Työtä ja toimeliaisuutta Suomeen

Torstai 14.12.2017 klo 9.24

Eduskunta alotti tänään vuoden 2018 budjetin käsittelyn. Koko syksyn ajan valiokunnissa on kuultu asiantuntijoita ja annettu lausuntoja valtion rahanjaosta. Olen erityisen iloinen siitä, että koko vaalikauden tehty työ kantaa hedelmää. Suomen talous kasvaa, työllisyys paranee ja velaksi elämisen loppu on näköpiirissä. Pääministeri Juha Sipilän johdolla on tehty päätöksiä, jotka edesauttavat muun muassa lisäsatsauksia perusturvaan, kuntapalveluihin, koulutukseen ja liikennehankkeisiin.

Olemme uudistusten tiellä. On selvää, että sote- ja maakuntauudistukset viedään maaliin. Jokainen suomalainen on ansainnut tasa-arvoiset julkiset palvelut. Pientä viilaamista on vielä sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapautta koskevassa lainsäädännössä, mutta nekin saadaan ratkaistua. Olemme purkaneet satoja turhia normeja ja lakeja. Näistä esimerkkinä mökkialueen muuttamisesta pysyväksi asutukseksi tai juhlakylttien pystytyksen tienvarsille ilman ilmoitusvaelvollisuutta. Byrokratian purkua jatketaan edelleen.

Talouskasvumme on orastavaa. Ylimääräistä jaettavaa ei edelleenkään valtion kirstussa ole. On kuitenkin oikeudenmukaista, että pienetkin liikkumavarat käytetään pienituloisten ja perusturvan varassa elävien ihmisten auttamiseksi. Siksi olen tyytyväinen, että keskustajohtoisesti on päätetty, että takuueläkettä korotetaan, omais- ja perhehoidon rahoitusta parannetaan, opintotukeen tulee huoltajakorotus, varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, pienimpiä vanhempainpäivärahoja ja sairaspäivärahoja korotetaan, pienituloiset vapautuvat yleisradioverosta…… Listaa voisi jatkaa usean kappaleen verran. Edellä vain kourallinen esimerkeistä.

Oli erikoista, että pääoppositiopuolue SDP junnasi menneissä ja vanhoissa höttöesityksissä. Kehuivat puoluettaan uudistajiksi ja iskivät pöytään sellaisen pinon niitä, että alkoi lompakonpohjaa kuumottamaan. Kuka maksaa? SDP:n suuriin uudistusksiin kuului mm. oppivelvollisuuden pidentäminen, koko varhaiskasvatus ilmaiseksi sekä työttömille lisää etuisuuksia. Nyt ei ole aika lisätä valtion julkisia menoja. Eikä ottaa lisää velkaa. Sen sijaan koko oppositio voisi keskittyä esittämään keinoja työllisyyden ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Meidän tavoite on, että ensi vaalikaudella vähintään 100 000 työtä vailla olevaa ihmistä saa työtä.

Käymme kuluvan ja ensi viikon värikästä keskustelua budjetista eduskunnassa. Toivottavasti rakentavassa hengessä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Budjetti 2018, työllisyys, eduskunta, Sipilän hallitus

Valtiopäivät avattu

Tiistai 4.2.2014

Tämän vaalikauden viimeiset valtiopäivät avattiin tänään virallisin menoin: juhlajumalanpalvelus ja tasavallan presidentin puhe eduskunnalle. Presidentti ei muuten eduskunnassa käykään, kuin valtiopäivien avajaisissa.valtiopaivien_avajaiset_2014_mirja.jpg

Nämä ovat tavallista pidemmät valtiopäivät, jotka jatkuvat aina seuraaviin eduskuntavaaleihin maaliskuuhun 2015 saakka. Jos siis ennenaikaiset vaalit eivät käy toteen. Sitä ennen itsellä toki EU-vaalit edessä tänä keväänä, 25. toukokuuta.

Paljon isoja asioita on hallitus jättänyt viime tippaan: kuntien pakkoliitokset ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja valtionosuusuuditukset. Näiden suhteen voisi jopa toivoa, että aika loppuisi kesken, eikä ainakaan vahinkoa pääsisi syntymään. Toimet työllisyyden ja talouskasvun eteen olisi sen sijaan aloitettava heti ja vitkastelematta!

Valtion velkaantuminen puhututtaa. Kokoomuksen pääteema 2011 vaaleissa oli Suomen velkaantumisen pysäyttäminen. Tämä ei ole onnistunut. Valtiovarainministeri Urpilainen jo lausui, että on hylännyt hallitusneuvotteluissa sovitun linjan, jonka mukaan veronkorotukset ja palveluiden leikkaukset pidetään samansuuruisina. Millaista talouspolitiikkaa siis tulemme hallitukselta näkemään loppukauden ajan?

Omissa valiokunnissani puhututtaa nyt alkaneilla valtiopäivillä ainakin tietoyhteiskuntakaari (laaja tietoyhteiskuntaan liittyvä lakikokonaisuus) sekä luonnonsuojelulain kokonaisuudistus. Vesaisten puheenjohtajana seuraan silmä tarkkana myös lapsiin ja perheisiin vaikuttavia päätöksiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtiopäivät, eduskunta