Näkemys Oulun budjetista

Maanantai 27.11.2023

Oulun kasvulle ja kehitykselle on suuret odotukset. Viidenneksi suurimman kaupungin toimintaa katsotaan suurennuslasilla. Kolmen seuraavan vuoden isot investoinnit ja kärkihankkeet pitävät pyörät pyörimässä. Odotusarvo Pohjoisen kasvun ohjelman toteutukseen valtakunnan tasolla on korkealla. Nyt pitää ruveta tapahtumaan pohjoisen investointien, liikenteen, energiahankkeiden ja huoltovarmuuden nimissä. Lisäksi meillä kaupungissa tulossa melkoisia isoja tapahtumia aina Itsenäisyyspäivä valtakunnallisesta juhlaparaatista, asuntomessuihin ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen.

Maailman konfliktit vaikuttavat kaupunkiimme:

• Ukrainan sota - puolustusliitto NATO:n jäsenyys, nyt itärajalla oleva turvapaikkatilanne
• Maakaasu- ja kaapeliputkien katkaisut Itämerellä
• Tapahtumat Lähi-Idässä
• Ilmaston lämpeneminen - hiilineuraalisuustavoitteeseen pääseminen

Eikä ulkoa tulevat talouteen vaikuttavat puhurit jätä meitä valitettavasti kylmäksi. Inflaatio nostaa erityisesti meidän investointihankkeita ja korkojen nousu mietityttää. Viimeisten vuosien aikana olemme pystyneet maksamaan lainoja takaisin, mutta nyt on suunta kääntynyt. Hyvinvointialueiden mittavat säästöt heijastuvat kaupunkilaistemme arkeen. Kysymys kuuluukin, mitä me voimme tehdä kaupunkina hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen eteen?

Viimeisin suuri huoli on kohdistunut valtion suunnitelmiin kuntien valtionosuuksien leikkauksiin. Viikko sitten jouduimme lähes uuden talousarviovalmistelun eteen. VOS-leikkaus SOTE-kertoimen uudelleenlaskennan jälkeen meinasi 17 miljoonan leikkausta Oulun valtionosuuksiin. Hätäjarrutusta ei onneksi ensi vuodelle tarvittu, mutta vääntö jatkuu. Leikkaukset ovat kuitenkin luvassa 2025-2026 vuosille.

Jos voi jotakin ennustaa, meillä on heti ensi vuoden alusta edessä taloustalkoot, jossa haetaan miljoonaluokan säästöjä niin käyttötaloudesta kuin investoinneista. JOS maan hallituksen kuntien valtionosuuksien leikkaukset toteutetaan täysimääräisesti. Tiedoksi, että Laesterä joukkoineen kiertää jo kuntakenttää kiivaaseen tahtiin.

Oulun kaupunginhallituksessa talousarviota on valmisteltu hyvässä hengessä. Yleinen talouden tilannekuva ja tahtotila on ollut yhteinen. Nyt on Oulun aika investoida ja rakentaa. Samalla pidämme kuntapalvelut saatavilla ja laadukkaina.

Verot päätettiin jo valtuustossa aikaisemmin. Ne nousevat hitusen. Tuloveroprosentin pyöristyksen vaikutus vuodessa on noin 2 milj. euroa ja maapohjan korotuksen 1,5 milj. euroa kaupungille. Vuosikate ei kata kaikkia investointeja, joten otamme lainaa. Kuten tiedämme palkkaharmonisointi vie kuluvan vuoden pahasti alijäämäiseksi, vaikka kyseisiä palkkoja maksetaan vasta seuraavien vuosien aikana. 

Toimintasuunnitelma lähtee kaupunkistrategian toteuttamisesta. Yritysmyönteisyys, hiilineutraalisuus, kansainvälisyys ja koulukaupunki…… näitä tulemme nostamaan voimakkaasti esille. Iloitsen hyvinvointitehtäväämme tuomista lisäpanostuksista: meille on palkattu uusia ihmisiä tekemään ennaltaehkäisevää työtä.

Kehittämisen työkalupakissa meillä on MATO - maankäytön toteutusohjelma. Päivitämme juuri asumiseen, työpaikkoihin ja yrityksille kaavailtuja tontteja. Tavoitteena on täydennysrakentamisen lisäksi hankkia kaupungin omistukseen riittävä määrä maata erilaisten yritysinvestointien mahdollistamiseksi. Toinen työkalu on MAL-ohjelma, jossa linjaamme seudun kuntien kanssa muun muassa tärkeimmät liikennehankkeet. Kolmas pensseli löytyy OIA-ryhmästä. Olemme mukana koulutuslaitosten, tutkimusyksiköiden, maakuntaliiton ja isojen yritysten kanssa isoissa kehittämishankkeissa, kuten Radiopuisto, OYSTER tai vetytalouden investoinneissa.

Tulevan vuoden aikana meidän työlistalle kuuluu työllisyyden TE-uudistukseen valmistautuminen. Se on SOTe-uudistuksen jälkeen suurin kuntakentän tehtäviin vaikuttava tehtävä. Työllisyyspalvelut järjestetään vuoden 2025 alusta Oulun seutua hieman isommalla alueella. Toinen valmistelussa oleva asia käydä meidän investointihankkeiden suunnittelu ja hankevalmistelu läpi. On esitetty kysymys; voidaanko rakentaa halvemmalla?

Kiitän viranhaltijoita ja kaupungin työntekijöitä kuluneesta vuodesta. Kiitän myös luottamushenkilöitä rakentavasta otteesta. Pidän ilmapiiriä Oulussa innostavan, ratkaisukeskeisen ja luottamuksen arvoisena. Tästä on hyvä ottaa uusi haasteita täynnä oleva toimintavuosi vastaan. 

Vihreää siirtymää

Torstai 16.11.2023

Istun Euroopan alueiden komitean kokouksessa, jossa keskustellaan konkreettisesti. Mitä me ollaan saatu aikaan ilmasto- ja energia-asioissa Euroopassa? Paljon. Väittäisin.

Meillä on kunnianhimoinen ilmastolaki, jota toteutamme joka jäsenmaassa ja paikallistasolta. Tahtotila päästöjen vähentämiseksi on kasvanut koko ajan. Jokaisella maalla, alueella, kunnalla, yrityksellä ja järjestöllä on oma suunnitelma vähentää kulutusta, kierrättää tehokkaammin, säästää energiaa ja tehdä toiminta vähäpäästöiseksi. 

Mitä paikallisesti on tapahtunut? Kiertotalous on tullut jäädäkseen - enää ei jätettä viedä kaatopaikalle vaan jätteet kierrätetään, teollisuuden päästöt ovat laskeneet huimasti ja siirrytty tuotannossa vihreisiin ratkaisuihin - tästä esimerkkinä hiilivapaan teräksen tuotanto, Venäjältä tuotavan energian lopettaminen, uusiutuvien energiamuotojen lisääminen - tästä esimerkkinä oma maakuntani, jossa tuotetaan lähes puolet Suomen tuottamasta tuulivoimasta. Palveluita on digitalisoitu. Tässä vain muutama esimerkki.

Mitä kansalaisten tasolla on tapahtunut?

Elämä on valintoja. Miten liikun, kulutan, mitä syön ja olenko osa ratkaisua vai ongelmaa. Oulussa pyörillään kesät talvet ja siirrytään asteittain joukkoliikenteessä sähköbusseihin. Me kierrätetään ja muutetaan kotien energiaratkaisuja. Lähiruokaa on ostettavissa. 

Euroopan tasolla vihreän siirtymän työ on kesken. Siksi nostin kokouksessa esille seuraavia asioita:

• Edelleen varmistettava eri rahoitusten käyttö ja saatavuus paikalliselle tasolle
• Hyvien käytäntöjen, ideoiden, esimerkkien, liiketoiminnan avaaminen ja jakaminen
• Paikalliset olosuhteet pitää huomioida ympäristö, energia ja ilmastoratkaisuissa. Ei ole yhtä samaa muottia, jolla kaikkien alueiden asiat ratkaistaan. Kun aamulla lähdin Oulusta, meillä oli ohuesti lunta ja -14 astetta pakkasta. Samat rakentamisen, liikenteen tai energian tuotannon normit ja lainsäädäntö ei onnistu meillä ja Kanariansaarilla. EU;n yhteisiin tavoitteisiin voidaan päästä sallimalla paikalliset ratkaisut.

Pohjoisen alueet johtavat EU:n vihreään siirtymään

Tiistai 9.5.2023

Euroopan unioni pyrkii kohti vihreämpää tulevaisuutta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin etsitään ratkaisuja suurten kaupunkien lisäksi myös syrjäisillä alueilla. Arktinen alue on erityisen altis ilmastokriisin vaikutuksille, sillä lämpötilat nousevat siellä jopa kolme kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa.

Pohjoisen Euroopan harvaan asutuilla alueilla on ainutlaatuisia luonnonvaroja ja osaamista, jotka voivat nostaa ne vihreän siirtymän eturintamaan. Jopa 70 prosenttia Suomen luonnonvaroihin perustuvista uusista suurteollisuuden investoinneista kohdistuu Pohjois-Suomeen, ja yli puolet Suomen tuulivoimasta tuotetaan pohjoisessa. Pohjois-Ruotsista löydetyt harvinaiset maametallit voisivat tarjota Euroopalle tärkeitä raaka-aineita, joita tarvitaan sähköajoneuvoissa ja tuuliturbiineissa.

Syrjäisillä alueilla on kaikkialla Euroopassa infrastruktuuriin, koulutukseen ja liikenteeseen liittyviä erityistarpeita mutta myös samankaltaisia haasteita, jotka edellyttävät yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja vihreän, digitaalisen ja viime kädessä kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.

Euroopan unionin rakennerahastot tukevat kunkin alueen ainutlaatuista potentiaalia kestävän kehityksen edistäjänä. Työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutus, jotta heillä on edellytykset työskennellä laadukkaissa työpaikoissa vihreässä ja digitaalisessa taloudessa, on olennainen osa Euroopan osaamisen teemavuotta 2023. EU:n koheesiopolitiikalla on keskeinen merkitys pyrittäessä ratkaisemaan vakavia rakenteellisia haasteita ja parantamaan kansalaisten arkea kaikkialla Euroopassa.

Pohjois- ja Itä-Suomen alueet hyötyvät kuluvallakin EU:n ohjelmakaudella harvaan asutuille alueille maksettavasta erityistuesta. Yhteisillä eurooppalaisilla toimilla aikaan saatujen hyötyjen tulisi olla nykyistä paremmin kansalaisten nähtävillä.

Koska jokaisella Euroopan alueella on omanlaisensa tarpeet, EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä on otettava huomioon harvaan asuttujen alueiden erityisolosuhteet. Luonnon ennallistamiseen tai jäteveden puhdistukseen liittyvät toimenpiteet voidaan parhaiten määritellä yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

Ruotsi toimii tällä hetkellä EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiona. Puheenjohtajakautensa aluksi se kutsui kaikki Euroopan komission jäsenet Kiirunaan. Huhtikuun lopussa oli Euroopan alueiden komitean jäsenten vuoro tutustua arktisen alueen olosuhteisiin. Vierailu avasi varmasti silmiä eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden edustajille.

Kokouksen päätteeksi annetussa Kiirunan julkilausumassa korostetaan, että kunnat ja alueet pystyvät toteuttamaan vihreän siirtymän ja johtamaan sitä. Niille on kuitenkin annettava tarvittavat keinot ja resurssit, ja niitä on kuultava sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla. Olemme tiivistäneet pohjoisten naapurimaiden yhteistyötä Arktisten kaupunginjohtajien verkoston avulla. Haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut löytyvät yhteistyöllä. Mitään paikkaa ja yhtäkään ihmistä ei saa jättää oman onnensa nojaan, kun EU pyrkii kohti ilmastoneutraaliutta.

Mirja Vehkaperä

Euroopan alueiden komitean jäsen

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Hallituksen vaaliohjelma etelään

Keskiviikko 25.6.2014 klo 9.54

Verenpaineeni nousi, kun luin Stubbin hallitusohjelman. Pikemminkin kyseessä on hallituspuolueiden vaaliohjelma. On käsittämätöntä, että Stubbin hallituksen maantieteellinen näkemys kilpailukykyisestä Suomesta rajoittuu Tampereen eteläpuolisiin osiin. Nykyinen hallitus haluaa pakata koko Suomen metrojen, ratikoiden ja ratojen varrelle.

On harmillista, että eduskunnassa joudutaan käymään tätä pohjoinen-etelä -keskustelua. Mutta kun valtioneuvostossa ei istu Pietarsaaren pohjoispuolelta olevaa ministeriä, niin tämä hallitus näyttää linjallaan sen, minne satsataan. Etelään.

Pohjoisen mahdollisuudet jäävät nyt käyttämättä. Arktisuus kuitataan ainoastaan yhden merikaapelin avulla - että sitä selvitetään. Arktisuus on paljon muutakin. Pohjoisen luonnonvarat sijaitsevat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Matkailusta on uusia työpaikkoja luvassa, kaivannaisteollisuus, kotimainen energia ja ruoantuotanto, perusteollisuus, kaikki nämä sijaitsevat Kehä kolmosen ulkopuolella.

Hallitusohjelma ei sisältänyt minkäänlaisia uusia työkaluja nostamaan Pohjois-Suomen mahdollisuuksia esille. Tästä olen äärimmäisen pettynyt.

Suuret liikennehankkeet liikennepoliittisen selonteon ulkopuolelta puhututtivat eduskuntaa eilen. Tampereen ratikka on yksi suurimmista ylilyönneistä. Meillä ei ole varaa tässä tilanteessa - kun valtion velka on lähes 100 miljardia euroa ja joka vuosi sitä otetaan 8 miljardin euron verran - näin mittaviin ja isoihin uusiin investointeihin.

Tarvitsemme kipeästi rahaa perusväylänpitoon, ja ”vain” 100 miljoonan euron korotuskin olisi ollut nyt tarpeen. Meidän valtatiemme pohjoisessakin alkavat rapistua niin, ettei ole enää kyse vain siitä, että päällystetäänkö vai ei. Kaksoisraide Oulu-Seinäjoki odottaa sekin vielä päätöstään.

Rakenneuudistuksista, energiaratkaisuista ja lapsi- ja perhepolitiikasta jäi tässä hallitusohjelmassa paljon sanomatta. Ja näissä nimenomaan on paljon tekemistä tämän vaalikauden loppuun saakka.

Muistiinpanoja eduskunnan keskustelusta Stubbin hallitusohjelmasta

On äänestämisen aika

Lauantai 24.5.2014 klo 10.18

Matka Brysseliin on ollut pitkä. Vuodenvaihteen jälkeen tilaisuuksia, tapahtumia ja ihmisten kohtaamisia koko maan alueella. Kun vielä viikko sitten kampanjoitiin Rovaniemellä parin asteen lämpötilassa Lordi-aukiolla ovat kelit muuttuneet jo perin eurooppalaisiksi.

Helteistä kampanjointia Rotuaarilla perjantaina 23.5.

On loppukirin aika. Suomalaisten on aika käydä sunnuntaina äänestämään. Gallupit ja mielipidemittaukset eivät äänestä. Kansanvaltaa on antaa jokaisen etsiä oma edustaja Euroopan parlamenttiin.

Olen itse valmis vaikuttamaan suomalaisten edunvalvojana Euroopan parlamentissä. Kunta, maakunta ja kahden kauden kansanedustajakokemus ovat nyt käytettävissä. Brysselissä tulee vaikuttaa etukäteen Suomea koskevissa asioissa. Pienet nippelidirektiivit kiukututtavat ja vallan siirtyminen komission kabinetteihin on väärä suunta. Tarvitsemme eurooppalaista yhteistyötä, mutta vain itsenäisten jäsenvaltioiden liittona.

Suomi on pohjoinen sekä arktinen saarivaltio muuhun Eurooppaan verrattuna. Olemme riippuvaisia koko Euroopan talousalueen kilpailukyvystä. Liikenne, logistiikka ja pohjoisen luonnonvarat ovat tapetilla. Kannatan Jäämeriyhteyden avaamista Suomesta.

Euroopalla on merkitystä myös rauhan, vakauden ja arvojen edistämisessä. Ei vain 28 jäsenvaltion kesken, vaan koko maapallolla. Kriisit, konfliktit ja ongelmat ratkotaan rauhanomaisesti yhdessä. Ääriliikkeiden uhittelu nakertaa demokratiaa.

Luottamus syntyy oikeiden tekojen kautta. Olen valmis astumaan uusiin saappaisiin. Käytä ääntäsi. Euroopan parlamentin vaalit ovat nyt.