Budjetti tukee työllisyyttä

Eilisessä täysistunnossa aloitimme käymää läpi tulevan vuoden, Suomen juhlavuoden talousarviota läpi. Budjettia työstämme jouluun saakka. Istunto venyi yli kahdeksan tunnin ja puheenvuoroja riitti. Asetelma pysyy samana vuodesta toiseen: hallitus puolustaa ja oppositio arvostelee. Vaaleissa saimme äänestäjiltä vahvan valtakirjan, että Suomi on laitettava kuntoon. Velaksi elämisen on loputtava. Tämä tapahtuu pala palalta, politiikan yksi lohko kerrallaan. 

Omassa puheenvuorossani korostin, että Sipilän nykyhallitus kykenee päätöksiin. Edellisen hallituksen päättämättömyys ja ajelehtiminen on vaihtunut tekemisen meininkiin. Puoliväliriiheen mennessä Sipilän hallitus on vienyt suurimman osan uudistuksista eteenpäin.

Kaikki ovat tunnistaneet sen, että Suomen suunta on muuttunut. Talous kasvaa vihdoinkin ja työttömyys on alentunut. Kasvu on kuitenkin hidasta ja sitä pitää vauhdittaa. Työttömyys maksaa yhteiskunnalle 5 miljardia euroa vuodessa. Onko meillä tähän varaa? Sanon, että ei. Siksi teemme hartiavoimin töitä työllisyyden eteen ja kansainvälisen kasvun nousuun. 

Kilpailukykysopimus työmarkkinaosapuolten kanssa oli osoitus sopimisen taidosta ja se sisältää hyvät edellytykset työllisyyden nostoon. Kiky-sopimus parantaa yksityisen sektorin kilpailukykyä ja julkisen sektorin asema paranee, kun julkinen talous saa lisätuloja kasvun ja työllisyyden kautta.

Kunta- ja maakuntauudistukset vierivät myös eteenpäin. Nämä ovat historiallisia uudistuksia, joiden avulla saadaan koko maan voimavarat käyttöön. Viime aikoina on tullut useita investointipäätöksiä maakuntiin niin biotalouden kuin raskaan teollisuudenkin osalta. Nämä investoinnit työllistävät ihmisiä ympäri Suomen. 

Hallituksen veropolitiikka kestää kyllä kritiikin, jota istuntosalissa kuultiin. Veronalennukset kohdistetaan ensi vuodella pieni- ja keskituloisiin ja eläkeläisiin. Eikö tämä ole juuri sitä oikeudenmukaisuutta, jota oppositiosta on huudettu? Veronalennukset tässä talousvaiheessa ovat lähes miljardin luokkaa, ja se parantaa suomalaisten ostovoimaa ja samalla nostaa työllisyyttä. 

Yrityspaketti on mittava. Siellä etenkin yrittäjävähennys on saanut hyvän vastaanoton ja Yrittäjänaiset ovat antaneet erityisesti kiitosta 2 500 euron kertakorvaukseen äidin työnantajalle vanhemmuuden kustannuksista. Tämä on edistyksellinen askel kohti tasavertaisempaa vanhemmuuden kustannusten jakamista.

Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys ja sukupolvenvaihdosten helpottaminen perintöveron osalta tulevat voimaan. Kaikki nämä ovat tarpeellisia uudistuksia, jotka vauhdittavat yrittäjyyttä. 

Nostin esille myös sen, kuinka mittavia hallituksen investointipäätökset ovat. Teitä, ratoja ja muita väyliä kunnostetaan ja aloitetaan isoja liikennehankkeita. Puhutaan jopa miljardin euron suuruisista investoinneista, jotka tehdään kansallisomaisuuteemme, eli olemassa oleviin teihin ja ratoihin.

Hallitusvastuuseen kuuluu kyky viedä uudistuksia ja asioita eteenpäin, myös niitä kiperiltä tuntuvia. Suomi on selviytynyt aina, kun olemme pystyneet uudistuksiin, sopimaan asioista ja tekemään yhteistyöstä. Tällä tiellä olemme myös nyt.