700 000 asukasta ja lähes kaikki kaupungeissa. Työttömyysaste on lähes olematon ja osaavasta henkilökunnasta on pula. Kaupungilla on uusi ympäristöohjelma. Haluavat eroon raskaasta polttoöljystä, jolla koko Murmansk lämpenee. Jätteet, puhdas vesi, uusiutuvat energiamuodot ja paremmat kulkuyhteydet olivat tapetilla. Haaveilevat juna- ja lentoyhteyksistä Suomeen. Sekä viisumivapaudesta.

murmansk_tie_kaupunki.jpg

Murmansk. 300 000 asukkaan kaupunki kerrostalolähiöineen.

murmansk_duuma.jpg

Murmanskin duumaan tutustumassa.

Me suomalaiset olemme olleet viime aikoina mukana Luoteis-Venäjällä ympäristötuhojen arvioinnissa. Nopeita toimenpiteitä tarvitaan yli 10 kohteeseen muun muassa radioaktiivisten paikkojen siivoamiseen kuten majakat. Oli muuten mielenkiintoista vierailla ydinjäänmurtaja Leninillä. Oi aikoja ja paikkoja!

murmansk_ydinjaanmurtaja.jpg

 Ydinjäänmurtaja Lenin. Nykyisin museokäytössä.

Matka jatkui Kuolan niemimaan halki, Petsamon ja Nikkelikaivoksen nähtyämme Norjaan Kirkkoniemeen. Sotilastukikohtia oli varsin tiheästi maiden rajojen molemmin puolin. Nikkelin alue oli edelleen pahoin saastunut ja lähes ilman kasvillisuutta.

murmansk_nikkelikaivos.jpg

Nikkelikaivos ympäröivän puuttoman ympäristön kanssa.

 

kirkkoniemi_rautamalmikaivos.jpg

Kirkkoniemen rautamalmikaivokseen tutustumassa.

Kirjasin matkalla asioita, joissa me suomalaiset voisimme tulevaisuudessa olla mukana. Pohjoinen nostaa päätänsä rikkailla luonnonvaroilla, energialla ja Jäämeren Koillisväyläyhteydellä. Venäjä ja Norja ovat jo Arktisella alueella, entä me?

Meidän vahvuutemme liittyvät kylmäosaamiseen, laivanrakentamiseen ja jäänmurtoon. Koillisväylää pitkin on mennyt vain 46 laivaa viime vuoden aikana. Mailla on pula jääolosuhdekelpoisten kauppalaivojen osalta. Öljy- ja maakaasuvaltauksia sekä malmeja pohjoisessa on paljon. Työvoimaa tarvitaan kaikilla aloilla. Varsinkin Norja voisi olla houkutteleva vaihtoehto hyvän palkkatason, palvelutason ja ruotsinkielen käytön mahdollisuutena.

Odotan Suomen linjauksia pohjoisen liikenneyhteyksien parantamiseksi. Liikennevirrat tulevat kulkemaan Jäämerelle aivan lähivuosien aikana. Kannatan rautatieyhteyden rakentamista Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Norjalaiset tuntuvat olevan tosissaan Kirkkoniemen sataman laajentamisessa ja suurien kauppalaivojen huoltamisessa.

Inarissa vierailimme muun muassa saamelaiskäräjillä. Suurin huoli heillä on saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuudesta. Kielen elvytystä tehdään kouluissa ja päiväkodeissa olevissa kielipesissä. Nykyisin 65 prosenttia saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Siksi etäopiskelumahdollisuudet, oppimateriaalit ja omalla äidinkielellä saatavien palveluiden edistäminen ovat tärkeitä asioita. Eduskunnassa meidän on huolehdittava saamelaisten tarvitsemista riittävistä resursseista.

 kirkkoniemi_tie_kohti_inaria.jpg

Kohti Inaria. Ei nähty matkalla muuten yhtään poroa.


Vesaisten perheleiri Virroilla 1.-4.8.2013

Huikea kokemus!

Osallistuin Vesaisten perheleirille poikani Eelin kanssa ensimmäisen kerran. Jäätiin koukkuun. Leirillä oli iloinen tunnelma, paljon tekemistä ja mukavia kavereita. Neljä päivää meni kuin siivillä. Saatiin askarella, leipoa, leikkiä, uida, paistaa makkaroita, rakentaa majaa, osallistua perheolympialaisiin ja nähdä ihka oikea taikuri. Sytykeruusuja on jo käytetty onnistuneesti  saaressa nuotiota sytyttäessä.

vesaiset_perheleiri_askartelu.jpg

Leirille osallistui yli 150 lasta, nuorta, aikuista ja isovanhempaa. Oli hienoa nähdä, että jokainen viihtyi ja osallistui toimintaan omien kykyjen puitteissa. Pienimmät taaperot leikkivät ahkerasti leikkipuistossa ja isommat lapset uivat Marttisen leirikeskuksen uimarannoilla. Pulahdin itsekin useampaan otteeseen virkistäytymään järviveteen. Vanhemmille järjestetyssä keskustelutuokiossa vaihdettiin näkemyksiä ja kokemuksia muun muassa nuorten netin ja television käytöstä. Vertaistuki on tärkeää.

vesaiset_perheleiri_naytelma.jpg

Leirin jännittävin päivä oli lauantai. Silloin kisailtiin Taitoniekka-finaalissa ja oteltiin perheolympialaiset. Taitoniekassa piti tunnistaa kasveja ja osata erämiestaitoja. Perheolympialaisten lajeina oli pikajuoksu koko perheen voimin, tikanheittoa, vauhditon pituus ja muodostelman tekeminen. Oli olympiasoihdut ja marssimiset. Mitalit jaettiin leirin päätöstilaisuudessa.

vesaiset_perheleiri_olympialaiset.jpg

Vesaisten perheleiri yhdistää. Matkasimme Virroille yhteisbussilla, joka matkasi Lapista poimien leiriläisiä matkan varrelta kyytiin. Vesaisten toiminnanjohtajat ja työntekijät ansaitsevat suuren eläköönhuudon! Ohjelmaa ja toimintaa oli yllin kyllin. Kaveruussuhteita solmittiin ympäri Suomen ja päätettiin osallistua ensi kesän perheleirilekin.

Kiitoksia kaikille osallistuneille ja aurinkoista kesän jatkoa!


Ympäristövaliokunnan vierailu Oulussa 11.6.2013

Ympäristövaliokunta osallistui LARE-lajitteluareenan avajaisiin sekä tutustui Oulun Energian, Laanilan ekovoimalaitoksen sekä Oulun kaupungin ilmastopolitiikkaan.

Pidempi kirjoitus kuvineen on luettavissa Oulun kaupungin nettisivuilla.


Sambia, Lusaka 9.-12.2012

Sain mahdollisuuden matkustaa Afrikkaan elämäni ensimmäisen kerran. Puolueiden yhteinen demokratiajärjestö DEMO ry on lähtenyt tekemään työtä naisten poliittisen osallistumisen nostamiseksi Sambiassa. Pääsin mukaan puhumaan kansanedustajana Suomen poliittisesta järjestelmästä, naisten asemasta politiikassa ja paikallisesta vaikuttamisesta.

sambia_tanssi.jpg

Matka oli mielenkiintoinen. Matkustin yhdessä Sirpa Hertellin kanssa. Hän työskentelee Vihreiden naisten pääsihteerinä ja on paikallispolitiikassa mukana Espoossa. Matka kesti kotoa paikan päälle 26 tuntia. Perillä odotti sateinen ja lämmin sää ja ystävällinen naisvaikuttajaedustus.

Tutustuimme ensimmäisen päivän aikana paikallisiin naisvaikuttajajärjestöihin. Mahtavia naisia! Kansanedustajat, puolueen johtajanainen ja järjestöaktiivit olivat kaikki voimakastahtoisia ja tekevät lujasti töistä nostamaan naisten vaikutusmahdollisuuksia Sambiassa. Tapaamamme ainoa naisministeri oli kokenut. Keskustelimme maiden kokemuksista ja esitimme useita lakialoitteitakin, kuten tasa-arvokiintiöiden käyttäminen naisten osallisuudesta nostamiseksi. Koulutus ja parempi terveydenhuolto auttaa myös etenemään paremman demokratian tiellä.

sambia_ministerit.jpg

Tapasimme kaksi naisministeriä. Tässä alueministeri kaikkein värikkäimmässä asussa. Värikästä olivat myös hänen kertomukset naisten asemasta ja oloista Sambiassa.

Naisten asema on kotona. Lasten kasvattaminen, päivän tarpeista huolehtiminen, vaimona oleminen ja kotityöt kuuluvat naisille. Samoin maanviljelytyöt. Politiikka on miesten juttu. Alkoholismi miesten keskuudessa on suurta. Sanovat, että naisia kohdellaan politiikassa todella huonosti ja ala-arvoisesti. Vain miehillä on rahaa ja valtaa tehdä politiikkaa.

Sambian parlamentissa naisia on 11 prosenttia kansanedustajista ja hallituksessa neljä naisministeriä. On vaikea edes lähteä ehdokkaaksi. Kotitehtävät ja perhe vievät etenkin maaseudulla kaiken ajan. Kampanjointiin tarvitaan rahaa paljon meitäkin enemmän. Korruptio, äänestäjien voitelu ja kestitys kuuluvat poliittiseen kulttuuriin.

Opposition aseman on surkea. Ovat kaikissa asioissa hallitusta vastaan. Ja hallitus tekee puolestaan kaikkensa nujertaakseen opposition. Vaikka lahjomalla! Sananvapaus ei toteudu ja vaalikampanjoinnissakin sekä kokoontumisissa saattavat joutua pidätetyksi.

Sambia on köyhä maa, mutta talouskasvu on kova. Jako rikkaiden ja köyhien välillä on valtava. Sain nähdä surkeita asuinalueita, joissa ei ollut juoksevaa vettä, tulisijaa tai mitään asumisen mukavuuksia. Ja olihan niitä lähes palatsejakin. Täysin maaseudulla ei käyty, mutta kuvauksia olosuhteista kyllä saatiin. Tiet ja kulkuyhteydet olivat vaihtelevia. Sadekaudella melkoisessa kunnossa kuljettavaksi edes autolla.

sambia_markkinoilla.jpg

Kävimme paikallisilla markkinoilla. Mukaan lähti muutama käsin tehty koru ja puukapustoja.

Seminaari, johon Zambian Women's Lobbyn ja Demon kutsumana oli saapunut paikalle arviolta viitisenkymmentä osallistujaa, oli onnistunut. Seitsemän suurimman puolueen edustus, ministeri, kansanedustajia, paikallispolitiikkoja sekä median edustus oli paikalla. Jokainen taho kertoi oman näkemyksensä naisten vaikuttamisesta ja yhteistyön tarpeista.

sambia_seminaaripaneeli.jpg

Seminaarissa oli edustus kaikista päähallitus- ja opposition naisjärjestöistä. Vasemmalla myös kaksi kansanedustajaa. Karismaattisia puhujia kaikki!

Kerroin itse omasta taustastani, politiikan urastani ja naisten vaikutusmahdollisuuksista Suomessa. Ihmettelivät suuresti, että olin edennyt nuorena ja naisena politiikassa porras kerralla eduskuntaan. Vielä enemmän ihmetystä taisi saada aikaan toteamus, että kotona lastenhoidon ja muut arkirutiinit hoitaa oma mieheni. Kerroin myös vaalikampanjoinnista ja sen rahoittamisesta. Avoimuus vaalirahoituksesta sai hyvän vastaanoton.

sambia_suomen_delegaatio.jpg

Meidän suomalaisten delegaatio. Vieressäni vasemmalla DEMOn edustaja Tiina Kukkamaa-Bah ja Vihreiden naisten pääsihteeri Sirpa Hertell.

En välttynyt olla nostamatta koulutuksen ja terveydenhoidon merkitystä. Elleivät tytöt pääse kouluttautumaan, poliittisen kulttuurin muutosta on turha toivoa. Maksuton koulutus ja terveydenhoito kuuluvat kaikille, myös Sambiassa. Tavoitteen eteen tarvitaan meidän tukea. Siksi kehitysyhteistyö on keksitty. Pelkkien tukirahojen eteen kehitysyhteistyötä ei kannata rakentaa. Demon kolmen vuoden projektissa Sambian naiset ovat itse tekemässä töitä naisten aseman parantamiseksi. Me tuemme, kannustamme, tuomme työkaluja ja rakennamme yhteistyöverkostoja.

Sambian matkani oli nopea ja työntäyteinen. Nähtävyydet, villieläimet ja muut maanosan kohteet jäivät toiseen vierailukertaan. Palasin eduskuntatöihin yhden suuren kokemuksen rikkaampana.

 

 


Asiaa Pyhäjärveltä

pyhajarven_naiset_eduskunnassa.jpg

Pyhäjärven naisvaikuttajat eduskunnassa syyskuussa 2012. Tuomisena paikallinen vaskikello. Keskusteltiin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta.


Yrittäjänaiset vierailulla eduskunnassa

yrittajanaiset_eduskunnassa.jpg

Ryhmä yrittäjänaisia eduskunnassa vieraanani syyskuussa 2012. Eduskuntataloon tutustumisen lisäksi keskusteltiin yrittäjien arjen asioista. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen työnantajien kesken oli selkein viesti, johon halutaan parannusta.


Liikenne- ja viestintävaliokunnan matkalla Yhdysvalloissa ja Kanadassa

liv-matka_mirja_kanadan_lippu.jpg

Kanadan liittovaltion parlamentissa. Senaattoreita talossa istuu yhteensä 105 ja puolueita on kolme.

Matkasimme valiokunnan jäsenten kanssa aluksi Washingtoniin. Siellä saimme valtavan tietopaketin Yhdysvaltojen ajankohtaisesta politiikasta. Presidentinvaalit pidetään muutaman kuukauden kuluttua. Demokraatit ja republikaanit ottavat totisesti mittaa toisistaan. Obaman uudelleenvalinta ei ole kuitenkaan varma.

liv-matka_mirja_valkoinen_talo.jpg

Valkoisen talon iltaloisteessa Washingtonissa.

Terveydenhoitouudistus, jossa julkisen palvelun tehtävää lisätään ajatuksella: terveydenhuoltoa kaikille, on vaikeuksissa. Yhdysvallat velkaantuvat tappavalla tahdilla. 16 biljoonan dollarin katto on jo saavutettu. Autoteollisuudella on merkittävä vaikutus talouskehitykseen. Viikolla seurasimmekin maiden autotehtaan työntekijöiden lakkoa Detroitissa ja Torontossa.

liv-matka_ford_mirja_ja_eila_tiainen.jpg

Fordin tehtaan museossa yhdessä edustaja Eila Tiaisen kanssa.

Tutustumisaiheita Yhdysvaltojen puolella olivat tietoturvallisuus, infrahankkeet sekä autoteollisuus.

Kanadaan saavuttiin Toronton lentokentän kautta. Meillä oli mahdollisuus tutustua kenttään ja lentoliikenteeseen tarkemminkin. Lentokenttäverkosto on tiheä ja huoltoliikenne Kanadan pohjoisosiin hoidetaankin pääosin lentäen. Maan asutus keskittyy täysin sadan kilometrin etäisyyden sisään Yhdysvaltain rajasta. Eikä Toronto vielä pohjoisessa ole. Viininviljelyalueena tunnettu Ontariojärven eteläosa on Keski-Euroopan leveyspiirillä.

liv-matka_toronto_tornitalot.jpg

Näkymä hotellihuoneesta Torontossa. Kaupungissa asuu yhtä paljon ihmisiä kuin koko Suomessa yhteensä.

Kanadassa saimme tietopaketin arktisista asioista, infrahankkeista ja niiden rahoituksesta. Meilläkin käytössä oleva PPP malli tuli varsin tutuksi. Uskallusta erilaisten rahastojen, yksityisen ja julkisen rahojen parempaan hyödyntämiseen esimerkiksi teiden rakentamisessa tarvitaan meillä lisää.

liv-matka_tie_toronto.jpg

Moottoriteitä ja kaistoja riitti moneksi. Tässä Toronton kaupungin edustalla ajettiin 12 kaistaista tietä pitkin.

Kanadassa pitkien etäisyyksien maassa laajakaistakattavuus ei ole aivan yhtä hyvällä tolalla. Valtion televisio eli paikallinen Yleisradioyhtiö tuottaa valtavan kirjon ohjelmia ja kanavia kansalaisilleen. Monikulttuurisuus ja kielikysymykset on otettu maassa loistavasti huomioon. Ranskaa puhuvien asema on turvattu ja aluetoimitusten laajuus laitettiin merkille.

Arktinen politiikka nousi esiin miltei jokaisessa tutustumispaikassa. Pohjois-Ameriikassa on suuret luonnonvarat vielä hyödyntämättä. Kaivokset, öljy ja maakaasu kiinnostavat koko maailmaa. Meillä on osaamista annettavana erityisesti ympäristökysymysten ratkaisemiseen, jäänmurto ja monitoimialusten rakentamisessa sekä energiateknologian hyödyntämisessä kylmissä olosuhteissa.

Vierailimme maiden parlamenteissa. Etenkin Ontarion provinssin parlamentin puhemies teki meihin lähtemättömän vaikutuksen reippaalla esiintymisellään. Liittovaltion, provinssien ja territorioiden vallanjako vei aikansa ymmärtää. Uutta oli myös tieto, että senaattorit valitaan tehtävään ilman äänestyksiä. Edustajahuoneen parlamentaarikot sen sijaan valitaan vaalien kautta. 

liv-matka_ryhmakuva_toronton_parlamentti_.jpg

Koko porukka yhteiskuvassa Toronton parlamentin rappusilla.

Ehdittiin matkalla harrastamaan kevyempääkin ohjelmaa. Museokäynnit auto- ja ilmailumuseoissa liittyivät toki valiokunnan työaiheisiinkin. Niagaran valtavat vesiputoukset häkellyttivät kauneudellaan ja aamuiset juoksulenkit näyttivät jokaisesta kaupungista omat hienot puolensa.


 


Arktisen alueen kansanedustajien kokouksessa Islannissa

Kahden vuoden välein kokoontuvan Arktisen alueen parlamentaarikkojen kokous pidettiin Islannin Akureyrissa. Olen ollut Suomen delegaation jäsen jo viisi vuotta. Mukana olivat myös edustajat Johanna Ojala-Niemelä ja Silvia Modig.

arktinen_valtuuskunta_johanna_ja_mirja.jpg Euroopan suurimman vesiputouksen Dettifossin äärellä yhdessä edustaja Ojala-Niemelän kanssa.

Olen ollut työmatkalla Islannissa aikaisemminkin, mutta matka pohjoisen Akureyriin oli elämys. Kaupungissa asuu 16 000 asukasta karuine olosuhteineen. Tuuli olikin matkalla hyytävän kylmä, mutta ihmiset ystävällisiä ja ruoka maittavaa.

 arktinen_valtuuskunta_akureyr.jpgNäkymä Akureyrin kaupunkiin. Lumisia vuorenhuippuja ja hyisen kylmää vettä.

Kokouksessa keskityttiin linjaamaan seuraavan kahden vuoden arktista politiikkaa. Jatkamme tutkimusyhteistyötä, alkuperäisasukkaiden olosuhteiden parantamista, luonnon ja teollisen toiminnan yhteensovittamista sekä pohjoisen meritien teknisten tietojen ja turvallisuuden ylläpitämistä.

arktinen_valtuuskunta_puheenjohtajisto.jpg Kokouksen puheenjohtajistoa keskellä kansanedustajat Islannista ja Norjasta.

Erityisen tyytyväisiä olemme Rovaniemen Artisen keskuksen yhteyteen tulevan informaatiokeskuksen eteenpäin menosta. Rahoitus, yhteistyötahot ja toiminta nytkähtivät taas eteenpäin. Enää odotetaan vain EU-komission lopullisia päätöksiä.

 arktinen_valtuuskunta_suomen_delegaatiota.jpgSuomen delegaatiota; Arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen, minä, kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä, jäänmurtajaekspertti Tero Vauraste ja kansainvälisten asioiden johtaja Guy Lindstrom.

Nostin itse ison salin keskustelussa esille eri tahojen intressien ristiriidan pohjoisella alueella. Kaivostoiminta, matkailu, perinteiset elinkeinot kuten porotalous ja alueella asuvien ihmisten tarpeet eivät aina ole helposti yhteensovitettavissa. Usea parlamentaarikko muun muassa Kanadasta ilmaisi myös huolensa kansainvälisten yhtiöiden alueella toimimisesta ja piittaamattomuudesta luonto- sosiaali- ja kulttuuriasioista. Paikallinen ääni ja yhteistyön sujuvuus eivät ole vielä kunnossa Suomessakaan.

Kolmipäiväisen kokouksen aikana pääsimme piipahtamaan myös Islannin ainutlaatuisessa ympäristössä. Nähtiin Euroopan korkeimmat vesiputoukset, paikka jossa kuussa kävijät olivat harjoitelleet ennen avaruuteen lähtöä, ja saimme uida kuumassa lähteessä. Puuton, laavatuhkan ja kivikon päällystämä saari on karu ja arvaamaton tulivuorineen sekä jäätiköineen. Opas pisti olosuhteista paikallisen vitsin: "Jos Islannissa eksyy, pitää vain nousta seisomaan, niin löytää tien perille."


Ympäristövaliokunta Lapin kaivoksilla

Teimme ympäristövalikunnan kesämatkan Lappiin 3.-4. syyskuuta. Rovaniemellä tutustuimme Metsähallituksen toimintaan ja uusiin tiloihin. Lapin kansallispuistoissa käviämäärät ovat nousussa. Silti Lappia ei tule museoida ja suojella kohtuuttomasti. Metsätalous on ja tulee olemaan pohjoisen suurin elinkeino. Puusta on moneksi: biomateriaalit ovat tulevaisuuttaa. Puuta pitäisi saada paremmin liikkeelle.

Arktisen tutkimuslaitoksen ajankohtaiskatsaus oli mielenkiintoinen. Jääpeite sulaa valtavalla vauhdilla, meritie pohjoisnavalla on jo käytössä ja meilläkin osaamista annettavana artiseen yhteistyöhön. Lapin yliopisto, tutkimuskeskus  ja kansainväliset tutkimuslaitokset etsivät ratkaisuja asukkaiden, kaivostoiminnan, ilmastonmuutoksen ja perinteisten elinkeinojen rinnakkaiselämään.

Sodankylässä meitä odotti kunnantalon tupa täynnä paikallisia vaikuttajia ja kaivosasiaa. Kevitsan kaivos näyttää herättävän monenlaisia mielipiteitä. Natura-alue ja Viiankiaavan luontoarvot ovat jo lähtökohtaisesti kova juttu kaivostoiminnalle. Vierailu itse Kevitsan kaivoksella osoitti, että ympäristökysymykset on otettava tulevaisuudessa entistä tarkemmin huomioon.

kevitsan_kaivoksella_valiokunta.jpg

 Koko ympäristövaliokunnan väki Kevitsan kaivoksella asianomaisessa varustuksessa.

 kevitsa_laitteet.jpg

  Ei ihan pikkurattoreita. Ajamista harjoitellaan simulaattoreilla ja kuulemma naiskuskit taitavimpia kuskihommissa.

 

Ilta Kittilän kunnan vieraana Levillä paljasti lopullisesti, että Lapissa menee nyt lujaa. Matkailu, perinteiset elinkeinot ja kaivosala tuovat työpaikkoja ja paluumuuttajia kuntaan. Pitäis rakentaa lisää koulu- ja päiväkotitiloja. Meille esiteltiin myös 8 miljoonan euron investointihanke Kaukosen sillan uudelleenrakentamiseksi. Nykyinen kunto heikko ja estää raskaimmat kuljetukset.

Tiistaina jatkettiin Kittilän kultakaivokselle. Täytyy sanoa, että vakuutuin avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen tehokkuudesta. Viisituhatta kiloa kultaa vuodessa tuottava laitos työllistää yli 400 ihmistä. Lähes kaikki ovat paikallisia ja suomalaisia.

kittilan_kultakaivos_hiltunen_vehkapera_maijala2.jpg

 Naisedustajat Kittilän kultakaivoksella. Vasemmalta alkaen Rakel Hiltunen, minä ja Eeva-Maria Maijala. Takana avolouhos ja rikastamo.

Kaivosten ympäristölupa- ja valvontaviranomaisilla on työtä ruuhkaksi asti. Tarvitaan lisää resursseja tähän tehtävään. Heräsipä ajatus vaatia kansainvälisten kaivosyhtiöiden osallistumisesta viranomaistyön kustannuksiin. Pitäisikö kaivoslupaprosessin olla maksullista tulevaisuudessa?

Matka oli kaikin puolin läpileikkaus Lapin asioihin. Puhuttiin myös lentoyhteyksien tärkeydestä, junaratayhteyden rakentamisesta, koulutuksesta ja porotalouskysymyksistä. Kelit olivat aurinkoiset, mutta ruskaa saa vielä odotella.


Ympäristövaliokunta Ukrainassa ja Latviassa 24.-27.4.2012

Eduskunnan ympäristövaliokunta teki vierailun kymmenhenkisellä delegaatiolla Ukrainaan ja Latviaan alkukeväästä. Tapasimme paikallisten maiden vastaavat valiokunnan jäsenet ja keskustelimme muun muassa ympäristö-, energia- ja ilmastopoliittisista asioista. Tehtäväksemme osoittautui molemmissa maissa vaikuttajien rohkaiseminen parempiin ympäristötekoihin.

Kiovassa valmistaudutaan kesän EM-jalkapallokisoihin sekavissa merkeissä. Entisen presidentin ja pääministerin oikeudenkäynnit ovat kesken, korruptio rehottaa ja kansa vaatii parempia elinoloja sekä ihmisoikeuksia. Maassa on paljon potentiaalia maatalouden, matkailun ja perusteollisuuden saralla. Suomalaisia yrittäjiä ja sijoittajia Ukrainassa on valitettavan vähän.

Vaikuttavin vierailukohde matkallamme oli ehdottomasti vierailu Chernobylin ydinvoimala-alueella. Pystyssä olevat neljä reaktoria ja räjähtänyt laitos olivat karmea näky. Nyt 26 vuotta onnettomuudesta katastrofin siivoaminen on vielä pahasti kesken. Paikalle ollaan rakentamista jättimäistä suojakupua, jonka alle säteilevät rakennukset saadaan suojaan. Ydinjätteen talteenottamista jatketaan ja lähialueelle rakennetaan jätteen sijoitusrakennusta.

tsernobili1

Ydinvoimala-alueen kyljessä sijainnut työntekijöiden asuinkaupunki oli aavemaisen tyhjä. Yli 30 000 asukasta oli evakuoitu pian ydinonnettomuuden jälkeen. Asuinrakennukset, kaupat, ravintolat ja huvipuisto olivat pystyssä, mutta ränsistyneitä ja kasvillisuuden valtaamat. Aika oli pysähtynyt ja muistutti menneestä elämästä.

tsernobili3

 

tsernobili4

Latviassa pysähdyimme Riikassa ja piipahdimme parlamentissa ja lähetystössä. Maa kärsii edelleen talouskriisistä, korkeasta inflaatiosta ja erityisesti nuoren väestön paosta ulkomaille. Latviassa on suuri pyrkimys uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen. Uusi jätevesipuhdistamo on kansallinen ylpeys.


Tromssa, Norja 14.-17.8.2011 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen matka 

Maakuntaliiton luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteinen matka suuntautui pohjoiseen Norjaan ja Tromssan kaupunkiin. Kohteen valinta oli mielenkiintoinen: etsitään yhteistyömahdollisuuksia sekä tutustutaan siihen, missä norjalaiset ovat meitä etevämpiä.

 

Kilpisjärven jälkeen maiden rajoilla matka muuttui kiemurtelevaksi upeiden vuorten välissä. Kaunis kesäkeli helli meitä koko reissun ajan. Ehkäpä juuri siksi Tromssa näyttäytyi parhaimmillaan idyllisenä "Pohjolan Pariisina".

norja2.jpg 

 

 

Ohjelmaa oli aamusta iltaan. Tutustuimme Norjan kunta- ja aluehallintoon. Vaalien läheisyys näkyi aluetason päättäjien kiireenä. Myös kaupunginjohto valitaan suorilla vaaleilla. Uutta oli itselleni se tieto, että kansanedustajat eivät saa olla kuntien, kaupunkien tai maakuntatason luottamustehtävissä. Tästä en toivo meille esimerkkiä.

 Tromssan kaupungin esittelyn jälkeen olin yllättynyt. Alueella elää yli 100 kansallisuutta, kulttuurielämä on vilkasta, kaupunki kasvaa yli 1000 asukkaalla vuodessa, ja alueella on suuri työvoimapula. Työttömyysprosentti on 2, ja odotukset työvoimatarpeesta lähivuosina reippaat 3000 uutta paikkaa. Alueella investoidaan uusiin virastoihin, kouluihin, satamaan ja kunnallistekniikkaan. Kehitys näyttää olevan päätä huimaavaa.

norja3.jpg

 Norjan ja Tromssan kivijalat ovat öljyssä ja kaasussa. Kalatalous kukoistaa edelleen hyvin johtuen etenkin kalanviljelystä ja maailmanlaajuisesta kaupasta. Me olemme tottuneet norjanloheen, mutta niin näyttävät olevan kansat Afrikkaa ja Aasiaa myöten. Eikä se norjalainen lammaskaan pahalta maistunut.

Keskustelimme paikallisten kanssa matkailusta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Törmäsimme aina liikenneyhteyksiin. Vastikään lakkautettu suora lentoreitti Tromssan ja Oulun välille tulisi avata uudestaan. Ehkä välilasku Ruotsin puolella lisäisi kannattavuutta. Norjalaiset tuntuivat olevan myös varsin tosissaan raideliikenteen tulevaisuudesta. Junayhteys palvelisi matkustajien lisäksi teollisuutta ja kauppaa. Pistetään harkintaan.

norja1.jpg

Näköalatornissa kollegani Risto Kalliorinteen kanssa

Paluumatkalla vierailimme Pajala-Kolari-kaivoksella. Saimme ajankohtaisen tietopaketin pohjoisten kaivoksien tulevaisuudesta. Valtaukset ja itse kaivosten avaamiset tulevat tapahtumaan lähivuosina. Itse Kolarin puolella on tuhannelle osaajalle töitä tarjolla. Meiltä toivottiin apua junayhteyden parantamiseen ja koulutuksen ennakointiin. Niissä riittääkin tekemistä.

 
 norja4.jpg
Yhteiskuva Kolarin kaivokselta, Hannukaisesta.


 Arktisen alueen kansanedustajat Islannissa 8.-10.6.2011

Arktisen neuvoston kokous pidettiin Islannissa Reykjavikissa. Osallistuin kokoukseen Suomen edustajana. Mukana on niin virkamiehiä kuin parlamenttien kansanedustajia Kanadasta Venäjälle.

Asialistalla tällä erää oli tulevien kahden vuoden toimintasuunnitelma ja seuraavien kokousten valmistelu. Aiheet olivat varsin tuttuja: Arktisen politiikan nostaminen jokaisen jäsenmaan politiikanteossa, ilmastonmuutos, ympäristökysymykset ja alkuperäiskansojen olosuhteet. Tulevina vuosina otetaan myös etunojaa turvallisuuskysymyksissä. Puhdas ruoka ja vesi nostettiin esille erityisenä yhteistyöasiana.

Työmatka Islantiin oli tällä erää pikainen. Tuulisessa ja kylmässä Reykjavikissa ehdin nähdä vain keskustan nähtävyydet, kaupunkia reunustaneet lumiset vuoret ja paikallisen parlamentin. Maata ravistelleet tulivuorenpurkaukset eivät näkyneet mitenkään. Pankkikriisit ja talouslamakin ovat kuulemma historiaa. Maa odottaa turistirikasta kesää ja vakaampia oloja.

Mukava palata Suomen lämpöön ja kotiin.


Lakivaliokunnan matka Japaniin 21.-27.3.2010

Vierailimme lakivalokunnan voimin keväisessä Japanissa. Viikon aikana saimme hyvän sukelluksen aasialaiseen kulttuuriin ja oikeusjärjestelmiin. Ohjelma oli täytetty valiokunnan tehtäväkuvaan liittyvistä vierailukohteista. Mieleenpainuvimmat niistä olivat ehdottomasti käynti Japanin parlamentissä ja Kioton vankilassa.

japani10_023.jpg


Suomen suurlähetystö oli tehnyt erinomaisen matkaohjelman. Mukana oli melkein koko matkan tulkki, joka osoittautui tarpeelliseksi jo vaikean alan sanaston ymmärtämiseksi. Hänen kauttaan saimme tietoa japanilaisten tavallisesta elämästä, asumisesta ja maan tavoista.

Tapasimme parlamentissä paikallisia lakivaliokunnan edustajia. Suurin uudistus oli tehty oikeuslaitoksen maallikkojäsenten eli lautamiesten mukaantulosta tuomioistuntoihin. Aivan kuka tahansa täysi-ikäinen voi joutua lautamieheksi arvonnan satuttua kohdalle.

Japanissa on käytössä kuolemanrangaistus. Tuomiotkin tuntuivat astetta kovemmilta kaikissa rikoksissa. Tämän eduskuntakauden aikana oikeusministeri ei ole joutunut vielä allekirjoittamaan hirttotuomioita, mutta vuosittain niitä on aikaisemmin laitettu täytäntöön kymmeniä. Uhrin osa oikeudessa on heikko. Kaikista nostetuista syytteistä lähes kaikki saavat tuomion.   

Tapasimme sekä Tokiossa että Kiotossa Japani-Suomi japani10_007.jpgystävyysryhmään. Japanin parlamentissä istuu suomalaislähtöinen Martti Turunen (Marutei Tsurunen),   jonka meidät oli ilo tavata pariinkin otteeseen. Hänellä on tärkeä asema politiikassa, elämäniloa ja intoa uudistaa Japanin asioita. 

Matkan aikana näimme useita temppeleitä, matkustimme luotijunalla, kävimme kylpylässä ja söimme kauniisti laitettua japanilaista ruokaa. Ehdittiin sitä vaihtaa useampia ajatuksia Suomenkin politiikasta sekä tulevista valiokunnan päätö ksistä.

japani10_056.jpgKioton vankilassa on reippaat parituhatta vankia. Laitos on suljettu, eikä vangeilla ole mahdollisuutta käydä muurien ulkopuolella tuomio nsa aikana. Vangit tekivät erilaisia käsillä tehtäviä töitä päivisin ja selleissä saattoi asustaa kuusikin vankia kerrallaan. Vankilan johtaja piti erityisen tärkeänä tiukkaa kuria ja pienestäkin rikkomuksesta sai lisärangaistuksia.
 
Kevät on Japanissa jo pitkällä. Kirsikkapuun kukat avautuvat parhaillaan. Kelit olivat hieman kylmät ja sateiset, mutta se ei menoa haitannut. Japanista ja japanilaisista jäi mukavat muistot.


Vierailuryhmä kotiseudulta

Reipas joukko innokkaita maakunnan ihmisiä oli eduskuntavierailulla 12.-13.2. Helsingissä. Kahden päivän ohjelma koostui eduskuntataloon tutustumisesta, kansanedustajan työhön perehtymisestä, ministeritapaamisesta ja ennen kaikkea mukavasta yhdessäolosta. 

 

vierailu_006.jpg

Olen aina otettu, kun saan vieraita kotiseudulta. Edustajan työtä on mukava esitellä. Työpäivät ja tehtävät vaihtelevat päivittäin. Eduskunta on myös täynnä mahdollisuuksia ja motivoituneita ihmisiä.
Vieraani pääsivät näkemään varsin värikkään torstain kyselytunnin. Opposition pääkysymys koski koululaisten ryhmäkokoja ja opetustoimen rahoitusta. Pääsin itsekin kommentoimaan aihetta ja kysymään opetusministeri Virkkuselta, olisiko hän valmis lisäämään rahaa tulevaisuudessa korvamerkitysti lisää ryhmäkokojen pienentämiseksi.
vierailu_015.jpg

Kysymykset kansanedustajan työkuvasta ovat usein vierailijoilla samat: missä asun, onko vapaa-aikaa ollenkaan, mitä olen saanut aikaan, kenen kanssa teen töitä, jne........ Vastaukset vaihtelevat keneltä kysytään. Kansanedustajan työtä kun voi tehdä monella eri tavalla. Vierailun aikana meillä oli myös aikaa keskustella päivän poliittisista kysymyksistä. Taloustilanne puhututtaa.
  
vierailu_021.jpg


 Itsenäisyyspäivän vastaanotolla

Tasavallan presidentin Tarja Halosen ja tohtori Pentti Arajärven itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa 6.12. oli juhlallinen. Saavuimme mieheni kanssa juhliin jo toistamiseen. Osasimme siten varautua väentungokseen ja linnan lämpimään tunnelmaan.

Illan aikana tapasimme paljon tuttuja omasta maakunnasta ja eduskunnan väkeä. Erityisesti keskustelut entisen ja nykyisen maaherrojen kanssa olivat antoisia. Pekkalan pariskunta viihtyi tanssilattialla siinä missä mekin ja Siuruaiset näyttivät nauttivan juhlahumusta kokeneina linnan käviöinä.

Tarjoilu on viritetty Itämeri-teeman ympärille. Saimme maistella pieniä suupaloja kotimaisista raaka-aineista valmistettuna. Maistui!

Suomen itsenäisyyspäivä on erityinen. Päivän aikana oli mahdollisuus muistaa maan historian vaiheita ja palata taas kiitollisuuden osoituksiin edellisille sukupolville.

  
itsenisyyspiv08_004.jpg 

MAANPUOLUSTUSKURSSI 186. 

Sain osallistua valtakunnalliselle maanpuolustuskurssille 22.9.-15.10. Kolmen ja puolen viikon aikana meitä perehdytettiin maanpuolustukseen, valmiusolojen kriisihallintaan ja saimme valtavan määrän tietoa sekä taitoa yhteiskunnallisista asioista. Kurssin luoennoitsijoina olivat alansa johtajat ja asintuntijat.
Entä jo maatamme uhkaa vesikriisi, energian saantimme tyrehtyy tai vaikean maastopalon etenemistä ei saada hallintaan. Mitä tehdään? Viranomaisilla on uskomattoman tarkat ohjeet ja toimintatavat monenlaisten kriisien varalle. Olemme oppineet, että varautuminen pahan päivän varalle on tarpeen.
Kurrsin aikana sain selkeän kuvan maamme huoltovarmuuden toimivuudesta. Koska en itse ole käynyt asepalvelusta, oli tarpeellista kurkistaa myös armeijan eri sektoreille. Vierailimme useissa valtion virastoissa, yrityksissä ja puolustusvoimien kohteissa. Etenkin kolmen päivän internaatioharjoitus Porin Prikaatissa, Säkylässä oli kurssin parhainta antia.

 

maanpuolustusk08_007.jpg
 

 

maanpuolustusk08_005.jpg

maanpuolustusk08_002.jpg

 

Tähän ajanjaksoon mahtui myös aitoja kriisejä. Keskustelimme ulkopolitiikasta ja Venäjän tilanteesta varsin aktiivisesti. Georgian tilanne ja tapahtumat käytiin läpi asiantuntijavoimin. Kurssin alkuun tapahtui myös Kauhajoen traaginen ampumavälikohtaus. Seurasimme tarkasti viranomaisten toimintatapoja ja asian etenemistä. Poliisiylijohtajan vierailu antoi oman värinsä tapahtuneelle.

 

maanpuolustusk08_009.jpg

Maanpuolustuskurssi antoi aivan uuden tavan tarkastella arkisia asioita. Nyt tiedän muun muassa miksi ne kunnan tekemät valmius- ja turvallisuussuunnitelmat ovat olemassa. Sain kurssilta myös uskomattoman mukavia ystävyyssuhteita. Kurssitapaamisilla nähdään!

  Maakuntaliitto Sloveniassa

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton puheenjohtajisto sekä talon virkamiehiä osallistui kolmipäiväiselle tutustumismatkalle Sloveniaan 7.-9.9. Matkakohde oli valittu huolella, sillä halusimme tietoa uusien EU-maiden tilanteista. Slovenia on malliesimerkki maasta, joka on jo lyhyen ajan sisällä ollut jopa yksi EU:n puheenjohtajamaa.

slovenia08_006.jpg

 

Ihastuin maahan, asukkaisiin, kulttuuriin ja etenkin pääkaupunki Ljubljanan ilmeeseen. Osasyyllinen kaikkeen tähän saattoi olla myös upea kesäsää, joka hemmotteli meitä lämmöllä. 

Saimme matkalta mitä halusimme. Tutustuimme maan historiaan erittäin hyvän paikallisen oppaan avulla. Saimme hyvän käsityksen pienen maan paikallishallinnosta ja aluepolitiikasta. Koko maa kun mahtuu pinta-alaltaan meidän maakuntaan ja kuntia 2 miljoonan asukkaan Sloveniassa on huikeat 210.

Vierailimme korkeakoulu- ja teknologiakeskuksessa, keskustelimme maan energiamuodoista sekä sosiaali- ja terveydenhoidosta. Painiskelemme itse asiassa erittäin samanlaisten haasteiden edessä: väestö ikääntyy, kustannukset kasvavat, uusiutuvia energiamuotoja kaivataan lisää........

Slovenia ja muut uudet Euroopan Unionin maat ovat vierailun arvoisia kohteita. Turistina ilahdut varmasti lämminhenkiseen tunnelmaan.  

slovenia08_002.jpg
 

 Arktinen valtuuskunta Alaskassa

Kahdeksas konferenssi Arktisen alueen parlamenttien valtuuskuntien välillä Alaskassa
Kolmen päivän kokous Fairbanksissa, Alaskassa oli huikea kokemus. Vaikka välimatka oli pitkä, ei se hidastanut osallistujien intoa Arktisten asioiden yhteistyölle. Eduskunnasta meitä kansanedustajia mukana oli valtuuskunnan puheenjohtajana Hannes Manninen, Ulla Karvo, Johanna Ojala-Niemelä, Jouko Skinnari ja minä.
Osallistujamaat: Kanada, Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Venäjä, Ruotsi, Yhdysvallat ja Euroopan parlamentti
alaska08_037.jpg
Kokouksessa keskusteltiin meripolitiikasta, hyvinvointikysymyksistä, energiahuollosta ja ilmastonmuutoksesta. Kolmen päivän aikana kuulimme aihealuiden parhaita asiantuntijoita ja keskustelimme eri maiden tilanteista. Etenkin vähemmistö- ja alkuperäiskansojen mielipiteiden huomioiminen yhteisessä politiikassa oli tärkeää.
Hyväksyimme yhteislausuman, jossa linjattiin poliittisia tavoitteita, joihin Arktisella alueella tulee edetä.
Matkan aikana ehdin nähdä ja tutustua Alaskaan hyvin. Aikaeroon ei tottunut ollenkaan. Vuorokausirytmi oli kääntynyt täysin päälaelleen. Välimatka kotoa Fairbanksiin oli valtava. Leveysasteella oltiin kutakuinkin Oulun korkeudella. Siksi ilmasto, sää, luonto, kasvit ja jopa ruoka tuntui kotoisalta. Tosin meillä ei ole niin upeita lumisia vuorenhuippuja tällä hetkellä.
Arktisella alueella eletään varsin erilaisissa olosuhteissa. Eskimoiden, inuiittien ja eri maiden alkuperäiskansojen yhteiselossa. Kosketuksen luontoon saimme jokiristeilyllä ja kuumassa lähteessä uidessamme. Olipa eräs yrittäjä rakentanut jäälinnan keskelle erämaata. Iklu voisi olla mukava kokemus yömajana.

alaska08_027.jpg 

 

alaska08_021.jpg  

 

Artisella alueella on paljon puolustettavaa. Etenkin jäänavan jääpeitteen sulamisen tuomat mahdollisuudet kirvoittivat meidät keskusteluun. Tuleeko alueelle konflikteja - kiistoja alueen käytöstä? Poliittinen tilanne tai intressit alueella eroavat toisistaan. Voidaanko merireittejä käyttää yhteisymmärryksessä? Matkailu, kalastus, öljylähteet ja muut asiat ovat olemassa jo tällä alueella. Mitä tulevaisuudessa tulee näille tapahtumaan?
Matkan mielenkiintoista antia on myös keskustelut muiden maiden kollegojen kanssa. Uusia tuttavuuksia sain useista maista ja etenkin kansanedustajat Ruotsista tulivat hyvinkin tutuiksi. Tapasin jopa puoluetuttavuuksia veljespuolueestani. 

 

alaska08_012.jpg

Kuvassa edustaja Ojala-Niemelä, minä ja edustaja Erik Eriksson Ruotsista.   


  Runon ja laulun ranta

Eino Leinon päivänä 6. heinäkuuta vietettiin Kellon Kiviniemen kalasatamassa viihtyisä kulttuuritapahtuma. Paikalla oli runon lausujia, musiikkiesityksiä, yhteislaulua ja mukavaa yhdessäoloa. Tapahtuma sai alkuunsa reipas vuosi sitten, kun Hekkalan Osmon kassa ideoitiin kesätapahtumaa rantaan. Yhteistyökumppaneita löytyi mukavasti. Kiitokset Kiviniemen kyläyhdistykselle, Kellon Työväen Urheilijoille, Kellon nuorisoseuralle, kuorolaisille ja lukuisille muille, jotka mahdollistitte ainutlaatuisen runotapahtuman.
Runojen esittäjät olivat sisäistäneet tapahtuman teeman: meissä jokaisessa elää pieni taiteellinen sielu. Pöytälaatikkoon on varmasti rustannut yksi jos toinen runonpätkää tai ajatelmaa. On hienoa antaa tilaisuus päästä osalliseksi tuotoksista, jotka tuskin koskaan päätyvät suuren maailman estraadille asti. Kiviniemen rantaan ne puolestaan sopivat mainiosti!
Esitin itse kaksi runoteosta. Toisen olen löytänyt Puttaalaisten perinnerunoista ja toisen runoista olen kirjoittanut itse. 
 

PERÄMERI (Eero Holma)

 

Kun katselen sua Perämeri,

tunnen sykettä sydämeni,

näen kuinka aaltos kehrää, kierii,

sun rannoillesi rakkahille.

 

Niin moni on selälläs seikkaillut,

on tuulta ja tuiskua nähnyt,

varo ihminen, karuja luotoja myrskysäällä,

jos elää aiot tähdellä täällä.

 

veneess07_011.jpg

 

On reimareita, on majakkaa,

joka iskee silmää sulle,

niin syksyn pitkinä, pimeinä öinä

ja linnunratojen tähtivöinä.

 

Oi Perämeri, sä helmi Pohjanmaan,

minne kuljen niin palaan jälleen.

Saan haistella suolaista kuohuvaa merta,

en tiedä koska on viimeinen kerta.

 

 

Rannan tuuli (oma runoni)

 

Tuulee. Tuulee niin, että korvissa soi.

Jos ei tuule, niin luulee, että epänormaaliahan se on.

 

On vastatuulta, myötätuulta, sivutuulta ja mitäpäs muuta.

 

Kun otan ja hiihdän tästä rantoja pitkin, tietäisitkin, miten kova vastatuuli Merivartioasemalle on. Mutta takaisin voi lipsutella kädet sivupurjeinani nauttien helposta matkanteosta. Pitkillä luistelupotkuilla.

 

Tuulee. Tuulee niin, että korvissa soi. Se on hyvä asia, kun mennään täyttä lasia. Purjeen pinta pullistuu, on heinäkuu ja vene pian rantautuu, kotisataman tuun.

 

veneess07_013.jpg
 
Ai että tuulee. Tuulee lämpimästi, koleasti, puuskissa tai suuntaa vaihdellen. Ei kaihdellen.
 
Mitä isompi aalto rantaan lyö sitä suurempi on hiekan työ. Jäljen se jättää kivikkoonkin ja mennessään voi viedä pajunkin.
 
Osaan hypätä kuin delffiini aallon yli, meri on syli, jonne on osattava heittäytyä. Osaan sukeltaa kuin hylje ja hengittää kuin kala. Näihin taitoihin on muutama niksi ja sala. Vesi on suolaisen makuista ja jättää lähtemättömän hyvän vaikutuksen.
 
Tuuli antaa merelle uudet kasvot päivittäin. Vai väittääkö joku, että on totuus, että tämä ranta näyttää samanlaiselta päivä toisensa jälkeen? Edelleen.
 
Kotirannallani on sielu, jonka kosketuksen ymmärtää vain silloin, kun antaa aikaa - taikaa- tarkastella sen sisälle kiireettömästi. Unohtaen ajan ja paikan virtaukset.
 
En väsy koskaan katsellessani rannan elämää, sen vilinää, ihmisiä ja vuodenaikojen vaihteluita. Tuuli, tuuli se vain puhaltaa kasvoilleni, lennättäen hiuksia vallattomasti ja tuo meren maun kielelle. 

  Suomen Keskustan puoluekokous Joensuu 13.-15.6.08

Keskustan puoluekokouksessa Joensuun Areenalla oli iloinen tunnelma kokousviikonvaihteen ajan. Kahden vuoden välein kokoontuva puolueväki otti kaiken hyödyn irti tapaamisesta; pidettiin puhehita, tavattiin tuttuja, istuttiin valiokunnissa (jotkut yövaliokunnissakin), päätettiin aloitteiden mukaisista puoluekannoista ja valittiin puolueelle johtajat.
Henkilövalinnoista osattiinkin povata kokouksen kiihkeintä antia. Sitä se myös oli. Puheenjohtaja Matti Vanhanen tosin taputettiin yksimielisesti seuraavalle jatkokaudelle, mutta varapuheenjohtajista äänestettiin. Tiukan kamppailun jälkeen valituksi tulivat Lehtomäki, Puumala ja Rantakangas. Etenkin oman Pohjois-Pohjanmaan piirin puolesta olen ylpeä Antin valinnasta puoluejohtoon. Me teimme sen taas yhdessä!

 

Antti.jpg Antti puhujakorokkeella.

 

Puoluesihteerikisassa pitemmän korren vei Jarmo Korhonen.
Puoluekokouksen julkilausumassa otettiin kantaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, perustuslain uudistamiseen, sosiaaliturvaan, aluepolitiikkaan sekä maa- ja metsätalousasioihin. 

 

puoluekokous08_006.jpg

  

Aloitteiden puoluekokouspäätöksistä päästiin äänestämään varhain sunnuntaiaamuna. Muuta aihealue jakoi väen mielipiteitä: samaa sukupuolta olevien parien perheen ulkopuolinen adoptio-oikeus, haja-asutusalueen jätevesiviemäröinti ja yhdinvoiman päästömittaukset. 
 Sunnuntaina päästiin marssimaan koko Joensuun keskustan halki kokouspaikalle. Kahden kilometrin marssin aikana ehdittiin laulaa maakuntalaulu Kymmenen virran maa, melko monta kertaa.
puoluekokous08_010.jpg
 

 

puoluekokous08_012.jpg

  

 

puoluekokous08_014.jpg  

 
Kolmen päivän kokousviikonlopun jälkeen kotiin lähti varsin tyytyväinen keskustaväki. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan yhteisrintamassa syksyn kunnallisvaaleja.  

  Lakivaliokunta Haagissa ja Luxemburgissa 1.-3.4.2008

Vierailimme valiokunnan voimin Euroopan oikeuskaupungeissa. Kohteet oli valittu huolella, ajatellen meidän tulevaa eduskunnan työskentelyä. Kolmen päivän aikana saimme valtavasti tietoa muun muassa Europolin, Eurojustin, Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta sekä EY-tuomioistuimesta.  Kaikissa kohteissa tapasimme suomalaisia työntekijöitä. Heidän osaamistaan arvostetaan ulkomailla hyvin paljon.

Pääsimme seuraamaan myös muutamaa tuomioistuimen oikeudenkäyntiä, josta saimme loistavan kuvan asioiden konkreettisesta etenemisestä. Hollannin suurlähettiläs Mikko Jokela ja Luxemburgissa tapaamamme Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Olavi Ala-Nissilä antoivat hyvän mahdollisuuden keskustella maiden ajankohtaisista asioista.

  
Haagi2.jpg
 
Erityisesti yllätyin eri organisaatioiden ja virkahenkilöiden tavasta toimia Euroopan rajat ylittävässä yhteistyöhengessä. Niin poliisit, syyttäjät kuin tuomaritkin työskentelivät tiiviissä verkostossa eri maiden ongelmia ratkoen. Yhteydenpito Suomen ja Euroopan tason organisaatioiden välillä tosin kaipaa vielä selkeyttämistä. Uskoakseni usealle suomalaiselle oikeuslaitoksien kansainvälinen ulottuvuus on hämärän peitossa. Tietoisuutta pitänee lisätä tässäkin asiassa.  
 
Opintomatkan ohjelma oli niin tiivis, että molempien kohdemaiden kaupunkien keskustoissa ei edes ehditty käymään. Turistimatkat on tehtävä erikseen. Etenkin Haagi viehätti minua idyllisellä maisemalla ja polkupyöräilijöiden paratiisina. Kevät oli pikku hiljaa puhkeamassa kukoistukseen. Tulppaanipeltojen väriloisteesta saimme kylläkin jo esimakua. 

 

Haagi.jpg 

 


 Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi

Osallistuin Arktisen alueen parlamenttien kokoukseen Rovaniemellä 28.-29.2.
Torstaina meillä oli tilaisuus yhteisseminaarille samalla kokoontuvien Arktisen alueen yliopistojen rehtoreiden kanssa. Aiheena oli aluevesikysymykset Pohjoisella jäämerellä sekä ilmaston lämpenemisen vaikutukset napa-alueella.
Ilmaston lämpenenmisen seurauksesta pohjoisella napa-alueella jää ja ikirouta sulaa voimakkaasti. Uudet laivaväylät, öljyn sekä kaasun uudet lähteet ja merioikeudet lisäävät kiistaa siitä, kenelle pohjoisen luonnonvarat oikein kuuluvat.
Perjantaina ohjelman täytti varsinaisen kokouksen päätösasiat. Kuulimme jäsenmaiden raportteja erilaisten aihealueiden valmistelusta. Etenkin liikenne- ja logistiikka-alueilla meillä olisi haluja yhdistää pohjoisten valtioiden voimavaroja.
Arktiseen parlamentaarikkokonferenssiin osallistui kansanedustajia kahdeksasta kansallisesta parlamentista (Pohjoismaista, Kanadasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista). Mukana oli myös alkuperäiskansojen edustajia. Toimielimen päätehtävä on edistää kestävää kehitystä arktisella alueella ympäristö-, sosiaali- ja taloussektoreilla.
Suomen valtuuskunnasta mukana olivat itseni lisäksi kansanedustajat Hannes Manninen, Ulla Karvo ja Johanna Ojala-Niemelä.  
 
arktinen08_010.jpg
    

 


  Sivistysvaliokunnan vierailu Yhdysvaltoihin 

Sain vierailla eduskunnan sivistysvaliokunnan 11 henkisen seurueen kanssa Yhdysvalloissa Washingtonissa ja Bostonissa. Matkan päätavoite oli tutustua paikallisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Saamme pian sivistysvaliokunnassa käsiteltäväksi ylioistolain uudistuksen.

 

yhdysvallat08_006.jpg

 

Tutustuimme George Washingtonin, Georgetownin ja Harvardin ylioistoihin sekä Massachusetts Institute of Technologyn (MIT). Saimme vierailla myös mm. kongressissa, avaruusmuseossa, Nokian tutkimusyksikössä sekä tapasimme useita koulutusalojen asiantuntijoita.
  
yhdysvallat08_010.jpg
  

yhdysvallat08_052.jpgyhdysvallat08_016.jpg  

yhdysvallat08_045.jpg
 
Suomalaisten ja yhdysvaltalaisten koulutusjärjestelmät eroavat suuresti toisistaan. Heti alussa meille kävi selväksi, että suoraa kopiointia tai vertailtavuutta ei voida harjoittaa. Osavaltioiden rooli koulutuksen järjestämisessä on liittovaltiota suurempi, joten kaikki koulutusasiat erosivat suuresti myös Yhdysvaltain itsensä sisällä.

 

yhdysvallat08_065.jpg

 

Suurimpia eroja Suomen ja Yhdysvaltain yliopistotason toiminnassa:
- akateemisen vapauden korostaminen
- professorien toimikuva ja opiskelija - opettaja suhde
- sisäinen ja ulkoinen kilpailu kovaa (oppilaista, opettajista, rahoituksesta)
- opiskelijoilla suuret lukukausimaksut
- koulutuksen valvonta ja arviointijärjestelmät
.......... jotain yhtäläisyyksiäkin kyllä löytyi
- huoli koulupudokkaista
- terveys- ja mielenterveysongelmat
- yksi haastavin tavoite saada oppilaitokset ja tiedekunnat lähempään yhteistyöhön keskenään
Vierailun ohjelma oli erittäin monipuolinen ja tiivis. Saimme kattavan kuvauksen Yhdysvaltain yliopistomaailmasta. Näistä tiedoista on varmasti apua tulevissa keskusteluissa ja päätöksissä.
 

  Dark Floors -
the Lordi Motion Picture
Maailman ensi-ilta Oulussa  

Kerrankin Pohjois-Suomi näytti elokuvayleisölle! Osataan sitä pohjoisessakin. Kauhuleffan ensi-iltayleisönä saivat toimia kuvauspaikkakunnan ihmiset.
 
Olin itsekin paikalla ja sain vaihtaa muutaman sanan koko elokuvan puuhamiehenä toimineelta Lordi alias Putaansuulta. Monsterimainen olemus kyllä pisti pienen naisen kerrankin hiljaiseksi.

 

lordi08_010.jpg
 
Yleisöä Energia Areenalla jäähallilla oli lähes 4000. Kauhuelokuva oli odotetun mukaisesti karmaiseva kokemus. Illan huipentumana oli Lordin yhtyeen konsertti, josta ei räiskettä ja räminää todellakaan puuttunut.
Oman pienen kiitospuheen, jonka lausuin tilaisuudessa, löydät puheiden ja uutisten listalta.
 

  Linnanjuhlissa 

Presidentti Halonen ja miehensä Arajärvi olivat kutsuneet Suomen itsenäisyyspäivän juhlaan presidentinlinnaan lähes 1900 vierasta. Ensikertalaisina olimme suurella mielenkiinnolla juhlissa mukana. Valmistautuminen oli tehty huolella: puvut hommattu, päivän aikataulu ruokailuiden ja kampaamon osalta sovittu etukäteen.  
 
Saavuimme juhlapaikalle hyvissä ajoin ja Mariankadun sisätilojen tungoksessa odottelimme presidenttiparin kättelyä. Sisääntulo jännitti hieman, mutta sujui jouhevasti. Jouduimme odottelemaan linnan yläkerroksissa koko juhlaväen kättelyt, ennen kuin pääsimme tanssisalin ja tarjoiluiden pariin.  
 
Tapasimme illan aikana paljon tuttuja ympäri maan. Työkavereitani eduskunnasta, maakunnan vaikuttajia ja Haukiputaalta muitakin mukanaolleita. Pohjamot ja Roposet olivat iloisin mielin juhlatuulella.  
 
Pyörähdimme juhlasalin tanssilattialla. Alkuillan ahtaus vaihtui illan aikana leppoisaksi seurusteluksi. Kiersimme linnan upeita huoneita ja saimme maistaa makoisia tarjoiluja.   
 
Naisten upeat puvut ja kampaukset sekä komeat miehet frakeissaan toivat juhlaan loistoa. Naistenhuoneessa eräs työkaverini totesi, että ihmisiä ei tunnista tuunausten jäljiltä. Itsenäisyyspäivien linnan juhlat eivät ole missikisat. Siksi toivon juhlan perimmäisen sanoman välittyvän kaikille pukuloiston keskeltä.

itsenisyysjuhla07_013.jpg   


  Piippolan pikkujoulu  

Vierailin sunnuntaina 2.12. Piippolan Kairanmaalla. Perinteiset pikkujoulut keräsivät tuvan täyteen ihmisistä. Pikkujouluohjelmaan kuului jouluista musiikkia yhteislauluineen, joulupuuroa ja torttukahvit, arvontaa sekä poliittista keskustelua päivän kuumimmista aiheista.

 piippola.jpg

 

Keskustelimme hallitustyöskentelyn onnistumisista ja huolenaiheista. Väki toivoi etenkin lujaa edunvalvontaa ja pohjoisen olojen puolustamista eduskunnassa.
Iloisenhenkinen pikkujoulu muistutti joulun tulosta. Sain arpajaispalkinnoksi lämpimät villasukat, jotka aijon viedä työhuoneeseen.
 
  

 Opettajavieraita eduskunnassa 15.11.2007 

Linja-autollinen veteraaniopettajia, heidän puolisoitaan ja ystäviään Haukiputaalta sekä lähiympäristöstä vieraili eduskunnassa torstaipäivän aikana. Oppaiden avulla talosta saa mukavan mielikuvan ja pääsee näkemään täysistuntosalin, upeita taideteoksia ja kuulemaan eduskunnan historiaa.
Eduskuntakierroksen jälkeen istuimme oman ryhmäni viidennen kerroksen ryhmähuoneeseen kahville ja vaihtamaan kuulumisia. Paikalle olin pyytänyt myös vaalipiirin muita kansanedustajia. Mukaan ennättivät edustajat Ahde ja Rajala, sekä hänen avustajansa.

 opeteduskunta07_005.jpg 

opeteduskunta07_003.jpg 

Kerroin työstäni eduskunnassa, talon arjesta ja hieman ajankohtaisista poliittisista asioista. Vieraita kiinnostivat, miten voimavarani riittävät työssäni, vaikutusmahdollisuudet ministereiden suuntaan ja asioihin perehtymisen määrä.
Kotisuunnasta käy harvakseltaan näin suurta joukkoa vierailulla Helsingissä. Siksi olinkin erityisen iloinen heidän käynnistä työpaikallani. Mukana oli muutama entinen opettajanikin. Matematiikan opettajani Veijo Väänänen oli yhdeksännen luokan luokkaretkivalvojana Helsingissä aikanaan. Vierailimme silloin Tytin vieraana eduskunnassa ja ajattelin jo silloin, että olisipa hienoa päästä eduskuntaan joku päivä kansanedustajaksi!
Kiitos vierailusta! Teitä kaikkia oli mukava nähdä!

  opeteduskunta07_015.jpg

 

 TET-päiväkirja

Keskiviikkona 3.10.2007 sain vihdoin tilaisuuden alkaa kirjoittamaan TET-viikostani tälle vieraskynä-palstalle. Olen ollut Helsingissä viime sunnuntaista lähtien, mutta ensimmäinen päiväni Eduskunnassa oli maanantaina.    
 
1.10.2007  
 
Maanantaini alkoi aikaisella heräämisellä, ehkä hieman liiankin aikaisella. En miltei jaksanut päästä ylös vuoteesta, mutta pakottauduin nousemaan. Maanantai-aamut nyt ovat yleensä vähän niin ja näin monilla ihmisillä.  
 
Lähdettyäni hyvissä ajoin bussipysäkkiä kohti, huomasin unohtaneeni repun enoni kotiin, jossa asun tämän viikon. Sateenvarjo tanassa juoksin takaisin, toivoen etten myöhästyisi bussista. Enpä ehtinyt, linja-auto oli jo mennyt. Kärsivällisesti jäin odottamaan seuraavaa takaisin pysäkille päästyäni.   
 
Kyyti olikin nopeampi kuin mitä enoni oli sanonut, ja ehdin ajoissa perille . Eduskuntatalon lisärakennuksen, Pikkuparlamentin, ja oikean oven löytäminen tuotti aluksi vaikeuksia, mutta pikainen puhelu Taru Savolaiselle, edustaja Vehkaperän avustajalle, paljasti rakennuksen sijainnin. Odottelin ovella, ja hetken kuluttua Taru tulikin hymyillen hakemaan minua sisään.  
 
Maanantai kului paikkoja kierrellessä, työtehtävien kertauksessa ja ruokailussa.    
 
2.10.2007  
 
Tiistaina aamu meni jo paremmin, sillä osuin jopa oikeaan bussiin oikeaan aikaan!  Talon ovella kilautin varmuuden vuoksi Tarulle, ja tulin vielä hieman arastellen sisään. Turhaahan se oli, sillä Taru oli ilmoittanut jo olevan tulossa. Ensimmäinen 'oikea' työpäivä alkoi minun, Tarun ja edustaja Vehkaperän tapaamisella. Jutustelimme viikkoaikataulusta sekä jälleen työtehtävistäni, jonka jälkeen istahdin tietokoneelle lukemaan verkkolehtiä.
 
 
 Jonkin ajan kuluttua Taru ja minä lähdimme hänen ehdotuksestaan seuraamaan Paavo Väyrysen metsäpolitiikka-luentoa. Kävimme syömässä, ja palasimme takaisin työhuoneisiimme.  
 
Kului jonkun aikaa, ja lähdimme taas kävelemään pitkin käytäviä. Ensimmmäisellä pysakillä minusta otettiin kuva kulkukorttia varten. Seuraavaksi haimme minulle ruokalippuja, ja viimeiseksi TET-paperini. Päivän viimeisenä hommana minulla oli hankkia materiaalia eri verkkolehtiarkistoista edustaja Vehkaperän puheeseen.    
 
3.10.2007  
 
Keskiviikoksi olimme sopineet minun aloittavan kymmeneltä kello yhdeksän sijaan. Kuinkas sitten kävikään, myöhästyin uudestaan bussista, ja seuraava tuli tietenkin vasta puolen tunnin päästä. Eipä voi mitään, tulin noin 10 minuuttia myöhässä töihin. Onneksi bussi oli nopeampi kuin yleensä on ollut, muuten olisin ollut vielä enemmän myöhässä.  
 
Tultani ilmoittautumaan Tarulle olevani paikalla, sain häneltä oman kulkukorttini. Nyt minun ei enää tarvinnut kulkea toisen perässä saadakseni kulkea ympäriinsä. Tulinpa sitten jälleen tietokoneelle verkkolehtiä lukemaan. Luettuani tarpeeksi aloin kirjoittamaan tänne Vieraskynä-palstalle. Yritin myös Tarun pyynnöstä saada aikaan jonkinlainen tiivistelmä/yhteenveto Liikenne- ja Viestintavaliokunnan sekä Tulevaisuusvaliokunnan hiljattaisista tapahtumista. En oikein ymmärtänyt mitä minun täytyi tehdä, mutta yritin sähertää jotain edes hieman aiheeseen liittyvää.  
 
Ruokana oli rosmariiniperunaa, kalkkunapihviä ja tomaattikastiketta. Hyväähän se oli, vaikka kuulin syödessäni myös päinvastaista. Kyllähän siihen olisi voinut laittaa hieman enemmän mausteita, mutta ilmeisesti olin niin nälkäinen, ettei se minua haitannut.  
 
Varttia vaille kolme lähdin päärakennukseen katsomaan tasan kolmelta alkavaa täysistuntoa, jossa hallinto vastaisi välikysymykseen. Sinnittelin lehterillä ehkä en niin kiinnostuneena puoli viiteen saakka, jolloin kyllästyin ja lähdin kotiin.    
 
4.10.2007  
 
Torstai. Tälle päivälle oli sovittu, että aloitan työt aamulla vasta kello 11. Ainakaan ei väsyttänyt, sillä nukuin aika pitkään. Lähdin Eduskuntatalolle samalla bussilla kuin olin eilen lähtenyt, joten minulle jäi hyvin aikaa käydä eräässä kaupassa ennen iltaa, sillä en ollut aivan varma josko kyseinen kauppa olisi enää auki päästessäni töistä. Parikymmentä minuuttia ennen kello 11:ä puhelimeni soi. Taru soitti olevansa sairaana kotona, eikä ollut tulossa töihin, mutta kertoi yrittävänsä saapua kello yhden jälkeen.  
 
Tullessani työhuoneeseeni, tai oikeastaan edustaja Vehkaperän huoneeseen, Vehkaperä istui tietokoneen edessä. Sain tietää päivän ohjelman ja työtehtävät. Mirja opetti myös käyttämään pöydällä olevaa lankapuhelinta, jos minun tarvitsisi soittaa hänelle.  
 
Istuin koneelle kirjoittamaan eilisen valiokunta-tiivistelmän loppuun. Tai ei loppuun, vaan ennemmin aivan uudestaan, sillä nyt tiesin suurin piirtein mitä tehdä. Kirjoitin myös tätä Vieraskynä-juttua siinä samalla. Ehdin siinä naputtaa 45 minuuttia, ennen kuin lähdin syömään. Ruokailun jälkeen istuuduin takaisin näppäimistön ääreen.  
 
Kulutettuani parisen tuntia tietokoneella, Mirja kävi katsomassa miten minulla oli asiat sujuneet, ja samalla ilmoitti suullisen kyselytunnin alkavan piakkoin. Lähdin hipsimään istuntosalia kohden.  
 
En jaksanut jäädä seuraamaan täysistuntoa suullisen kyselytunnin jälkeen, vaan lähdin pois. Tulinpa kuitenkin seikkailtua, sillä menin väärästä ovesta ulos lehteriltä. Enkä tietenkään kehdannut enää palata takaisin saliin, vaan jatkoin matkaa pitkiä portaita alas. Saavuin luullakseni vieraille tarkoitetuille sivuovelle. Sama se, ajattelin ja astuin ovesta ulos, jonka jälkeen kävin pääoven kautta hakemassa tavarani.    
 
5.10.2007   
 
 Perjantaina aloitin taas kello yhdeksän. Osuin oikeaan bussiinkin, ja saavuin talolle hyvissä ajoin. Taas istuin tietokoneen eteen kirjoittamaan tätä palstaa ja lukemaan lehtiä. Tänään minun piti käydä tutkimassa lehtisalissa Oulun seudun paikallislehtiä, erityisesti silmällä pitäen hiljattaista välikysymystä sekä eilistä kyselytuntia.  
 
Kävin avustajien kokouksessa katsomassa mitä siellä oli, ja jäin sieltä suoraan lehtisaliin silmäilemään lehtiä. Enpä saanut kuitenkaan kovin paljoa aikaan, sillä en tiennyt kuin pari lehteä joita minun olisi pitänyt lukea.  
 
Palasin sieltä takaisin huoneeseen, ja päivitin tätä juttua hieman lisää. Tajusin olevani nälkäinen.Tallustelin kysymään Tarulta joskos lähtisimme ruokailuun, mutta hän tulikin ovellaan vastaan aivan samoissa aikeissa.  
 
Syönnin jälkeen tulin odottamaan täysistunnon alkamista takaisin huoneeseeni, josta seurasin istuntoa television kautta. Kello 13:01 puhemies istui paikalleen, ja kuulutti täysistunnon alkaneeksi. Äänestyksen tulos oli 103 jaata, 65 eitä, 1 tyhjä sekä 31 poissa. Istunto päättyi 13:07. Enpä olisi saanut edes tätä irti jos olisin ollut itse lehterillä katsomassa. 
 
Kohta tämän jälkeen edustaja Vehkaperä tuli luokseni. Täytimme TET-todistukseni, ja juttelimme viikon kulusta. Tämän jälkeen pääsin lähtemään, yhden hienon kokemuksen rikkaampana.
 
Joona Kemppainen