Metsien energiankäytöstä

Viime perjantaina julkistettiin kannanotto, jonka mukaan Suomen metsäpolitiikka ei ole kestävällä pohjalla. Liki seitsemänkymmenen tutkijan kirjoittama kannanotto sisälsi varoituksia siitä, miten metsähakkuiden myötä monimuotoisuus köyhtyy ja ilmastonmuutos kiihtyy. Ministeri Tiilikainen kiisti nämä väitteet, mutta totesi samalla keskustelun olevan tervetullutta.

Tutkijoiden huolet ovat aiheellisia, mutta hallitus tekee jatkuvasti työtä sen eteen, ettei metsien lisääntyvä käyttö riskeeraa ilmastotavoitteita ja monimuotoisuutta. Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen ja hallitus julkaisi selonteon kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Osana näitä prosesseja tutkimuslaitokset ovat tehneet useita selvityksiä energia- ja ilmastoasioihin liittyen.

Suomessa ei kasvateta eikä päätehakata metsiä energiaksi. Suomen metsät ovat jo pitkään olleet valtava hiilinielu, mikä tarkoittaa sitä, että metsät sitovat hiiltä ilmakehästä itseensä. Metsien puumäärä ja samalla myös nielu ovat kasvaneet, vaikka hakkuumäärätkin ovat nousseet. Metsien puumäärän kasvuun vaikuttaa laadukas metsänhoito, jota Suomessa on harjoitettu jo vuosikymmenten ajan. Kun metsät kasvavat, voimme käyttää niitä enemmän myös hyödyksi. Tämä merkitsee lisää työtä suomalaisille.

Pariisin sopimuksen mukaan päästöjen ja nielujen tulisi olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Suomi on energia- ja ilmastostrategiassaan käynyt läpi keinoja, miten saavutamme Pariisin sopimuksen tavoitteet. Ensisijalla on fossiilisten polttoaineiden käytön korvaaminen liikenteessä ja energiantuotannossa puuperäisillä polttoaineilla. Lisäksi on muistettava, että metsätuotteet korvaavat fossiilisia tuotteita. Kartonki ja puupohjaiset kankaat ovat varteenotettava vaihtoehto suuria ympäristövaikutuksia aiheuttavalle muoville.

Metsä- ja ilmastoasiat ovat globaaleja kysymyksiä. On perusteltua käyttää mieluummin omia, jatkuvasti lisääntyviä metsävarojaan rakentamiseen, pakkaamiseen ja energiaksikin kuin tuoda raaka-aine muualta, jossa metsävarat vähenevät ja metsiä hävitetään. Tutkijat ovat varsin yksimielisiä siitä, että bioenergia on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna otollisempi vaihtoehto kuin fossiilinen energia. Tukkipuut menevät jatkossakin jalostukseen ja energiaksi menevät sivuvirtana saatavat osat, kuten kuoret, sahanpurut ja hakkuutähteet.