Kilpailukykyinen Suomi

Share |

Torstai 1.10.2015


Eduskunnassa käytiin keskiviikkona kiivas keskustelu hallituksen työllisyys- ja kilpailukykyuudistuksista. Oppositiokin myöntää, että jotain on tehtävä. Hallituksen keinot tuntuu heidän mielestään olevan vain täysin väärät. Hallitus ei kuitenkaan jää edellisen hallituksen tavoin junnaamaan paikoilleen, vaan ottaa vastuun ja toimii aktiivisesti, jotta päätöksenteko ja päätösten toteuttaminen menevät eteenpäin. Toki yhteistyön kättä tarjoten työmarkkinajärjestöjen suuntaan.
 
Ylityö- ja sunnuntailisien leikkauksen korvaaminen lomarahojen pienentämisellä oli hallitukselta oikea päätös. Nyt leikkaus kohdistuu oikeudenmukaisemmin laajempaan työntekijöiden joukkoon. Alkuperäisessä leikkaussuunnitelmassa taakkaa olisivat joutuneet liikaa kantamaan etenkin pienipalkkaiset ja naisvaltaiset alat. Päätöksen muuttaminen osoitti sen, että hallitus oikeasti kuuntelee kansalaisten mielipidettä. Lomarahan leikkaus on ollut kansalaisten keskuudessa hyväksytympää kuin ylityö- ja sunnuntailisien pienentäminen.
 
Paljon kyselyjä on tullut myös lomarahojen 30 prosentin leikkauksen vaikutuksista niille yrityksille, joissa ei tällä hetkellä ole lomarahaa lainkaan. Pääministeri Sipilän mukaan lomarahaa ei jatkossakaan tarvitse maksaa yrityksissä, joissa ei aiemminkaan ole ollut lomarahaa käytössä. Lomarahan leikkauksesta ei siis ole tarkoitus tehdä yrityksille lisäkulua.
 
Lomarahaleikkauksen lisäksi hallituksen säästölistalla on tällä hetkellä loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi siten, että vastaavat tunnit voidaan tehdä muuna aikana. Kyseisinä päivinä tehdystä työstä maksetaan jatkossa vain yksinkertainen palkka. Vuosiloman pituus olisi enintään kuusi viikkoa.
 
Sairausloman ensimmäinen päivä olisi jatkossa palkaton. Sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksettaisiin 80 prosenttia normaalista palkasta. Tämän jälkeiseltä ajalta maksettaisiin palkka työehtosopimuksen mukaan.
 
Hallitus tavoittelee kilpailukykyuudistuksen ja usean muun kärkihankkeen avulla työllisyysasteen nostoa 72 prosenttiin ja työllisten määrän nostoa 110 000 henkilöllä. Uskon vahvasti, että kun työn hintaa saadaan hieman alaspäin, suomalaiset yrittäjät pystyvät palkkaamaan nykyistä enemmän työntekijöitä ja vientimme alkaa piristyä. Yrityksillä on aitoa halua lisätyövoiman palkkaukseen, kunhan työllistämisen kustannukset saadaan kohtuullisiksi.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini