Mihin suuntaan Suomea viedään?

Eduskunnassa on keskusteltu ja äänestetty tämä viikko hallituksen talousarviosta ensi vuodelle. Liikenteen sektorilla perusväylänpidon, eli teiden, ratojen siltojen ja vesiväylien rahoitus on täysin alimitoitettu. Väylien kunto on äärimmäisen heikko. Väyliin kohdistuva korjausvelka kasvaa 100 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämän kansallisomaisuutemme korjausvelka on tällä hetkellä jo 2,4 miljardia euroa. Summa on huikea.

Samaan aikaan hallitus suunnittelee uusia, miljardiluokan liikennehankkeita eteläiseen Suomeen. Pisararata näyttää olevan hanke, jonka hallitus toteuttaa hinnalla millä hyvänsä. Radan kustannus-hyöty-suhde on todettu huonoksi, mutta se ei hallitusta hidasta. Olen samaa mieltä, että Helsingin ratapiha tarvitsee ongelmiinsa ratkaisuja. Ratkaisut voidaan kuitenkin toteuttaa edullisemmin. Tälläkin hetkellä ratapihaan ollaan tekemässä mittavia, kymmenien miljoonien eurojen korjauksia, jotta junaliikenne saadaan sujuvammaksi.

Opetussektorilla hallitus on kunnostautunut tekemään historiallisen suuret leikkaukset koulutukseen. Yli miljardin euron leikkaukset tulevat näkymään kaikilla koulutuksen asteilla. Meillä on toistaiseksi vielä maailman paras perusopetus, ja maailman parhaiten koulutetut opettajat, mutta pian leikkausten vaikutukset tulevat näkymään. Pieni Suomi on aina pärjännyt koulutukseen panostamalla. Pelkään pahoin, että nyt tämä menestyksekäs linja on tienhaarassa. Toivottavasti nykyhallitus jää ainoaksi hallitukseksi, joka tekee näin jättimäiset koulutussäästöt.

Koulutuksen säästöt vaikuttavat suoraan myös nuorten syrjäytymiseen, joka on jo tällä hetkellä yksi aikamme vakavampia yhteiskunnallisia ongelmia. Koulutuspaikat viedään yhä kauemmaksi ja yhä harvemmalle voidaan tarjota koulutusta. Kun koulutuksen piiriin pääsy tehdään entistä hankalammaksi, koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä tulee kasvamaan.   

Myös oppimisympäristöt huolestuttavat. Tällä hetkellä aivan liian moni oppilas, opettaja ja muu kouluhenkilökunta kärsii huonosta sisäilmasta sekä kosteus- ja homevaurioisista kouluista. Hallituksen linjaus on, että koulujen perustamiskustannuksia ei enää valtion varoista myönnetä. Tämä on erittäin valitettava suuntaus, ja jättää monta uutta ja tarpeellista kouluhanketta toteutumatta.

Keskusta on tehnyt omat ehdotuksensa ensi vuoden taloudenhoitoon. Olemme pettyneitä hallituksen saamattomuuteen. Tarvitsemme Suomeen 200 000 uutta työpaikkaa. Työpaikkoja saadaan lisää, kun kohennamme yrittäjien asemaa eri keinoin. Myös turha byrokratia on karsittava pois, jotta se ei estä yrityksiä palkkaamasta lisää työntekijöitä. Menestymisen
eväitä löytyy myös maakunnista, kunhan ne vain valjastetaan käyttöön. lähiruoka, biotalous ja vaikkapa kaivosteollisuus ovat esimerkkejä tulevaisuuden menestystarinoista.