EU:n tulevaisuus

Share |

Keskiviikko 12.2.2014 klo 16.13


Eduskunnassa EU:n tulevaisuusselonteko herätti kovaa keskustelua ja paljon ajatuksia.

Suomen kasvun, kehityksen ja työllisyyden kannalta Eurooppa-politiikalla on suurempi merkitys kuin luulemme. EU:n haasteena onkin tulla lähemmäs kansalaisia: kaikkia kuunnellen.

Kannatan ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaata liikkumista. Eurooppa on Suomen suurin vientialue. Muissa EU-maissa opiskelleiden ja työtä tehneiden asiantuntemusta tarvitaan myös suomalaisissa yrityksissä. Siksi aktiivinen toimiminen EU-pöydissä on etumme.

Euroopassa eletään muutoksen aikaa. Talous, työllisyys ja ihmisoikeudet ovat päivittäin agendalla. Työttömyydestä on tulossa merkittävin sosiaalinen ja taloudellinen uhka Euroopalle.  Vaarana on Euroopan jakautuminen kahteen leiriin - voittajiin ja häviäjiin.

Meiltä suomalaisilta kysytään oikeutetusti, mihin tätä yhteistä rauhan liittoa tarvitaan? Ja mihin Euroopan unionia kehitetään?

Keskustan Eurooppa-linja on selkeä. KYLLÄ Euroopan unionille.  EI Euroopan Yhdysvalloille. Liittovaltiolla tarkoitan yhteistä talouspolitiikka ja sitovampaa suoraa lainsäädäntöä.

Yhteinen valuutta luo vakautta, mutta sen toimiminen edellyttää yhteisten sääntöjen noudattamista kaikilta jäsenmailta. Talouskuria tarvitaan. Tukipaketteja ei voi jakaa automaatin lailla. Velkaongelmiin ajautuneille maille oli perusteltua antaa yksi mahdollisuus selviytyä hätärahoituksella pahimman yli. Hätärahoituksen edellytyksenä täytyy olla sitoutuminen talouden sopeutusohjelmiin.

Emme tarvitse lisää yhteisvastuuta. Jokaisen jäsenmaan - myös Suomen - on itse huolehdittava oman julkisen taloutensa ja pankkijärjestelmänsä kestävyydestä. Suomi on ajautumassa tilanteeseen, jossa maamme rikkoo talous- ja rahaliiton sääntöjä. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on nousemassa yli 60 %:n kuluvana vuonna.  Velaksi eläminen on lapsenlapsiltamme varastamista.

Maatalous- ja aluepolitiikka tuovat EU:n lähelle, joka niemeen ja notkelmaan. Kataisen hallitus on ikävä kyllä epäonnistunut suomalaisen maatalous- ja aluepolitiikan puolustamisessa. EU:n aluerahoituksen perustana oleva harvan asutuksen kriteeri puolittui Kataisen hallituksen neuvotteluiden tuloksena.  Tämä vie Suomelta satoja miljoonia euroja EU-tukea. Myös maataloustukia leikattiin viidellä prosentilla - vaikka maatalousyrittäjyyden kannattavuuden ongelmiin ei näy ratkaisua.

EU:n on keskityttävä suuriin asioihin: rauhaan, kasvuun, työllisyyteen, vapauteen. Jäsenmaille on jätettävä oikeus päättää paikallisista asioista: saako kalaa myydä suoraan savustuspöntöstä, pitääkö kurkun olla suora vai käyrä ja voimmeko mainostaa kotimaista lähiruokaa.

Avainsanat: Eurooppa, EU, aluepolitiikka


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini