Suomi aktiivisena mukaan rauhan rakentamiseen

Eduskunnan syysistuntokausi alkoi tänään, ja kausi aloitettiin hyvin vakavissa merkeissä. Pääministeri antoi eduskunnalle ilmoituksen Ukrainan tilanteesta. Venäjän toimet Ukrainassa ovat täysin tuomittavia, eikä niitä voida hyväksyä miltään osin. Kriisi osoittaa, että Venäjän ja Euroopan sekä laajemmin länsimaiden välisen yhteistyön rakentaminen ei ole onnistunut. Maat ovat vielä kaukana yhteistyöstä, joka vastaa kaikkien maiden odotuksia ja tarpeita. 

Konfliktin ratkaisussa neuvottelutie on ainoa oikea keino. Suomen on otettava entistä aktiivisempi ote rauhan aikaansaamiseksi. Kriisin alkuvaiheessa Suomi vältteli pitkään ottamasta voimakkaampaa roolia kriisin ratkomisessa, mikä ei ole Suomen edun mukaista. Suomella on historiansa vuoksi vankkaa Venäjä-tuntemusta, jota nyt jos koskaan tulee hyödyntää. Keskusta antaa täyden tukensa Suomen osalta neuvotteluja käyville tahoille.  

Ukrainan kriisin vaikutuksia Suomeen vähäteltiin, kunnes todelliset vaikutukset tulivat esiin. Venäjän asettamat pakotteet ovat aiheuttaneet jo nyt valtavia tulonmenetyksiä muun muassa meijereille, maanviljelijöille ja kuljetusyrityksille. Pakotteiden kesto voi olla vielä hyvinkin pitkä. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että myös suomalaisille toimijoille maksetaan EU:n myöntämää kompensaatiota tulonmenetyksistä kauppapakotteiden vuoksi.

Pakotteiden myötä meidän tulee entistä enemmän suosia suomalaista ruokaa, jotta voimme turvata suomalaisen ruoantuotannon jatkumisen myös tulevaisuudessa. Kriisin jatkuessa huomiota täytyy kiinnittää myös kotimaisen energian saatavuuteen ja huoltovarmuuteen. Tällä hetkellä Suomi pystyy tuottamaan tarvitsemastaan energiasta vain reilun kolmasosan. Miten selviäisimme kriisitilanteesta, jossa tuontienergiamme katkaistaisiin?

Kriisin vakavuudesta huolimatta on tärkeää muistaa, että välitöntä uhkaa Suomea kohtaan ei ole. Nato-kortti on kuitenkin jälleen kaivettu esiin monelta taholta. Keskustan Nato-kanta on edelleen kielteinen. Suomi tarvitsee itsenäisen puolustuksen, ja puolustusvoimien resurssit on oltava tasolla, jolla itsenäinen puolustuskyky voidaan varmistaa. Mikäli ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu merkittävästi, keskusta on valmis harkitsemaan Nato-jäsenyyttä. Tällöinkin asiasta on pidettävä kansanäänestys.